| Innokylä

Toimintaympäristö

Työtä tehdään monialaisesti työkyvyn tuen verkostoissa ja eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Työkykykoordinaattorin työ on asiakkaan omissa toimintaympäristöissä liikkuvaa.

Tavoiteltu muutos

Työkykykoordinaattori kulkee asiakkaan rinnalla sopivan polun löytymiseksi kohti työtä ja opintoja. Työ on asiakaslähtöistä ja voimavarakeskeistä sisältäen mm. palveluohjausta, verkostotyötä, palvelutarpeen arviointia sekä kuntoutus- ja sosiaalipalveluiden koordinointia. Muut sote-ammattilaiset voivat konsultoida työkykykoordinaattoria ja pyytää tarvittaessa työpariksi työkyvyn tarpeeseen liittyvissä asioissa. Lisäksi työkykykoordinaattori tuottaa tietoa kehittämisen tueksi ja kehittää osatyökykyisille suunnattuja sote-palveluja.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työkykykoordinaattorin pääasiallista kohderyhmää ovat työikäiset henkilöt, joilla on tiiviin työkyvyn tuen tarvetta mutta ei tarpeenmukaisia keinoja, voimavaroja ja palveluita, joilla edistää tilannetta. Erityisesti nuorten aikuisten kohdalla kiinni pitävä ja voimavarakeskeinen työote on tunnistettu tuottavan parhaita tuloksia.

Työkykykoordinaattorin yhteistyöverkostoon kuuluvat kaikki asiakkaan tilanteessa tarvittavat sote- ja työllisyydenhoidon ammattilaiset sekä 3. sektorin toimijat, joiden kanssa työkykykoordinaattorit työskentelevät ja verkostoituvat. Työkykykoordinaattorit tuovat työkyvyn tuen tietoa ja erityisosaamista työyhteisöihin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen palvelujärjestelmä koostuu useista eri toimijoista sekä palveluista ja voi paikoin näyttäytyä hajanaisena erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Palvelujärjestelmän toimijoilla ei ole riittävästi tietoa toistensa tehtävistä ja vastuualueista, jolloin arvokasta osaamista ja asiakkaan tarvitsemaa tukea voi jäädä käyttämättä. Työkyvyn tuella tarkoitetaan sopivan palvelupolun luomista asiakkaan kanssa yhdessä, konkreettisesti ja asiakaslähtöisesti tukien.

Työkykykoordinaattori on työkykykoordinaattorikoulutuksen saanut ammattihenkilö, jolla on erityisosaamista kuntoutuksen ja työkyvyn tuen asioissa. Työkykykoordinaattori koordinoi ja sovittaa yhteen palveluita sekä tarvittaessa ajaa asiakkaan asioita. Työkykykoordinaattori kulkee asiakkaan rinnalla sopivan polun löytymiseksi kohti työtä tai opintoja. Työkykykoordinaattorin työstä hyötyvät sekä asiakas että sote-ammattilainen. Työkykykoordinaattorin työ on asiakaslähtöistä, voimavarakeskeistä ja konkreettista. Työkykykoordinaattori on yhteydessä asiakkaaseen hänelle sopivalla tavalla ja liikkuu asiakkaan omissa toimintaympäristöissä. Tarvittaessa työkykykoordinaattori toimii Minun tiimini -toimintamallin mukaisesti kokoamalla asiakkaan tueksi tarvittavan palvelu- ja toimijakokonaisuuden.

Työkykykoordinaattorit toimivat myös työparina sote-ammattilaisille ja työkykykoordinaattoria voi konsultoida erilaisissa työkyvyn tuen asioissa. Työ sisältää palveluohjausta, verkostotyötä, palvelutarpeen arviointia sekä kuntoutus- ja sosiaalipalveluiden koordinointia. Työkykykoordinaattorilla on tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa. Tulevaisuuden visiona on juurruttaa työkykykoordinaattorin työnkuva tiiviiksi osaksi sote-keskusten ammattilaisten työtä. Lisäksi työkykykoordinaattori tuottaa tietoa kehittämisen tueksi ja kehittää osatyökykyisille suunnattuja sote-palveluja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen pilotissa työkykykoordinaattorin työtä on mitattu käyttäen asiakkaiden kanssa työkykypistemäärää. Työkykypistemäärää kysytään asiakkaalta työskentelyn alussa ja lopussa. Lisäksi asiakkaista on tarkoitus koota asiakas case -esimerkkejä. Konsultointia ja työparityötä seurataan määrällisesti ja toimijakohtaisesti.

Pitkällä tähtäimellä työkykykoordinaattorin antama työkyvyn tuki ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työkykykoordinaattorin työnkuva tulee juurruttaa tiiviiksi osaksi perustason työn rakenteita. Yhteistyön ja tiedonvaihdon eri toimijoiden kanssa tulee olla joustavaa. Tiivis yhteistyö esimerkiksi Kelaan on keskeistä. Verkoston rakentaminen myös 3. sektorin puoleen on tärkeää, koska esimerkiksi monet hankkeet ja yhdistykset tuottavat työkykyä tukevia ja edistäviä toimintoja, jotka voi liittää osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Asiakkaan oman näkemyksen ja dialogisen työskentelysuhteen luomisen tulee olla toiminnan lähtökohtana, jotta asiakkaan motivaatio vahvistuu. Työskentelyn on oltava tavoitteellista ja tavoitteiden yhdessä määriteltyjä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työskentelyn on oltava voimavarakeskeistä ja asiakaslähtöistä. Verkoston rakentamiseen tulee olla riittävästi aikaa, jotta asiakkaalle tarpeenmukaiset ja sopivat palvelut ja ratkaisut löytyvät. Työkykykoordinaattorilla tulee olla työkyvyn tuen palvelujärjestelmän vahvaa tuntemusta. Asiakasosallisuus ja dialogisen työskentelysuhteen luominen ovat avainasemassa. Kelan ja 3. sektorin toimijoiden rooli on tärkeä. Jatkossa työkykykoordinaattoreiden työn tueksi olisi hyvä koota verkosto, jossa voi jakaa osaamista, tukea ja tietoa. Eri tahojen välisen yhteistyön väylinä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia moniammatillisia toimintamalleja ja rakenteita, paikalliset ratkaisut huomioiden.

Työkyvyn tuki on osa kaikkien perustason sote-ammattilaisten työtä. Työkykykoordinaattorin työnkuva tulee asemoida tiiviiksi osaksi perustason rakenteita, jotta se tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn ja vaikuttavuuden. Työkykykoordinaattorin osaamisesta hyötyvät kaikki sote-ammattilaiset.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keskeisintä asiakkaan tilanteen edistämisessä on riittävän ajan antaminen, asiakaslähtöisyys ja voimavarakeskeisyys, koordinoiva työote sekä vahva osaaminen työkykyasioissa. Työkykykoordinaattorin antamalla tiiviillä ja tavoitteellisella työkyvyn tuella pyritään pitkällä tähtäimellä ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla saavutetut onnistumiset ja tulokset kiteytyvät pieniin edistysaskeliin.

Pirkanmaan hyvinvointialueen pilotissa saatiin jo lyhyessä ajassa hyvä vastaanotto niin asiakkailta kuin muilta sote-ammattilaisilta ja yhteistyötahoilta sekä muutamien asiakkaiden tilanteita selkeästi eteenpäin.

Työkykykoordinaattorien asiakkaiden suhteen edistymistä mitattiin kysymällä työskentelyn alussa ja lopussa työkykypistemäärän avulla asiakkaan itsekokemaa työkykyä. Lisäksi seurattiin toimijakohtaisesti konsultaatioiden ja työparityöskentelyn määrää pilotin aikana.

Työkykykoordinaattori työkyvyn tukena