Työkyvyn tuen tiimi/Vantaa-Kerava

Työkyvyn tuen tiimi koordinoi osatyökykyisen asiakkaan työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä yhdessä moniammatillisen työkyvyn tuen verkoston kanssa. Asiakasta tuetaan tavoitteellisesti kohti kuntoutumista, kouluttautumista ja/tai työllistymistä.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Lakiesitys sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksyttiin 23.6.2021, jonka mukaan Vantaa ja Kerava tulevat muodostamaan yhteisen hyvinvointialueen vuoden 2023 alusta. Laki edellyttää, että jos kuntalaisen työ ja toimintakyky on alentunut, se voidaan arvioida sote-keskuksessa ja hän saa tarvitsemansa palvelut, jotta työllistyminen, työssä jatkaminen ja pärjääminen helpottuvat.

Vantaan ja Keravan yhteenlaskettu väkiluku oli 278 000 asukasta (6/2022) ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 30 000 asukkaalla. Syyskuussa 2022 Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä noin 14 857 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 5662 henkilöä ja Keravalla 660 henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus syyskuu 2022). Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki asukasta kohden sekä työllistymistä tukevien palvelujen kustannukset/asukas ovat maan keskiarvoa suuremmat Vantaan ja Keravan alueella (Kelasto, THL Hyks - erva-alueen asiantuntija-arvio syksy 2019). Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 30 % on työkyvyttömiä ja noin 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla. Näiden arvioiden perusteella Vantaan ja Keravan alueella on useita tuhansia kuntalaisia, joilla olisi tarve työkyvyn tuen palveluille.

Työttömyyden kasvu on ollut koronapandemian vuoksi voimakasta Vantaalla. Osatyökykyisten ja lomautettujen määrä on kasvanut koronan myötä entisestään ja vaikeuttanut työllistymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien keskuudessa. Koronan vaikutukset tulevat näkymään myös työttömien sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeiden kasvuna.

Työkykyohjelman taustaselvitysten perusteella työttömillä on terveydellisiä haasteita enemmän kuin työssä käyvillä, mutta työttömät käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin työssä käyvät. THL:n mukaan Helsingissä ja Uudenmaan alueella työttömille tehtyjä terveystarkastuksia on toteutunut vuonna 2019 maan kolmanneksi vähiten (THL Sosiaali- ja terveyspalvelut HYKS-erityisvastuualueella asiantuntija-arvio). Vantaan ja Keravan alueelta ei ole ollut saatavilla yhtenäisiä seurantatietoja siitä, miten työttömien terveystarkastukset ovat toteutuneet.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli otettiin käyttöön Suomessa 2.5.2022. Palvelumalli korostaa omatoimista työnhakua, johon asiakas saa tarvittaessa tiivistä tukea TE-toimistolta tai työllisyyden kuntakokeilulta yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelumallin käyttöönotto tulee lisäämään tarvetta työkyvyn arvioinnille ja työkyvyn tuen palveluiden järjestämiselle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat työttömät vantaalaiset ja keravalaiset henkilöt, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista ja moniammatillista työkyvyn tuen tarpeen arviointia sekä tukea kuntoutukseen, koulutukseen tai eläkkeelle hakeutumisessa ja työllistymisessä.

Vantaa-Kerava alueella on toteutettu kahta asiakastyön pilottia, joihin on ohjautunut työ- ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita. Työkyvyn tuen palvelu (pilotti 1) on suunnattu asiakkaille, jotka tarvitsevat työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä ennen kuntoutus-, koulutus- tai työllistymisvaihtoehtojen valintaa. Työkyvyn tuen palveluun on ohjautunut asiakkaita aikuissosiaalityöstä, nuorten sosiaalipalveluista, työllisyyden kuntakokeilusta, TYP:stä, kuntouttavasta työtoiminnasta tai vammaisten asiakasohjausyksiköstä. Työkyvyn tuen palvelun pilotti alkoi Vantaalla syyskuussa 2021.

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen (pilotti 2) asiakkaiden terveyden tilanne on palveluun tullessa pääosin jo selvitetty ja asiakas on tarvittavien tukipalveluiden piirissä tai pääsemässä niihin. Asiakkaiden tavoitteena on nopea työllistyminen tai koulutuksen kautta siirtyminen työelämään. Työhönvalmennukseen asiakkaat ovat ohjautuneet kuntouttavasta työtoiminnasta, TYP:stä, työllisyyden kuntakokeilusta, aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Asiakkaita on voinut tulla myös työkyvyn tuen palvelun (pilotti 1) kautta, kun terveyden tilanne ja työkyvyn tuen tarpeet on selvitetty. Työhönvalmennuksen pilotti alkoi Vantaalla joulukuussa 2021.

Keravalla molemmat asiakastyön pilotit ovat alkaneet joulukuussa 2021. Asiakkaat ovat ohjautuneet palveluun Nuorten työpaja Jengasta, aikuissosiaalityöstä, työllisyyden kuntakokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta.

Asiakkaita on osallistettu oman palveluprosessin kaikissa vaiheissa. Asiakkaille on tehty esimerkiksi alkukartoitus molemmissa asiakastyön piloteissa, jolloin asiakas on kertonut taustatietojaan, omaa näkemystä tilanteestaan sekä toiveita jatkosuunnitelmien suhteen. Asiakkaiden tavoitteet on kirjattu työkyvyn tuen suunnitelmaan, jonka pohjalta asiakkaiden palvelupolut ovat edenneet ja tarvittavia työkyvyn tai työllistymisen tukipalveluita toteutettu.

Asiakkaille on lähetetty sähköpostitse tai postitse asiakastyytyväisyyskysely huhtikuussa ja syyskuussa 2022. Lisäksi lähetteitä tekeville yhteistyökumppaneille on toimitettu palautekysely sähköpostitse toukokuussa 2022. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös järjestämällä asiakkaille kahvitilaisuuksia, joiden ajatuksena on ollut koota työkyvyn tuen tiimin asiakkaita keskustelemaan keskenään vapaamuotoisesti tai kuuntelemaan teemallisia infoja. Tietoa asiakaskohderyhmistä ja heidän tarvitsemistaan palveluista on saatu lisäksi yhteistyökumppaneiden ja muun verkoston järjestämistä koulutuksista, NHG:n toteuttamien palvelupolkutyöpajojen kautta sekä yhteistyöverkostoissa toimiessa.

Toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä on hyödynnetty myös KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijoita, esimerkiksi asiakasesitteiden ja palvelumanuaalin teossa sekä puhujina erilaisissa tilaisuuksissa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen tiimi on pilotoinut Vantaa-Kerava alueella työkyvyn tuen palvelua ja laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Tarkoituksena on ollut selvittää työttömien asiakkaiden jäljellä olevaa työkykyä ja tukea asiakkaita saamaan tarvitsemansa työkyvyn tuen ja työllistymisen palvelut yksilöllisen suunnitelman mukaisesti.

Työkyvyn tuen tiimiin on kuulunut kolme asiakasvastaavaa, työkykykoordinaattoria ja työhönvalmentajaa Vantaalla sekä yksi työkykykoordinaattori ja kaksi työhönvalmentajaa Keravalla. Työkyvyn tuen tiimin työntekijät ovat olleet sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on ollut työkokemusta sosiaali-, terveys- työllisyys- ja vammaispalveluista. Lisäksi tiimin tukena on ollut Kelan projektityöntekijä. Työkyvyn tuen tiimin asiakkaille on nimetty heti asiakkuuden alkuvaiheessa oma työntekijä eli asiakasvastaava, joka koordinoi työkyvyn tuen tarpeen selvittämistä ja työkyvyn tuen palveluiden toteutusta sekä toimii asiakkaan yhdyshenkilönä verkostoissa.

Työkyvyn tuen tiimiin asiakkaat ovat ohjautuneet tiimiin sovituilta yhteistyötahoilta. Yhteistyökumppaneilla on ollut lisäksi mahdollisuus konsultoida työkyvyn tuen tiimiä asiakkaiden työllistymiseen, koulutukseen ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Työkyvyn tuen tiimin asiakastapauksia on voitu käsitellä anonyymisti myös laajemmassa työkyvyn tuen verkostossa. Työkyvyn tuen verkostosta on saatu tukea asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn, etuuksiin ja palveluohjaukseen liittyvien kysymysten selvittämiseen. Yhteistyökumppanit ovat voineet esitellä myös omia asiakastapauksiaan verkoston tapaamisissa. Työkyvyn tuen verkostoon on kuulunut työkyvyn tuen tiimin lisäksi Kelan projektityöntekijä, terveysaseman lääkäri ja terveydenhoitaja, toimintaterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja.

Kelan projektityöntekijä on jakanut työpanostaan Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työkykyhankkeiden välillä ja on tuonut verkostoon mm. ammatilliseen kuntoutukseen ja etuuksiin liittyvää osaamista. Lääkärin osaamisalueena on ollut perusterveydenhuollon käytettävissä olevat keinot ja tutkimukset, terveydenhuollon palveluihin pääsyn kriteerit sekä kokemus työkyvyn arvioinneista. Terveydenhoitaja on taas tuonut esille ennaltaehkäisevää työotetta ja kokemustaan työttömien terveystarkastuksista. Psykiatrinen sairaanhoitaja on auttanut huomioimaan asiakkaan psyykkista tilannetta ja päihteiden käyttöä. Toimintaterapeutin osaamialueena on ollut arjen toimintakyvyn arviointi ja aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja on tuonut esille asiakkaan sosiaalista ja taloudellista tilannetta. Kelan projektityöntekijää lukuunottamatta muut työkyvyn tuen verkoston jäsenet ovat osallistuneet konsultaatioihin oman perustyön ohella kaksi kertaa kuukaudessa (1h/krt). Verkoston toimintaa on koordinoinut työkyvyn tuen tiimin työntekijät.

Työkyvyn tuen palvelussa asiakkaalta, työttömien terveystarkastuksesta tai lääkärin arvioinnista sekä yhteistyöverkostolta saaduista tiedoista on koottu työkyvyn tuen suunnitelma, jonka perusteella asiakkaan yksilöllinen palvelupolku on muotoutunut. Suunnitelma on kirjattu Apotin sosiaalihuollon asiakasrekisteriin, jossa se on muiden sosiaalihuollon työntekijöiden luettavissa. Asiakkaalle on jäänyt paperinen versio suunnitelmasta ja sähköinen versio on saatavilla Maisa-asiakasportaalin kautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työkyvyn tuen tiimi on ollut mukana Vantaa-Kerava hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden suunnittelualatyöryhmässä, jossa on visioitu "Työkykyä ja työllistymistä edistävää tuen, neuvonnan ja asiakasohjauksen" -yksikköä.

Hankkeen projektiryhmälle ja ohjausryhmälle sekä sosiaalipalveluiden esihenkilöille on esitetty, että hyvinvointialueelle palkattaisiin neljä työkykykoordinaattoria. Tämän lisäksi työkyvyn tuen palveluita olisi toteuttamassa toimintaterapeutti, terveydenhoitaja/ sairaanhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä lääkäri (50 %). Palkkakustannukset jakautuisivat puoliksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken.

Ehdotus työkyvyn tuen palvelut-yksiköstä hyvinvointialueelle

Työkyvyn tuen palvelut-yksikkö1.pdf (23.3 KB)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvilla tahoilla pitäisi olla yhteinen ymmärrys, miten työkyvyn tuen tiimi toimii palvelukokonaisuudessa ja esimerkiksi millaisia asiakkaita ohjautuu tiimille, miten konsultoidaan ja hyödynnetään muiden tahojen osaamista sekä miten asiakkaan yksilöllistä palvelupolkua toteutetaan. Asiakastapausten kirjaaminen ja tietojen vaihtaminen on helpompaa, kun käytössä on yhteinen tietojärjestelmä. Jos yhteinen tietojärjestelmä ei ole mahdollista, tulee olla selkeät toimintakäytännöt, miten asiakkaan palvelupolun eri vaiheet ja palveluiden käyttö kirjataan eri tietojärjestelmiin. Monialaisessa tietojen vaihdossa tulee huomioida myös asiakkaan tietosuoja- ja tietoturva sekä huolehtia tarpeen mukaisista virallisista suostumuksista.

Työkyvyn tuen tiimiin on tärkeä saada sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen kokoonpano, jolla on osaamista ja kokemusta työkyvyn arvioinnista ja työkyvyn tuen palveluista. Työkyvyn tuen tiimin voi olla ajoittain tarpeen hyödyntää myös erikoissairaanhoidon osaamista ja palveluita, jolloin ostopalvelusopimukset tulee olla etukäteen sovittuna. Työkyvyn tuen tiimin konsultaatiotukena voi olla lisäksi monialainen työkyvyn tuen verkosto, jonka jäsenten osaamista hyödynnetään tarvittaessa.

Työkyvyn tuen tiimin toimintaa on tarpeen markkinoida säännöllisesti yhteistyöverkostossa, jotta se tunnistetaan osatyökykyisten palvelujärjestelmässä ja asiakkaita osataan ohjata riittävän matalalla kynnyksellä työkyvyn tuen tiimin asiakkaiksi. Työkyvyn tuen tiimin ja laajemman työkyvyn tuen verkoston toimivuutta tulisi arvioida säännöllisesti verkoston yhteisissä tapaamisissa, mutta keräämällä myös palautetta asiakkailta ja yhteistyötahoilta.

Työttömien asiakkaiden ohjautumista työttömien terveystarkastuksiin helpottaa, jos terveysasemilla toimivat nimetyt terveydenhoitajat ja lääkärit, joille on varattu tietyt allokoidut ajat työttömien terveystarkastuksia varten. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla lisäksi riittävä perehtyneisyys työkyvyn arviointiin ja työkyvyn tukeen. Työttömän terveydenhuollon palvelujen, jotka sisältävät myös suun terveyden tutkimuksen ja hoidon, tulisi olla maksuttomia.

Asiakkaan palveluiden koordinointia helpottaa, kun asiakkaalle on nimetty oma työntekijä tai asiakasvastaava, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan yksilölliseen palvelupolkuun kuuluvien yhteistyötahojen välillä. Asiakasvastaavan tehtävänkuva tulee olla kuitenkin yhdessä sovittu ja tunnustettu myös yhteistyöverkostossa. Asiakasvastaavana työskentelevien työtehtävät olisi hyvä suunnitella ja resurssoida siten, että asiakasvastaavalla on tarvittaessa mahdollista tarjota jalkautuvaa tukea ja opastusta asiakkaille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vantaa-Kerava alueella työkyvyn tuen tiimi on muodostunut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, jotka on palkattu kaksi vuotiseen hankkeeseen (2021-2022). Monimutkaiset asiakastapaukset ovat vaatineet kuitenkin laajempaa moniammatillista ja monialaista osaamista, minkä takia on perustettu työkyvyn tuen verkosto. Työkyvyn tuen verkoston kautta työkyvyn tuen tiimi on saanut vinkkejä työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn ja asiakkaiden ohjaukseen, joka on selkeyttänyt asiakastyön vaihtoehtoja ja lisännyt tiimiläisten osaamista. Työkyvyn tuen verkoston jäsenet ovat osallistuneet verkoston tapaamisiin oman työn ohella, jonka takia tapaamisiin ei ole aina päässyt osallistumaan kaikki jäsenet omien työkiireiden vuoksi. Verkoston toimivuuden ja jatkokehittämisen kannalta olisi parempi, että työkyvyn tuen verkoston jäsenten osallistuminen on varmistettu ja kalenteroitu riittävän ajoissa ja hyväksytetty jäsenten omissa organisaatioissa.

Vuoden 2021 syksystä alkaen työkyvyn tuen tiimistä on ohjattu asiakkaita työttömien terveystarkastuksiin asiakkaiden omille terveysasemille, mutta prosessit ovat edenneet ajoittain hitaasti, mm. koronan vuoksi. THL:n tilastoista ei löydy Vantaan osalta tilastotietoja työttömien terveystarkastusten toteutumisesta vuosina 2019 eikä 2020, mutta vuoden 2021 syksystä alkaen työttömien terveystarkastuksien määrä Vantaan terveysasemilla on kasvanut. Työkyvyn tuen palveluprosessiin on kuulunut vuoden 2022 alusta alkaen asiakkaiden ohjaus työttömien terveystarkastuksesta myös suoraan suun terveydenhuoltoon, joka on ollut asiakkaalle maksutonta 200 euroon asti.

Keravalla työttömien terveystarkastuksia ovat toteuttaneet nimetyt terveydenhoitajat, jolloin asiakkaiden ohjaukseen ja terveystarkastukseen liittyvät toimintakäytänteet ovat olleet selkeitä ja palveluprosessit ovat toimineet sujuvasti.

Kelan projektityöntekijän kanssa yhteistyö on toiminut hyvin ja se on sujuvoittanut asiakastilanteiden selvittelyä. Kela on tarjonnut myös työkykyasioihin, kuntoutukseen ja etuuksiin liittyviä koulutuksia, johon työkyvyn tuen tiimin jäsenet sekä yhteistyökumppanit ovat voineet osallistua ja näin ollen lisätä omaa osaamistaan. Kelan edustajia on hyödynnetty lisäksi verkostoyhteistyössä.