| Innokylä

Toimintaympäristö

Lähtökohtaisesti hankesuunnitelmassa oli huomioitu Etelä-Savon väestön erityispiirteet liittyen työllistymis- ja työkykyhaasteisiin. Palveluntuotannon näkökulmasta tilanne oli hankkeen alkaessa se, että työttömille tarkoitetut terveystarkastukset toteutti Etelä-Savon työterveys Oy. Koska sote-uudistuksessa palveluntuotantoa linjattiin tämänkin palvelun osalta, päätti Essote irtisanoa sopimuksen, mikä siirsi palvelun Essoten omaksi palveluksi, mikä toimi lähtökohtana työkyvyn tuen tiimin kehittämiseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alkutilanteessa Essotessa ei ollut työttömille tarkoitettuja terveystarkastuspalveluja. Em. sopimuksen irtisanominen tapahtui lokakuussa 2021 ja uuden palvelun organisoimiseen omana toimintana oli aikaa kuusi viikkoa. Palvelun suunnittelu alkoi 5.10.2021 hankepäällikön, työkykykoordinaattorin, palvelualuejohtajan, palvelupäällikön ja esimiehen tapaamisella. Käytännössä aloitettiin ensimmäisenä ratkaisemaan resurssikysymystä: hankkeelta oli käytettävissä työkykykoordinaattorin työpanos, mutta vastaanottopalveluissa ei vielä tähän tehtävään ollut nimettyä henkilöä. Lisäksi oli aloitettava keskustelu ja resursointi lääkäripalveluista ja muista sote-palveluihin liittyvistä resursseista. Samalla aloitettiin kartoittamaan toimintaan liittyviä järjestelmätarpeita (esim. tilastointi ja kirjaaminen).

Työkyvyn tuen tiimi ja palvelupolku.pdf (61.9 KB)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön kohteena oli koko prosessi: palvelun rakentaminen asiakkaalle, palvelun ja työkuvan rakentaminen organisaatioon, verkoston kokoaminen kehitystyölle (TE-toimisto, TYP, kuntakokeilu, Kela).

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkyvyn tuen tiimin kehittämistyöryhmä: Essoten palvelutuotteen kehittäminen vastaanottotoiminnassa.

Työkykytiimi: asiakasrajapinnan kehittäminen; palvelun sisältö

TYP-tiimi: yhteistyörajapintojen kehittäminen / verkosto; asiakkaiden ohjautuminen

Hanketiimi: hankkeen kokonaisuuden huomioiminen palvelun kehittämisessä

Asiantuntijakonsultaatiota on tehty TYP-johtajan, TE-toimiston, kuntakokeilun, Kelan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (Uutta Elämää Group). LIsäksi hankkeen edetessä on konsultoitu rekisterivastaavia, tietosuojavastaavaa, lakimiestä ja tietohallintoa.

Tavoiteltu muutos

Essoteen rakentuu työikäisten työkyvyn tuen palvelu. Sote-uudistukseen viitaten tavoitellaan palvelun siirtyvän myös hyvinvointialueen käyttöön 1.1.2023 alkaen.

Muutoksen mittaaminen

Tärkein arvioinnin aihe on palvelun saatavuus (1 kk). Tältä osin prosessi on vielä kesken, mutta palvelun kehittämisen tueksi jatkossa hankitaan vastaanottopalvelujen käyttöön SBM toiminnanohjausjärjestelmä.

Toteutussuunnitelma

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työikäiset henkilöt, joilla on työkykyyn tai työllistymiseen liittyviä haasteita eikä heillä ole työterveyshuoltoa tai opiskelijaterveydenhuoltoa.

Asiakasymmärrystä kerätään asiakashaastatteluilla sekä ammattilaisten asettumisella asiakkaan asemaan palvelupolun konkreettisen kulkemisen ja empatiakartan avulla.

Asiakasymmärryksen keräämisessä on myös hyödynnetty aiemmin muiden toimijoiden keräämiä palaute- ja kehittämisideakyselyjä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen palvelu on tarkoitettu kaikille työikäisille, joilla ei ole työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoa. Sillä pyritään edistämään työkykyä ja työllistymistä arvioimalla asiakkaan työkykyä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä hyödyntämällä palveluohjausta. Palvelu on matalan kynnyksen palvelu, joka lähtee liikkeelle asiakkaan omasta tai ammattilaisen tukemasta yhteydenotosta.

Työkyvyn tuen palvelu 2022.pdf (41.09 KB)

Työkyvyn tuen palvelun verkosto.pdf (57.61 KB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Essotessa kyse on palvelun ottamisesta uudelleen mukaan palveluvalikoimaan. Prosessi lähti liikkeelle 5.10.2021, kun aikaisemmin yksityisen palveluntuottajan tuottama työttömien terveystarkastuspalvelu siirrettiin omaksi toiminnaksi ja tämä organisoituminen alkoi. Organisaatio sitoutui palvelun rakentamiseen ja osoitti siihen hankkeen resurssien lisäksi ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajan (20%) ja työkykylääkärin (20%) resurssit. Maaliskuusta 2022 alkaen resurssia oli kaksi terveydenhoitajaa, työkykylääkäri (20%) sekä tiimilääkärit (yht. 20%) ja vuoden 2022 elokuusta alkaen neljä terveydenhoitajaa, kaksi työkykylääkäriä (sekä ostopalveluna työkykylääkäri 20%) ja työkykykoordinaattori. Palveluun hankitaan toiminnanohjausjärjestelmä SBM toiminnan analysoimiseksi ja kehittämiseksi jatkossa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämän toimintamallin kehittämisen tärkein tekijä on ollut motivaatio: johdon, esimiehen, työntekijöiden ja hankkeen työkykykoordinaattorin. Toisena tulee verkoston motivaatio: muutkin organisaatiot kuin Essote ovat olleet kehittämistyössä mukana. Kolmas liittyy ensimmäiseen eli resurssointi ja sitä kautta työntekijöiden osallistaminen palvelun kehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelun sisällä (ja myös ulospäin) on keskusteltu paljon asenteista ja arvoista mm. asiakkaita kohtaan. On yhteisesti tunnistettu tarve ja halu kehittää työikäisten sote-palveluja ja etenkin asiakaskokemuksia. Työ on nähty ja koettu haasteellisena, mutta tärkeänä ja innostavana.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen palvelu on osa Essoten peruspalvelujen palveluvalikoimaa. Positiivista on organisaation ja työntekijöiden sitoutuminen palvelun kehittämiseen ja palvelun vetovoimaisuus henkilöitä rekrytoitaessa (brändäys). Asiakkaiden ohjautuvuus palveluun; asiakkaat ovat löytäneet palvelun, hakeutuneet siihen myös oma-alotteisesti tai tuttavan kannustamana ja palvelun etänä tehtävä alkukartoitus on koettu erityisen toimivana (madaltaa kynnystä tulla vastaanotolle, on jalkauduttu yhteistyökumppaneiden tiloihin).