Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työhyvinvoinnin edistäminen luontointerventioiden avulla

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tässä toimintamallissa kuvataan työhyvinvointia edistäviä luontolähtöisiä menetelmiä sekä tekijöitä, joita työyhteisöissä on hyvä huomioida luontolähtöisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. 

Toimintaympäristö

Nykypäivän työympäristöt, kuten esimerkiksi avokonttoreiden lisääntyminen voivat kuormittaa työntekijöitä monin tavoin. Aivotyötä tekevät työntekijät työskentelevät usein muuttuvissa toimintaympäristöissä ja käsittelevät monimutkaisia ja laajoja tietomääriä. Työntekijän kognitiivista kuormitusta lisäävät erityisesti työnteon keskeytykset, häiriöt ja tietotulva. (Kalakoski ym. 2020.) Siksi työhyvinvointiin liittyvien toimien kehittäminen ja edistäminen on ajankohtaista ja tärkeää. 

Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu yhteisesti sekä työnantajalle että työntekijöille. Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon ovat yhteydessä organisaation toimintatavat ja rakenteet, johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja vuorovaikutussuhteet, työn sisältö ja sen hallinta sekä työntekijän terveys ja voimavarat. Vaikuttamalla näihin eri osa-alueisiin voidaan lisätä hyvinvointia työssä. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen ja työn imuun. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen paranee, työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja sairauspoissaolojen määrä laskee. (Manka & Manka 2023.)

Luontolähtöistä toimintaa on tutkittu kansallisesti ja kansainvälisesti verrattain paljon. Luonnossa olemisella ja liikkumisella on itse koettuna, mutta myös tutkimusnäytön mukaan monia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Luontolähtöisillä keinoilla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, ehkäistä sairauksia ja siten parantaa kansanterveyttä. (Tyrväinen ym. 2017, Tyrväinen ym. 2018, Malinen ym. 2020.) 

Liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen luontoympäristössä voivat edistää palautumista ja keskittymistä, lievittää stressiä sekä kohentaa mielialaa. Luontolähtöinen toiminta voi myös mahdollistaa sosiaalisen osallisuuden kokemuksen sekä yhteyden muiden ihmisten, luonnon ja eläinten kanssa edistäen siten psykososiaalista hyvinvointia. (Lipponen ym. 2023.) Nämä kaikki edistävät aivoterveyttä.

Luonto tarjoaa henkisesti ja fyysisesti stimuloivia kokemuksia, sekä parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Aikaisemmat Suomessa työelämään kohdistuneet luontolähtöiset tutkimukset ovat osoittaneet, että luontolähtöisen toiminnan edistäminen ja käyttöönotto on työhyvinvointia edistävä voimavara ja investointi. (Salonen ym. 2018, Haveri & Simkin 2023.) 

Luontolähtöisen toimintatavan keskiössä ovat luonto, yhteisöllisyyteen perustava osallisuus ja kokemuksellinen toiminta (Luke ja GCF ry. 2021). 

 

Lähteet:

Haveri, H. & Simkin, J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä : ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Duodecim 139:851–859. Saatavana: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17697.pdf

Kalakoski, V., Selinheimo, S., Paajanen, T., Ylisassi, H., Käpykangas, S., Valtonen, T., Turunen, J., Ojajärvi, A., Toivio, P., Lahti, H., Järnefelt, H. & Hannonen, H. 2020. SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla. Interventiotutkimuksen loppuraportti. Työterveyslaitos. Saatavana: https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618955 

Lipponen, M., Vehmasto, E., Simkin, J., Keränen, K., Räty, A. & Pursiainen, P. 2023. Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-797-6

Luke ja GCF ry. 2021. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. Saatavana: https://www.gcfinland.fi/tiedostopankki/503/Green_Care_tyokirja_2021.pdf.

Malinen, H., Finel, N., Tiitu, M., Vierikko, K., Tuhkanen, E-M., Sinkkonen, A., Matila, A., Lahti, E., Hannonen, P. & Hapuoja, A. 2020. Elämänmittainen lähivihreäpolku. Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162679

Manka, M. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.

Salonen, K., Hyvönen, K., Määttä, K., Feldt, T., Mauno, S. & Muotka, J. 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 355. Saatavana: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59340

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134(13):1397-403. Saatavana:  https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Tyrväinen, L., Savonen, EM. & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-366-6

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Luontolähtöinen työhyvinvointi -hankkeen (2022-2023) kohderyhmänä olivat eri aloilla aivotyötä eli tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä tekevät työntekijät ja heidän työyhteisönsä. Työyhteisöille kehitettiin ja räätälöitiin heidän tarpeisiinsa soveltuvia ja kohdistettuja luontolähtöisiä työhyvinvoinnin menetelmiä.  Varsinaiset kohdeorganisaatiot olivat Kokkolan seudun pk-yritykset, yhdistykset ja julkiset organisaatiot, joissa työskentelee aivotyötä tekeviä työntekijöitä, kuten esim. it-alan henkilöstö. Hankkeessa rekrytoitiin jatkuvasti lisää kohderyhmään kuuluvia organisaatioita. 

Tavoitteena oli uudistaa työkulttuuria ja työympäristöjä luontolähtöisten menetelmien avulla vähentämään työntekijöiden kognitiivista kuormitusta, sujuvoittamaan aivotyön tekemistä sekä lisäämään yhteisöllisyyttä, työssä jaksamista, voimavaroja ja hyvinvointia. Tällä tavoin pyritään pitkällä tähtäimellä vahvistamaan työntekijöiden pitkää ja tervettä työuraa ja työyhteisöjen hyvinvointia, sekä samalla myös kansanterveyttä ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Asiakasymmärrystä kerrytettiin osallistujillle kohdistetuilla kirjallisilla kyselyillä, järjestämällä osallistujille erilaisia tilaisuuksia sekä keskustelemalla heidän kanssaan työstä, työn tekemisen tavasta, aivotyön sujuvoittamisesta sekä luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Osallistujia osallistettiin räätälöimällä kullekin työyhteisölle sopivia luontointerventioita kokeiltavaksi. 

 

Kokemuksia sienien kasvatuskokeilusta työyhteisössä.
Ratkaisun perusidea

Tässä toimintamallissa kuvataan työhyvinvointia edistäviä luontolähtöisiä menetelmiä sekä tekijöitä, joita työyhteisöissä on hyvä huomioida luontolähtöisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Malli on koottu Luontolähtöinen työhyvinvointi -hankkeessa (2022-2023) saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työhyvinvointi on investointi joka kannattaa näkyen lisääntyneenä työntekijöiden työhön sitoutumisena ja työssä jaksamisena sekä työn tuottavuutena ja säästöinä. Työnantaja, joka panostaa työhyvinvointiin on edelläkävijä ja luo näin osaajia houkuttelevan työpaikan. 

Luontolähtöisiä työhyvinvoinnin menetelmiä voidaan juurruttaa osaksi organisaatioiden toimintaa tarjoamalla organisaatioille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia luontolähtöisiä toimenpiteitä sekä kannustamalla omaksumaan hyviksi havaittuja sekä työyhteisöön sopivia luontolähtöisiä toimienpiteitä osaksi arkea. Luontolähtöisen toiminnan vakiinnuttamista edistää työntekijöiden ja työpaikan tarpeiden, toiveiden ja mahdollisuuksien huomioiminen sekä se, että työyhteisön jäsenet osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Luontolähtöisen työhyvinvoinnin toimintamalli on osa ennaltaehkäisevää työhyvinvointitoimintaa eikä käytäntöön vieminen työpäivän aikana vaadi suuria resursseja esimerkiksi ajallisesti työnantajalta tai työyhteisöltä.  

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Luontolähtöisen toiminnan suunnittelu 

Luontolähtöinen toiminta ja sen tavoitteet kannattaa suunnitella yhdessä työyhteisön kanssa, jotta saavutetaan halutut työhyvinvointivaikutukset. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää ottaa huomioon työntekijöiden ja työpaikan tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet sekä ympäristön ja vuodenajan mahdollisuudet ja sopivuus.

Luontolähtöinen tai eläinavusteinen toiminta voi sisältää erilaisia ja moniaistisia kokemuksia yhdessä asetettujen tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. On tärkeää varmistaa, että työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa luontolähtöisen toiminnan tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Toimintaa suunniteltaessa on syytä huomioida, että toiminta on työntekijöille vapaaehtoista, mielekästä ja sopivaa. 

Luontolähtöisen yhteisen toiminnan avulla työyhteisön jäseniä voi kannustaa yhteisöllisyyteen.

Luontolähtöisen toiminnan vaatima osaaminen

Tieto ja ymmärrys luonnon hyvinvointivaikutuksista, erilaisista luontoperustaisista ja eläinavusteisista menetelmistä sekä työhyvinvoinnin edistämisestä luontolähtöisten menetelmien avulla on tarpeellista suunniteltaessa ja toteuttaessa työhyvinvointia edistävää luontolähtöistä toimintaa. 

Työntekijöitä kannattaa ohjata kokemaan luonnon hyvinvointivaikutuksia heille sopivina ajankohtina ja tapoina sekä toteuttamaan työarkeen, työyhteisöön ja työhön soveltuvia pieniä ja pysyviä hyvinvointia lisääviä toimintoja. Tämän mahdollistaa se, että työyhteisön jäsenet pääsevät osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tasavertaisesti. 

Vastuullisuus luontolähtöisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa

Luontolähtöisen työhyvinvointia edistävän toiminnan tulee toteutua vastuullisesti. Toiminnassa on otettava huomioon ympäristövastuullisuus. Työntekijöitä voidaan kannustaa vastuullisuuteen ympäristöä, eläimiä ja yhteisöä kohtaan. Lisäksi työyhteisön jäseniä voidaan ohjata tunnistamaan ja vahvistamaan heidän luontoon liittyviä ajatuksiaan, tunteitaan, arvojaan ja toimintaa.

Vastuullisuus tarkoittaa myös mahdollisten turvallisuusriskien ennakoimista ja niihin varautumista. Luontolähtöisen toiminnan tulee olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista eikä sen tule kuormittaa työntekijöitä, vaan päinvastoin auttaa palautumisessa. Hyvinvointia lisää se, että kukin työntekijä voi kokea luonnon ja toimia siinä itselle merkityksellisellä tavalla. Lähtökohtana tulisi olla se, että toiminta on työntekijöille vapaaehtoista, mutta innostavaa. Lisäksi on tärkeää, että työyhteisön jäsenet osallistetaan työhyvinvointitavoitteiden saavuttamisen arviointiin.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Luontolähtöinen työhyvinvointi -hankkeen (2022-2023) tavoitteena oli kehittää tutkittuun tietoon perustuvia, työhyvinvointia edistäviä luontolähtöisiä toimintatapoja työssä jaksamisen ja tuottavuuden edistämiseksi. Hankkeen kohderyhmänä olivat etenkin aivotyötä tekevät työntekijät ja työyhteisöt. Uudistamalla työympäristöä ja työn tekemisen tapoja voidaan vahvistaa henkilöstön hyvinvointia sekä pitkää ja katkeamatonta työuraa.

Luontolähtöinen työhyvinvointi -hankkeessa kahdeksan erilaista työyhteisöä ja organisaatiota testasivat arjessaan neljää erilaista luontointerventiota. Testattuja luontolähtöisiä interventioita olivat:

  • Virikkeellinen työympäristö
  • Vehreä muisti
  • Luontohyppely
  • Kaikenkarvaiset ystäväni

Interventioiden koettuja hyvinvointivaikutuksia ja niiden pysyvyyttä seurattiin kyselyiden avulla. 

Keskeisiä tuloksia ovat seuraavat:

  • Suurin osa interventioihin osallistuneista, noin 80 %, koki että interventio tuki heidän jaksamistaan työssä. Etenkin Virikkeellinen työympäristö ja Vehreä muisti koettiin hyviksi tavoiksi vahvistaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Interventioiden tuoma tauotus työhön sekä myönteisen sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen tauoilla koettiin interventioiden tuomaksi lisäarvoksi.
  • Luontohyppelyt koettiin hyviksi, mutta tässä interventiossa esiintyi eniten haasteita, kuten vaikeus löytää sopiva aika ja ympäristö ulkoilulle. Kokeilut voidaan siksi myös kokea rasitteena, etenkin jos organisaatio ja sen työntekijät ovat jo ennestään rasittuneita. Tulee myös huomioida, että olemme kaikki erilaisia, eikä yksi ja sama tauotuksen malli sovi kaikille. Vapaaehtoisuus on siksi tärkeää.
  • Interventioiden tuoma tauotus sekä sosiaalinen vuorovaikutus olivat keskeisiä kaikille interventioille. Työn tauotus sekä sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskiössä työssä jaksamiselle sekä aivojen palautumiselle työn lomassa.

Erään interventioon osallistuneen työntekijän palaute kuvaa luontolähtöisten menetelmien merkitystä ja hyödyntämistä työarjessa: ”Mielestäni se, että käy edes kerran päivässä ulkona, joko lyhyellä kävelyllä ja/tai lounaalla, pois työpisteeltä tulisi olla jopa pakollista. Kasvisten ja hedelmien syöminen osana jokaisen päivän ruokailuja tulisi niin ikään olla pakollista kaikille. En ajattele tätä "koetta" interventiona, vaan tämänkaltaisten asioiden tulisi v. 2022 olla luonnollinen osa jokapäiväistä tekemistä, josta myös työnantajan tulisi huolehtia osana työsuojelua, työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitämistä.”

Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden ytimessä ovat hyvinvoivat työntekijät ja työyhteisö. Interventioiden tulokset osoittivat, että luontolähtöiset kokeilut voivat toimia ikään kuin "sosiaalisena liimana", kun ihmiset tutustuivat kokeiluissa toistensa kiinnostuksen kohteisiin ja osaamisiin. Lisäksi interventiot toivat työpäivään virkistäviä taukoja ja työstä irrottautumisen hetkiä sekä paransivat työympäristön viihtyisyyttä. Hankkeen tuloksina saatiin aikaan helposti toteutettavia ja monenlaisiin yrityksiin ja työympäristöihin sovellettavia toimintatapoja, jotka lisäävät työssä jaksamista ja yhteisöllisyyttä.

Luontolähtöisyyden hyödyntäminen työyhteisöissä edellyttää työntekijöiden ja työpaikan tarpeiden, toiveiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista sekä tietoa ja osaamista luontolähtöisen toiminnan tavoitteellisesta ja vastuullisesta suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.