Työhönvalmennuksen vahvistaminen työtoiminnassa, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Työhönvalmennuksen lisäämisellä Pohteen työtoiminnassa vahvistetaan erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden polkua työelämään. Tavoitteena on toimintaan osallistuvien henkilöiden työllistyminen palkkatyöhön tai opintojen aloittaminen.
Kehittäminen pohjautuu Pohteen strategiaan ja järjestämissuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Järjestämissuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että työtoiminnassa lisätään työhönvalmennusta ja että osa asiakkaista työllistyisi palkkatyöhön.
Pohjois-Pohjanmaalla järjestetään työ- ja päivätoiminnan tehtäviä julkisten, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Alueella huomioidaan myös seurakunnan ja järjestöjen tarjoamat tukimuodot. Erityistä tukea elämässään tarvitsevien asiakkaiden pitkäaikaiset palvelut turvataan vahvistamalla hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Asiakkaan arkiympäristössä ja kotona tapahtuvien palveluiden ja tuen osalta on tarjolla sosiaalista kuntoutusta sekä kuntouttavaa työtoimintaa tarpeen mukaisesti hyvinvointialueella. Työtoimintapalvelut toteutuvat työhönvalmennuksena, ja osa asiakkaista työllistyy palkkatyöhön. Työtoiminnan toimintamallia kehitetään vahvistamaan asiakkaan elämäntaitoja. Lisäksi työhön valmennusta kehitetään (Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluiden järjestämissuunnitelma 2023–2025, s. 8,16,19).
Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä Pohteen alueella ei ollut vielä käytössä yhtenäistä mallia työhönvalmennuksen tarjoamiseen työtoiminnan asiakkaille. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda Pohteen työtoimintaan toimintamalli, jonka avulla yhä useampi työtoiminnan asiakas pääsee halutessaan entistä sujuvammin palkkatyöhön tai opiskelemaan.
Työhönvalmennuksen käyttöönoton lisäksi hankkeessa keskityttiin koko työtoiminnan sisältöihin. Jo olemassa olevia toimintoja kehitettiin ja yhtenäistettiin koko Pohteen alueella ja lisäksi luotiin täysin uutta sisältöä.
Pohteen strategiset periaatteet ovat ihmistä varten, vaikuttavasti yhdessä, parhaat osaajat ja rohkeasti uutta. Näihin pohjautuen tavoitteiden painopisteitä ovat mm. palvelujärjestelmän yhteensovittaminen, palveluiden tarpeenmukaisuus, perustason palveluiden vahvistaminen, henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön sekä toimintamallien uudistaminen (Pohde, strategiakooste). Strategisiin valintoihin vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ovat mm. monialaista tukea ja yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien väestöryhmien palveluiden koordinointi, väestön moninaisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeiden huomiointi sekä yhdenvertaisuuden varmistaminen laajalla ja moninaisella hyvinvointialueella. Tavoitteena on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Tärkeimpinä näistä nostetaan osallisuus, yhdenvertaisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointistrategia).
Kehittämistyön tueksi koottiin vammaispalvelujen työntekijöistä ja vastuuyksikköpäälliköistä koostuva kehittäjäverkosto. Verkosto kokoontui kuukausittaisissa etäkokouksissa kehittämistyön ja toimintamallin teemojen äärelle. Kehittäjäverkoston jäsenille sekä muille työtoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille ja esihenkilöille järjestettiin myös työpajoja.
Toimintamallia pilotoitiin viiden kunnan alueella (Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Ylivieska, Kalajoki) Pohteen työtoiminnan ammattilaisista koostuvissa pilottitiimeissä. Pilottitiimejä oli viisi, joista jokainen keskittyi kokonaisuuden yhden osa-alueen kehittämiseen. Tiimit olivat: tutustumisjakso, liikkuva työtoiminta, työtoiminta, työhönvalmennus ja tuettu työtoiminta sekä työllistymistä edistävä ryhmätoiminta.
Pilotit toteutuivat yhteiskehittämisenä eli pilottityöntekijät olivat mukana toimintamallin kehittämisessä ja sen käytännön toimivuuden varmistamisessa. Pilottityöntekijät osallistuivat toimintamallin ja sen materiaalien kehittämiseen ja valmisteluun sekä kokeilivat toimintamallia asiakastyössä. He seurasivat ja raportoivat tuloksista projektisuunnittelijoille ja välittivät tietoa kehittämistyöstä muille yksiköissään.
Kehittämisen tavoitteena oli, että yhä useampi työelämään haluava asiakas löytäisi itselleen palkkatyön tai pääsisi opiskelemaan. Toimintamalli tarjoaa työntekijöille työkaluja tavoitteelliseen työskentelyyn, asiakkaiden rohkaisemiseen eteenpäin, heidän työ- ja toimintakykynsä tukemiseen sekä työhönvalmennukseen.
Toimintamalli kuvaa selkeän prosessin, jonka avulla asiakkaita tuetaan kohti palkkatyötä tai opintojen aloittamista. Uusi toimintamalli tukee myös heitä, jotka eivät tavoittele palkkatyöhön työllistymistä. Toimintamallin keskeiset teemat, kuten asiakkaiden henkilökohtaiset tavoitteet, tukevat jokaista työtoimintaan osallistuvaa henkilöä ja auttavat muotoilemaan työtoimintaa heidän tarpeidensa mukaisesti. Asiakas voi saada työllistymisen tuen lisäksi työtoiminnasta tukea monipuolisesti muihin elämäntaitoihinsa.
Hankkeessa kiinnitettiin huomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palveluun kehittämällä työhönvalmennuksen kokonaisuutta ja vakiinnuttamalla kehitettyä toimintaa sekä lisäämällä työntekijöiden osaamista koulutuskokonaisuuksilla työhönvalmennusosaamiseen liittyen. Ammattilaisten osaamisen kehittämisen kohderyhmänä ovat vammaispalvelujen työtoiminnan henkilöstö.
Pohteen työtoiminnassa tapahtuvan työhönvalmennuksen nykytilaa on selvitettiin hankkeessa loppuvuodesta 2023. Vammaispalvelujen työntekijöille lähetettiin tuolloin kysely, jolla kartoitettiin heidän työhönvalmennusosaamistaan sekä sitä, miten heidän yksikössään tuettiin asiakkaita kohti palkkatyötä ja hyödynnettiinkö siinä työhönvalmennusta. Helmikuussa 2024 toteutettiin kysely työtoiminnan entisille ja nykyisille asiakkaille. Kyselyllä kartoitettiin tietoa siitä, millaisia ovat asiakkaiden omat tavoitteet työtoiminnalle ja miten työtoiminta tällä hetkellä vastaa näihin tavoitteisiin. Maalis-huhtikuussa 2024 järjestettiin neljä työtoiminnan työntekijöille ja esihenkilöille tarkoitettua työpajaa, joissa luotiin työtoiminnan tyypilliset asiakasprofiilit. Työpajojen pohjalta luotiin viisi asiakastyyppiä, joita käytetään pohjana toimintamallin suunnittelussa.
Asiakkaiden tavoitteet työtoiminnan ja tulevaisuuden suhteen ovat yksilöllisiä ja tuen tarve vaihtelee. Yhteneväisen toimintamallin suunnittelussa huomioitiin erilaiset asiakastarpeet esimerkiksi käytettävien työkalujen, lomakkeiden ja materiaalien valmistelussa. Koko hyvinvointialueen vammaispalvelujen ammattilaisille yhteneväisellä ja erilaiset asiakkaat huomioivalla materiaalipankilla työtoiminnan eri osa-alueille on tarkoituksena helpottaa ammattilaisten yhteistyötä sekä asiakastyötä.
Pilottityöntekijät toteuttivat uusia toimintamalleja omassa työssään. Pilottityöntekijät hyödynsivät asiakkailta saamaansa palautetta uusista toimintatavoista toimintamallin kehittämisessä ja raportoivat löydöksensä hankkeen projektisuunnittelijoille viikoittaisissa pilottitiimien tapaamisissa. Asiakkailta kerättiin palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti pilotin aikana ja sen päätyttyä.
Lisäksi myös pilottityöntekijöiltä kerättiin koko pilottien ajan kokemustietoa toimintamallin toteuttamisesta asiakastyössä. Projektisuunnittelijat tarkensivat pilottien ajan ja sen jälkeen toimintamallia ja prosesseja näiden tietojen pohjalta.
Työhönvalmennuksen vahvistaminen työtoiminnassa -toimintamallia pilotoitiin syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kehittämistyötä tehtiin hyvinvointialueen eri toimintayksiköissä viiden kunnan alueella (Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Ylivieska, Kalajoki). Asiakastyön resursseihin pilottitiimeissä kuului 15 Pohteen työtoiminnan palveluissa työskentelevää ammattilaista (20% hanketyöajan resurssilla).
Pilottien tavoitteena oli kehittää alustavaa toimintamallia niin, että sitä on mahdollista toteuttaa Pohteen erilaisissa toimintakeskuksissa ja hyvin erilaisten kuntien alueella. Pilotit toteutuivat yhteiskehittämisenä eli pilottityöntekijät osallistuivat projektisuunnittelijoiden kanssa toimintamallin eri osioiden kehittämiseen ja työvälineiden valmisteluun.
Lisäksi pilottien tarkoitus oli saada kokemus- ja arviointitietoa asiakkailta ja piloteissa työskenteleviltä työtoiminnan ammattilaisilta. Keskeisenä tavoitteena oli kokemustieto työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden työllistymismahdollisuuksien lisäämisestä työhönvalmennuksen ja tavoitteellisen työskentelyn vahvistamisen avulla. Kokemustiedossa korostui erityisesti tavoitteellisuuden merkitys.
Lisäksi työtoiminnan ammattilaisten kokemustietoa voidaan hyödynnettiin yhteneväisen työtoiminnan palvelukokonaisuuden rakentamisessa koko hyvinvointialueelle.
Tarvittaessa kokemusten ja arviointitiedon perusteella Pohteen työtoiminnan palvelukokonaisuutta voidaan jatkokehittää edelleen tulevaisuudessa.
Toimintamalli koostuu työtoiminnan sisällä tapahtuvista toiminnoista. Toimintamallin kehittämistyössä sekä luotiin uutta että kehitettiin jo olemassa olevaa. Toimintamalli kuvaa asiakkaan polun kohti palkkatyötä tai opintoja ja tarjoaa työntekijöille työkalut ohjata asiakkaita heidän tavoitteitaan kohti. Toimintamallissa kuvataan vaihteittain asiakkaan polku palvelun aloittamisesta työelämään siirtymiseen asti. Toimintamallissa kuvataan vaiheittain asiakkaan polku palveluun ohjautumisesta palkkatyöhön tai opintoihin pääsyyn saakka.
Toimintamallin keskeiset vaiheet ovat:
- Tutustumisjakso
- Työtoiminta
- Liikkuva työtoiminta
- Työllistymistä tukeva ryhmätoiminta
- Työhönvalmennus
- Tuettu työtoiminta
Työtoiminnassa keskeistä on tavoitteellisuus. Jokaisessa vaiheessa tarkastellaan, mitä asiakkaan tavoitteet ovat ja suunnitellaan, miten niihin päästään. Tavoitteiden etenemistä seurataan säännöllisesti.
Työtoimintaa on kehitetty niin, että sen aikana luodaan vahva pohja sille, että asiakkaan on mahdollista edetä kohti työllistymistä. Tähän on pyritty muotoilemalla työtoimintaa yksilöllisemmäksi ja asiakkaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet huomioivaksi.
Aktiivisesti työelämään hakeutuville asiakkaille voidaan tarjota henkilökohtaista työhönvalmennusta työn- tai opiskelupaikan haun sekä työhön liittyvien pohdintojen tueksi. Ennen työhönvalmennusta asiakkaan on mahdollista osallistua työllistymistä tukevaan ryhmätoimintaan.
Liikkuva työtoiminta ja tuettu työtoiminta ovat työtoiminnan muotoja, joiden kautta asiakas voi päästä osaksi työelämää. Näiden toimintojen aikana ohjaajat aktiivisesti tukevat asiakkaiden työllistymistä valmentamalla heitä kohti työelämää, tekemällä aktiivista työnantajayhteistyötä sekä varmistamalla, että toiminta tukee asiakkaan henkilökohtaisia tavoitteita.
Toimintamallissa huomioidaan myös se, että työelämä ei ole jokaisen asiakkaan tavoite. Henkilökohtaisten tavoitteiden avulla toiminnalla tuetaan myös niitä asiakkaita, jotka eivät tavoittele työelämää. Tällöin toimintaa ohjataan asiakkaiden työ- ja toimintakykyä tukevaan suuntaan ja vahvistetaan asiakkaiden itsenäistä toimintaa.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamallin juurruttaminen koko hyvinvointialueelle aloitettiin seitsemänosaisella koulutussarjalla. Koulutuksissa käytiin läpi koko toimintamallin eri osa-alueet ja niihin hankkeessa kehitetyt materiaalit. Lisäksi hankeaikana toimintamallin juurtumista on tuettu kehittäjäverkostossa, tiedottamalla kehittämisestä ja jakamalla ajankohtaista tietoa työtoiminnan ja työhönvalmennuksen aihepiireistä.
Hankkeen päättymisen jälkeen toimintamallin juurruttaminen jatkuu toimialueen omana toimintana. Tällöin juurruttamisessa tulee huomioida erityisesti seuraavat asiat:
- Toimintamalli osaksi jokaisen työntekijän perehdytystä
- Vastuutyöntekijät jokaisessa yksikössä toimintamallin eri osioihin
- Tiedonjako siitä, mistä toimintamalli, työkalut sekä koulutusmateriaalit löytyvät
- Vastuuyksikköpäällikköjen rooli työntekijöidensä tukemisessa toimintamallin toteuttamisessa ja varmistamisessa että malli tulee osaksi arkea
- Vammaispalvelujen johdon vahva tuki
- Toimintamallin mahdollinen räätälöinti jokaisessa yksikössä. Miten toimintamallia toteutetaan asiakasmääriltä, henkilöstöltä ja muilta resursseilta eri kokoisissa toimintakeskuksissa sekä kunnissa, joissa on erilaiset työllistymismahdollisuudet
- Avoin ja aktiivinen viestintä aiheesta
- Toimintamallin vaikuttavuuden seuraaminen ja tiedon jakaminen henkilöstölle
- Yhteinen tiedonjakamisen kanava tai verkosto henkilöstölle (ns. kehittäjäverkoston jatko)
- Tarvittavat lisäkoulutukset
Toimintamallin piloteissa saatiin onnistuneita tuloksia uusista toimintamalleista.
Tutustumisjakson pilotissa asiakkaat kokivat työtoiminnan aloituksen sujuvana ja ohjaajien tuen riittävänä. Asiakkaat kokivat myös saaneensa riittävästi tietoa tutustumisjakson aikana siitä, mitä työtoiminnassa voi tehdä. Kaikilla vastanneilla oli jakson päättyessä selkeä suunnitelma siitä, mitä he haluavat tehdä työtoiminnassa tutustumisjakson jälkeen.
Työtoiminnan pilotissa kaikki asiakaskyselyyn vastanneet olivat löytäneet itselleen oman henkilökohtaisen tavoitteensa työtoiminnassa. Kaikille asiakkaille oli myös mietitty välitavoitteita päätavoitteeseen pääsyn tueksi. Asiakkaat kokivat saaneensa apua tavoitteidensa pohtimiseen etenkin keskusteluista ohjaajan kanssa. Keskustelut auttoivat oman tilanteen tarkempaan pohtimiseen ja tilanteisiin, joissa omat ajatukset olivat jumiutuneet. Useat asiakkaat kertoivat, että tavoitteellinen työskentely oli auttanut heitä etenemään kohti heitä kiinnostavia työtehtäviä ja tukenut heidän työelämään liittyviä tavoitteitaan. Osa vastanneista kertoi tavoitteiden asettamisen helpottaneen omaa työskentelyä ja selkeyttäneen suuntaa mitä kohti on menossa tulevaisuudessa.
Ryhmätoiminnan pilotin osalta aloituskyselyssä selvitettiin, mitä pilottiin osallistujat toivoivat työllistymistä tukevalta ryhmätoiminnalta. Lopetuskyselyssä selvitettiin puolestaan mikä ryhmätoiminnassa oli ollut parasta. Lisäksi molemmissa kyselyissä kartoitettiin asiakkaiden omaa arviota taidoistaan ja valmiuksistaan työelämätaitoihin ja opintoihin liittyen. Aloituskyselyssä lähes kaikki asiakkaat toivoivat saavansa lisätietoa työelämästä ja työn hakemisesta, halusivat löytää itselleen sopivan ala tai työtehtäviä sekä kaipasivat keskustelu- ja vertaistukea muilta ryhmäläisiltä. Asiakkaiden oman arvion mukaan heidän työelämätaitonsa, työnhakutaidot sekä suunnitelmat työnhaun suhteen paranivat työllistymistä tukevan ryhmätoiminnan myötä. Lähes kaikki vastanneet kertoivat parasta ryhmässä olleen työelämästä saatu lisätietous sekä keskustelu muiden kanssa ja vertaistuki.
Työhönvalmennukseen osallistuneet asiakkaat täyttivät sekä työhönvalmennuksen alussa ja lopussa kyselyn, jolla kartoitettiin heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan työhönvalmennuksesta. Aloituskyselyssä asiakkaat halusivat löytää heitä kiinnostavia ja sopivia työtehtäviä, aloittaa tuetun työtoiminnan, tutustua omiin mahdollisuuksiin työelämässä tai päästä palkkatyöhön. Lopetuskyselyn mukaan työhönvalmennuksen hyötyjä olivat muun muassa tuki tuettuun työtoimintaan pääsemisessä, tuki vahvuuksien ja kiinnostusten löytymisessä, työnhaussa sekä ansioluettelon ja työhakemusten tekemisessä. Osa pilotin asiakkaista koki saaneensa tukea palkkatyöhön pääsemiseen.
Tuetun työtoiminnan osalta pilotin päätyttyä asiakkaat täyttivät kyselyn, joka käsitteli tuetun työtoiminnan tavoitteita. Vastanneilla oli mm. työn mielekkyyteen, palkkatyön saamiseen ja rahaan, sekä sujuvaan arkeen liittyviä tavoitteita. Lähes kaikki vastasivat, että henkilökohtaisen päätavoitteen saavuttamiseksi oli mietitty myös välitavoitteita. Suurimman osan mielestä tavoitteiden miettiminen oli helppoa. Siihen vaikutti myös keskustelut ohjaajan kanssa, positiivinen vastaanotto, tavoite-sanan avaaminen ja tavoitekorttien käyttö. Noin puolet vastanneista kokivat muutosta tapahtuneen tuetussa työtoiminnassa tavoitteiden päättämisen myötä. Konkreettisia muutoksia olivat esimerkiksi työvälineiden käytön tehostuminen, kokonaisuuden tuntuminen selkeämmältä, uusien työtehtävien aloittaminen ja palkkatuen saaminen vireille. Lähes puolet vastanneista kokivat myös itsessään tapahtuneen muutosta. Näistä mainittakoon muuan muassa oikeaan aikaan töihin lähteminen ja itsevarmuuden sekä rohkeuden lisääntyminen.
Työntekijät ovat kertoneet uusien toimintatapojen tuoneen selkeyttä ja rakennetta työtoiminnan kokonaisuuteen. Lisäksi palautteessa on kerrottu, että selkeä polku siitä, miten tukea asiakasta kohti palkkatyötä, tukee työntekijöiden työtä ja on tuonut heille uusia työkaluja oman työnsä toteuttamiseen. Tavoitteellisen työskentelyn vahvistaminen on tuonut esille uusia asioita tutuista asiakkaista ja saanut uusia prosesseja liikkeelle asiakkaiden työllistymisen ja oman näköisen elämän tukemisen edistämiseksi.