Työkyvyn tuen tiimi koordinoi osatyökykyisen asiakkaan työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä yhdessä moniammatillisen verkoston kanssa. Asiakasta tuetaan tavoitteellisesti kohti kuntoutumista, kouluttautumista ja/tai työllistymistä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen tiimi/Vantaa-Kerava
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen tiimi koordinoi osatyökykyisen asiakkaan työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä yhdessä moniammatillisen verkoston kanssa. Asiakasta tuetaan tavoitteellisesti kohti kuntoutumista, kouluttautumista ja/tai työllistymistä.

Toteutuspaikka
Vantaa-Kerava
Paikkakunta tai maakunta
Vantaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Mervi Kivijoki

Luotu

12.07.2021

Viimeksi muokattu

15.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Tavoitteena: 

Monialaisen yhteistyötiimin käynnistäminen, ja sen toiminnan vakiinnuttaminen:

  • lääkäriresurssin saaminen terveysasemalta ja lähetekäytäntöjen selventäminen lääkärille kuin lääkäriltä erikoislääkärille
  • suun terveydenhuollon kautta suuhygienistin maksuton tarkastus asiakkaille
  • työttömien terveystarkastusten laajempi toteutus nykyiseen verrattuna sekä työttömien terveystarkastuksiin liittyvän yhteistyön/verkostotyön kehittäminen
  • erikoislääkärien palveluiden osalta käytännön selventäminen, ostaako hanke vai voidaanko hyödyntää Helsingin työkykyselvitysyksikön palveluita
  • kelan työntekijän roolin selkeyttäminen ja aktiivinen konsultointi asiakkaan palveluprosessin eri vaiheissa
  • lähettävien tahojen kanssa tehtävän yhteistyön ja työnjaon selventäminen
  • TEOT-hankkeen henkilöstön keskinäisen työnjaon selkeyttäminen
  • Kokemusasiantuntijoiden, kehittäjäasiakkaiden hyödyntäminen palvelukokonaisuuden suunnittelussa ja kehittämisessä

 

Mistä asiakkaat ohjautuvat tiimiin:

TEOT-hankkeessa on kaksi asiakastyön pilottia, joihin ohjautuu työ- ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita. Työkyvyn tuen polku eli asiakastyön pilotti 1 on suunnattu sellaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä ennen kuin voidaan miettiä kuntoutus-, koulutus- tai työllistymisvaihtoehtoja. Työkyvyn tuen polulle ohjautuvat asiakkaat aikuissosiaalityöstä, nuorten sosiaalipalveluista, työllisyyden kuntakokeilusta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai vammaisten asiakasohjausyksiköstä. Asiakastyön pilotti käynnistyi Vantaalla syyskuussa 2021.

Työhönvalmennuksen polku eli asiakastyön pilotti 2:n asiakkaiden terveydentilanne on pääosin jo selvitetty ja asiakas on tarvittavien tukipalveluiden piirissä tai pääsemässä niihin. Asiakkailla on toiveena suoraan työllistyminen tai koulutuksen kautta työllistyminen. Työhönvalmennuksen polulle ohjautuvat asiakkaat kuntouttavasta työtoiminnasta, TYP:stä, kuntakokeilusta, aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Asiakkaita voi tulla myös työkyvyn tuen polun kautta, kun terveydentilanne ja työkyvyn tuen tarpeet on ensin kartoitettu ja mahdolliset tukipalvelut vireillä.  

Keravalla asiakastyö on alkanut joulukuussa 2021 ja asiakkaat ovat tulleet nuorten työpajoilta, aikuissosiaalityöstä ja kuntouttavasta työtoiminnasta.

Asiakkailla säilyy asiakkuus lähettävällä taholla, poikkeuksena Vantaan aikuissosiaalityö. Mikäli aikuissosiaalityön työntekijä arvioi, ettei asiakas tarvitse TEOT:n asiakkuuden lisäksi muuta sosiaalityön tarvetta, voidaan aikuissosiaalityön asiakkuus päättää. TEOT-hankkeen tiimiä voidaan pitää konsultoiva tahona, joka toteuttaa osalle asiakkaista työkyvyn tuen palveluita Vantaa-Kerava alueella. 

Lokakuussa 2021 on alkanut asiakastyön pilotti 2 (asiakastyön väylä 2+ laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus), johon asiakkaat ohjautuvat kuntouttavasta työtoiminnasta. Pilotti 2 asiakkaat ohjataan suoraan työhönvalmentajille, jolloin asiakkaan palvelupolku on lyhyempi TEOT:n päässä. Tarkoitus on samalla testata kuntouttavaan työtoimintaan jalkautuvaa työskentelytapaa. Asiakkailla säilyy asiakkuus alkuun kuntouttavassa työtoiminnassa sekä kuntakokeilussa/TYP:ssä. 

 

Tiimin resurssit:

TEOT-hankkeessa on 3 asiakasvastaavaa, 3 työkykykoordinaattoria Vantaalla ja 1 Keravalla, 3 työhönvalmentajaa Vantaalla ja 1 Keravalla sekä projektipäällikkö. Lisäksi Kelasta on saatu mukaan tiiviiseen yhteistyöhön 1 työntekijä, joka jakaa työpanostaan Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työkykyhankkeiden välillä (liitteenä kuvat työnkuvat ja asiakasprosessi, keskeneräinen).

Moniammattilliseen tiimiin on saatu joulukuusta 2021 lähtien Vantaan kaupungin terveysaseman lääkäri osa-aikaisesti mukaan yhteistyöhön.  Lääkärin työpanoksena on joka toinen tiistai 1 tunti konsultaatiotiimiin osallistuminen (ilman asiakkaan yksilöityjä henkilötietoja) sekä joka toinen tiistain noin tunnin vastaanottoaika TEOT:in asiakkaalle/ potilaalle. Yhteensä työpanos on noin 0,5 htp/kk eli noin 4 tuntia kuukaudessa, lisäksi mahdollisesti lausunnon kirjoittamiseen tarvittava aika.  Lääkärin kanssa tehtävässä yhteistyössä pilotoidaan työttömän työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin moniammatillista mallia.  Arvioinnissa painopiste on asiakkaan jäljellä olevasta työkyvystä ja jos työkykyä on vielä osittain, miten sitä voitaisi monialaisilla ja moniammatillisilla palveluilla vahvistaa.  

Tiimin tehtävät ja palvelut. Liitteenä (prosessikaavio 2.pdf) prosessikaaviot molemmista asiakastyön piloteista, kuvaus asiakaskriteereistä ja asiakkuuksien eroista:

Mitä menetelmiä käytetään työ- ja toimintakyvyn arviointiin:

  • asiakkaan haastattelu/ alkukartoitus (pilotti 1: asiakasvastaava ja työkykykoordinaattori, pilotti2: työhönvalmentajat)
  • Moniammatilliset konsultiotiimit n. 1-2 krt/kk, jossa käydään asiakastapauksia läpi yhteisesti ja konsultoidaan Kelan projektityöntekijää, lääkäriä tai terveydenhoitajaa nimettömänä
  • kelan projektityöntekijän yksilökonsultoinnit
  • kykyviisari
  • työttömien terveystarkastus ja siihen liittyvät tarvittavat lisätutkimukset
  • lähettäviltä tahoilta saadut pta:t, monialaiset työllistymissuunnitelmat/aktivointisuunnitelmat
  • kuntouttavan työtoiminnan jaksoarvioinnit ja tulevaisuudessa asiakkaan toimintakyvyn arviointilausunnot?

Tiimin toiminnan kuvaus(verkostomainen, konsultoiva yms):

  • TEOT-hanke toimii hankekaudella työkyvyn tuen arviointiin keskittyvänä palveluna, joka koordinoi palveluita, mutta ei tuota kaikkea itse vaan hyödyntää verkoston osaamista erityisesti terveyspalveluiden osalta.
  • TEOT-hanke antaa tarvittaessa myös konsulttiapua yhteistyökumppaneille. 
Toimintaympäristö **

Hallitusohjelman työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kohdennettuja toimia, jotta työllisyysaste nousisi ja myös osatyökykyiset pääsisivät mukaan työelämään. 

Koronakriisi on lisännyt työttömyyden uhkaa sekä hankaloittaa vaikeasti työllistyviksi ja osatyökykyisiksi määriteltyjen työllistymismahdollisuuksia. Työpaikkoja on kadonnut monilta aloilta joko määräajaksi tai kokonaan. Lomautukset ja työttömyyden pitkittyminen tulevat lisäämään osatyökykyisten määrää. Tutkitusti työttömyys lisää hyvinvointieroja ja työttömät ovat sairaampia kuin työssä olevat. Koronakriisin vaikutukset tuleva näkymään pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisenä ja työttömien sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeiden kasvuna. 

Lakiesitys sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksyttiin 23.6.2021 ja Vantaa ja Kerava tulevat muodostamaan yhteisen hyvinvointialueen. Laki edellyttää, että jos kuntalaisen työ ja toimintakyky on alentunut, se voidaan arvioida sote-keskuksessa ja hän saa tarvitsemansa palvelut, jotta työllistyminen, työssä jatkaminen ja pärjääminen helpottuvat.

Vantaan ja Keravan yhteenlaskettu väkiluku oli kesäkuussa 2021 noin 276 000 ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 30 000 asukkaalla. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta ja kesäkuussa 2021 väestöstä 21.6 % oli vieraskielisiä. Vantaan väestönkasvu oli vuonna 2020 Suomen suurinta ja painottuu vieraskielisiin ja nuoriin aikuisiin. Myös Keravalla vieraskielisten osuus kasvaa.

Heinäkuussa Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä noin 21 500 työtöntä työnhakijaa.  Pitkäaikaistyöttömiä heistä oli noin noin 7300 ja diagnosoituja pitkäaikaissairaita noin 1700. Työttömyyden kasvu on ollut koronapandemian vuoksi suurista kaupungeista suurinta Vantaalla. Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 30 % on työkyvyttömiä ja noin 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla. Näiden arvioiden perusteella Vantaan ja Keravan alueella on useita tuhansia kuntalaisia, joilla olisi tarve työkyvyn tuen palveluille. Työttömistä peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu tai on tuntematon Keravalla 30 %:lla ja Vantaalla noin 40 %:lla. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut alueella ja erityisesti Vantaalla. Heinäkuussa 2021 avoimia työpaikkoja oli yhteensä lähes 3600.

Vaikka Helsingin ja Uudenmaan alueen tilanne on kuvattu hyvinvoinnin ja terveyden osalta maan parhaaksi, väestöryhmien välillä on suuria eroja. Vantaan väestörakenne on erilainen kuin esimerkiksi Espoossa. TEOT-hankkeen työntekijät ovat haastattelemalla yrittäneet selvittää, paljonko Vantaan ja Keravan alueella ohjataan henkilöitä työttömien terveystarkastuksiin, paljonko terveystarkastuksia tehdään sekä kuinka moni tarkastuksessa käyneistä ohjautuu lääkärin arvioon ja/ tai jatkotutkimuksiin kuukausi- ja vuositasolla. Seurantatietoja ei ole ollut saatavissa. Työkykyohjelman taustaselvitysten mukaan työttömät ovat sairaampia kuin työssä käyvät, mutta käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin työlliset. 

Perustoimeentulotukea saavien osuus väestöstä on Helsingin ja Uudenmaan alueella maan keskiarvoa suurempi ja 25-64-vuotialla koko maan suurin. Vantaalla pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 25-64-vuotiaden osuus on Uudenmaan suurin (Kela). Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki asukasta kohden sekä työllistymistä tukevienpalvelujen kustannukset/asukas ovat maan keskiarvoa suuremmat Vantaan ja Keravan alueella (Kelasto, THL Hyks - erva-alueen asiantuntija-arvio syksy 2019).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat työttömät vantaalaiset ja keravalaiset henkilöt, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista ja moniammatillista työkyvyn tuen tarpeen arviointia sekä tukea kuntoutukseen, koulutukseen tai eläkkeelle hakeutumisessa ja työllistymisessä.

TEOT-hankkeessa on kaksi asiakastyön pilottia, joihin asiakkaat voivat ohjautua eri tavoin. Työkyvyn tuen polku eli pilotti 1 on suunnattu sellaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä ennen kuin voidaan miettiä kuntoutus-, koulutus- tai työllistymisvaihtoehtoja. Työkyvyn tuen polulle ohjautuvat asiakkaat aikuissosiaalityöstä, nuorten sosiaalipalveluista, työllisyyden kuntakokeilusta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai vammaisten asiakasohjausyksiköstä. Asiakastyön pilotti 1 alkoi Vantaalla syyskuussa 2021.

Työhönvalmennuksen polulle eli pilotti 2:ssa asiakkaiden terveydentilanne on jo selvitetty ja asiakas on tarvittavien tukipalveluiden piirissä. Asiakkailla on toiveena myös työllistyminen, eikä niinkään kuntoutus, koulutus tai eläke. Työhönvalmennuksen polulle ohjautuvat asiakkaat pääasiassa kuntouttavasta työtoiminnasta, TYP:stä, kuntakokeilusta, aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Asiakkaita voi tulla myös työkyvyn tuen polun kautta, kun terveydentilanne ja työkyvyn tuen tarpeet on ensin kartoitettu.  Asiakastyön pilotti 2 alkoi Vantaalla lokakuussa 2021.

Keravalla asiakastyö on alkanut joulukuussa 2021 ja asiakkaat ovat tulleet nuorten työpajoilta, aikuissosiaalityöstä ja kuntouttavasta työtoiminnasta.

Asiakkaille tehdään alkukartoitus molemmissa asiakastyön piloteissa. Alkukartoituksessa kysytään asiakkaan taustatietoja, omaa näkemystä tilanteestaan sekä omia toiveita jatkosuunnitelmien suhteen. Asiakkaan mielipidettä kuunnellaan kaikissa prosessin vaiheissa, ja asiakas saa halutessaan keskeyttää asiakkuuden milloin tahansa. Asiakasta tuetaan, jotta hän voi toimia itse aktiivisena toimijana, esimerkiksi ohjeistetaan ottamaan yhteyttä työllisyyspalveluihin aktivointisuunnitelman tekemistä varten tai sopimaan potentiaalisen työnantajan kanssa työhaastatteluaikaa.  

Asiakkaille on lähetetty huhtikuussa 2022 sähköpostitse tai postitse asiakastyytyväisyyskysely sekä lähetteitä tekeville yhteistyökumppaneille palautekysely sähköpostitse toukokuussa 2022. Kyselyiden tuloksia on hyödynnetty hankkeen toiminnan kehittämisessä. Palautetta on kysytty myös laajemmin yhteistyöverkostoissa toimiessa ja esimerkiksi NHG:n toteuttamassa palvelupolkutyöpajoissa (korjaa ja tarkenna)?

Asiakaskahvit (tulossa)

Hankkeessa on hyödynnetty KAP Vantaa -hankkeesta palkattuja kokemusasiantuntijoita, esimerkiksi asiakasesitteiden teossa, tapahtumissa puhujina sekä toimintojen suunnittelussa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

- Työkykykoordinaattori toimii asiakkaan asioiden vastuutyöntekijänä ja toimii palveluiden sekä verkostojen yhteyshenkilönä.

- Terveysasemilla toimii nimetyt terveydenhoitajat ja lääkärit, jotka vastaavat alueen työttömien terveystarkastuksen toteutuksesta. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävä perehtyneisyys työkyvyn arviointiin ja työkyvyn tukeen.

- Muiden ammattilaisten osaamisen hyödynnettävyys on joustavaa ja jouhevaa (psyk.sh, toimintaterapeutti, fysioterapeutti).

- Työkyvyn tuen arvioinnin erityisosaaminen tärkeää joko ostopalveluna tai kunnan omana toimintana.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

- Hankkeesta on ohjattu asiakkaita työttömien terveystarkastuksiin asiakkaiden omille terveysasemille (6 terveysasemaa), mutta prosessit ovat edenneet ajoittain hitaasti. Korona on hidastuttanut osaltaan terveysasemien työtä, mutta myös kokemattomuus työttömien terveystarkastusten ja lääkärien työkyvyn arviointien tekemisessä on ollut haasteena Vantaalla. Keravan terveysasemilla työttömien terveystarkastukset on ohjattu nimetyille terveydenhoitajille, ja asiakasprosessi on toiminut nopeammin. (Lisää tilastotiedot määristä).

- Konsultaatitoiden tilanteesta arviointia; ei päässyt kunnolla käyntiin, joten vaikuttavuutta vaikea arvioida. 

- Moniammatillisen tiimin kokoonpanon kokoon saaminen on ollut haastavaa (alussa vain kela ja lääkäri), koska jäsenet ovat peruspalveluissa eikä ajasta ole ollut aikaa irrottaa työkyvyn tuen moniammatillisen tiimin käyttöön.

- Kela yhteistyö tärkeää asiakastyössä; sujuvoittaa asiakkaan asioiden hoitamista ja selvittämistä.

- Kela yhteistyö tärkeää myös koulutusten osalta, joilla on lisätty työntekijöiden ammattitaitoa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

toimivuutta olisi hyvä arvioida säännöllisesti verkoston yhteisissä tapaamisissa, mutta keräämällä myös palautetta eri tavoin asiakkailta ja yhteistyötahoilta. 

- Konsult

Kansikuva
Teot-hanke

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Osatyökykyisyys Työkyky Työllistyminen Palvelupolku Asiakastyö

Kohderyhmä

Työikäiset Työttömät