Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkykyklinikka ja seudulliset työkyvyn tuen tiimit Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Osana monialaista kehittämistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella aloitettiin kehittämään työkyvyn arvioinnin ja tuen palveluita.

Toimintaympäristö **

Työkyvyttömyys sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Työkykyä tukemalla ja vahvistamalla tuetaan osatyökykyisten työelämäosallisuutta sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä. Tämä lisää yhteiskunnallisesti työllisyyttä, parantaa taloutta ja hyvinvointia. Työikäisten pysyminen työssä koko työuransa ajan on tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta.  

 TE24-uudistuksen myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille. TE-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta (TEM 2023). Samaan aikaan noin 70 prosentilla Suomen työttömistä on enemmän kuin yksi työllistymisen este. Terveysrajoitteet, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, ovat esteistä yleisimpiä. Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää saada mukaan myös osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt. (Normia-Ahlsten, Riisalo-Mäntynen, Karjalainen, Turkia, Sahrio, Salmi & Pitkäranta 2023.)

Työttömien työkyvyn arviointia on toteutettu Kanta-Hämeessä eri tavoin ennen hyvinvointialueen aloittamista. Toiminnan yhtenäistämiseksi ja jotta asiakkaiden tarpeet voitaisiin huomioida tarkemmin lähdettiin kehittämään työkyvyn arvioinnin ja tukemisen mallia monialaisena yhteistyönä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Pitkäaikaistyöttömyyden tiedetään olevan yhteydessä korkeampaan sairastavuuteen. Pitkäaikaistyöttömillä on muuta väestöä enemmän asetettuja diagnooseja. Suuri osa niistä on tehty juuri ennen pitkäaikaistyöttömyyskauden alkua tai pian sen alettua. (Maunu, Räisänen & Tuomaala 2023.)

Vuonna 2022 Kela teki kielteisen päätöksen 52,7% työkyvyttömyyseläkehakemuksista (Kelan verkkoseminaari 24.5.2023). Tarkoituksenmukaiseen palveluun ohjaaminen ja oikean toimeentuloa turvaavan etuuden tunnistaminen on asiakkaan kannalta merkityksellistä. Oikein ajoitetuilla palveluilla pyritään estämään työttömyyden pitkittymistä sekä edistämään työkykyä ja työllistymistä. Tähän tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä palveluverkostosta ja kuntoutuksesta sekä asiakkaan yksilöllisestä toimintakyvystä ja kokonaistilanteesta.

Ratkaisun perusidea **

Perustason työkyvyn tuki ja arvioinnit - Osaamisen vahvistaminen ​

  • Työttömien terveystarkastukset, työkyvyn arvioinnit tarpeen tunnistaminen, työkyvyn arvioinnit (ns. perusarvioinnit, selkeä tarve)​

Seudulliset monialaiset työkyvyn arvioinnin tiimit​

  • Seudullisesti (HML, RMK, Forssa) organisoidaan monialaiset tiimit työkyvyn selvittelyn ympärille​

  • Tavoitteena on osaamisen kokoaminen, erikoistuminen sekä vaativien asiakkaiden työkyvyn arvioinnin tarpeisiin vastaaminen​

  • Erikoistuminen ja monialainen yhteistyö mahdollistaa laadun parantamisen, toiminnan tehokkuuden sekä tukee vaikuttavuutta (kokonaiskuva, kerralla kuntoon, oikean jatkopolun tunnistaminen) 

  • varhainen tunnistaminen ja tilanteen kroonistumisen estäminen ​

  • nopea arviointi, tutkimus, diagnosointi, suunnitelma, hoito ja kuntoutus ​

  • asiakaslähtöinen toiminta ​

Hva –tasoinen työkyvyn arvioinnin tiimi (Työkykyklinikka) seudullisten tiimien tukena​

  • Työkykyklinikka toimii hyvinvointialue -tasoisesti tukien konsultaatiolla seudullisten monialaisten tiimien toimintaa sekä keskittyen etenkin kaikista haasteellisempien asiakkaiden työkyvyn arviointiin (selvittelyt ja lausunnot) 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Seudulliset monialaiset työkyvyn arvioinnin tiimit​

  • Seudullisesti (HML, RMK, Forssa) organisoidaan monialaiset tiimit työkyvyn selvittelyn ympärille​

  • Seudulliset tiimit organisoidaan lähtökohtaisesti olemassa olevista resursseista​

  • Seudullisten tiimien kokoonpano: perusterveydenhuollon lääkäri ja -hoitaja, terapeutit (toimintaterapeutti, fysioterapeutti), terveyssosiaalityö, sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, TE-toimisto,  mielenterveys- ja päihdepalvellut, Kela  ​

Työkykyklinikka seudullisten tiimien tukena​

  • Työkykyklinikka toimii hyvinvointialue -tasoisesti verkostomallilla  ​

  • Työkykyklinikan resursointi: ​

  • Monilainen verkosto: Miepä, ESH klinikat, kuntoutus, sosiaalipalvelut, TE-toimisto, työllisyyspalvelut, KELA  ​

  • Mahdollinen ydinresurssi (Työkykyklinikan toiminaan keskittyvät): sihteeri, terveydenhoitaja, työterveyshuollon erikoislääkäri​

  • Ydinresursseissa voisi vaihtoehtoisesti olla terveydenhoitajan asemesta työkykykoordinaattori. Ydinresurssit eivät itsessään riitä palvelun tarjontaan vaan tarkoituksena on verkoston täydentävät resurssit. Ydinresurssi toimii ainoastaan ytimenä ja pysyvyyden varmistajana.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työkykyklinikkaa ja seudullisia työkyvyn tuen tiimejä on kehitetty Kanta-Hämeen hyvinvointialueella samaan aikaan uuden organisaation, hyvinvointialueen, järjestäytymisen kanssa. Kehittämisen ajankohta on ollut haastava, sillä tarvitaan monialaista osaamista mukaan moneen eri työkyvyn arvioinnin ja tuen prosessin vaiheeseen. Asiantuntijoiden sitoutuminen kehittämistyöhön on tärkeää, jotta toiminta pääsee työpöydältä toteutukseen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Seudullisten työkyvyn tuen tiimien toiminta on alkamassa. Toiminta aloitetaan pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnin prosesseista hyvinvointialueen omana toimintana.