Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Vantaa-Kerava
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen pilotoiminen Vantaa-Keravan alueella. Laatukriteerit pohjautuvat IPS-toimintamalliin.
Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen pilotoiminen Vantaa-Keravan alueella. Laatukriteerit pohjautuvat IPS-toimintamalliin.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta pilotoitiin osatyökykyisten työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien asiakkaiden kanssa. Pilotointi toteutettiin käytännössä Vantaa - Keravan alueella joulukuun 2021 ja marraskuun 2022 välisenä aikana. Lisäksi mallinnettiin työhönvalmennusprosessi, joka sisälsi seuraavat vaiheet: alkukartoitus, valmistautuminen työnhakuun, työelämäyhteistyö, siirtyminen työhön ja jatkuva tuki.
Laatukriteereihin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa tavoitteena on asiakkaan nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan tuella. Tavoitteena on aina sellaisen työpaikan ja työtehtävän löytyminen, joka vastaa asiakkaan omia tavoitteita, voimavaroja, työkykyä ja terveydentilaa.
Pilotoinnin aikana havaittiin, että osatyökykyiset asiakkaat hyötyvät laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta ja palvelulle on selkeä tarve. Työhönvalmentajan tuella moni osatyökykyinen voi päästä työelämään, ja palvelua tulisikin olla tulevalla hyvinvointialueella tarjolla myös tälle kohderyhmälle.
Syyskuussa 2022 Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä 14 857 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 5 662 henkilöä ja Keravalla 660 henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus syyskuu 2022). Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla.
Vantaa-Keravan alueella osatyökykyisille asiakkaille suunnatun työhönvalmennuksen sisältö on tällä hetkellä vaihtelevaa, eikä sitä ole laajasti tarjolla kaikille siitä hyötyville. Työhönvalmennusta on tällä hetkellä saatavana kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille sekä ostopalveluna kuntakokeilun/TE-palvelujen kautta. Saatavilla oleva työhönvalmennus päättyy yleensä liian aikaisin, eli siinä vaiheessa, kun asiakas työllistyy. Moni asiakas tarvitsee kuitenkin vahvaa tukea myös työllistymisen jälkeen, jotta työssä selviytyminen ja työssä pysyminen olisivat mahdollisia.
Vammaisten työllistämisessä tuetun työllistymisen malli on ollut Vantaalla käytössä tuloksellisesti jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2019 Työvalmennus Virtaamo palkittiin vuoden kuntatekona. Pitkäjänteisellä työllä vammaisten työllisyysaste onnistuttiin nostamaan maamme korkeimmaksi. Virtaamon toteuttama työhönvalmennus on käytännössä melko lähellä nyt pilotoitua laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta. Keravalla lähimpänä laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on nuorten työpaja Jengan toteuttama “seinätön valmennus”, jossa tuki ei kuitenkaan jatku työpajalta lähdön jälkeen.
Pilotoinnin kohderyhmänä olivat työikäiset osatyökykyiset, jotka olivat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Pilottiin ohjautui asiakkaita mm. kuntouttavasta työtoiminnasta, nuorten ja aikuisten sosiaalityöstä sekä kuntakokeilusta. Asiakkailla oli pääsääntöisesti psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja/tai taloudellisia haasteita sekä osalla myös puutteellinen kielitaito. Monet heistä olivat ns. palveluiden väliinputoajia.
Asiakasymmärrystä kartutettiin erilaisissa yhteistyöpalavereissa, joissa esiteltiin toimintatapoja puolin ja toisin, jotta voitiin hahmottaa ja tunnistaa yhteisiä toimintatapoja sekä potentiaalisia asiakkaita. Lisäksi osallistuttuun mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seminaareihin ja Työkyvyn tuki – työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen sekä työkykykoordinaattorikoulutukseen. Asiakasymmärrystä kartoitettiin myös hyödyntämällä kokemusasiantuntijoiden osaamista.
Asiakkaiden osallistamista toteutettiin järjestämällä asiakaskahvitilaisuuksia, joissa vapaamuotoisen keskustelun lisäksi käsiteltiin erilaisia teemoja (esim. velka-asiat, Pohjoismainen työvoimapalvelumalli). Lisäksi asiakkailta kerättiin palautetta asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Asiakastapaamisilla pyrittiin käyttämään ratkaisukeskeistä työotetta, jossa otetaan asiakkaan omat mielipiteet ja toiveet vahvasti huomioon.
Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle siirtyviä toimintoja on suunniteltu esihenkilötasolla eri fuusiotyöryhmissä vuoden 2022 aikana. Tiedossa on, että hyvinvointialueelle tulee aikuissosiaalityön palvelualueen alaisuuteen työllistymistä ja osallisuutta tukevat palvelut -yksikkö, mutta yksikön toiminnasta ei ole vielä tässä vaiheessa tarkempaa tietoa. Se, miten laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta hyvinvointialueella tulevaisuudessa toteutetaan, ei ole hankkeen päättyessä tiedossa.
Työhönvalmentajat esittelivät TEOT-hankkeen ohjausryhmälle oman ehdotuksensa siitä, kuinka työhönvalmennus Vantaa-Kerava hyvinvointialueella voisi tulevaisuudessa organisoitua. Ehdotuksena esiteltiin työhönvalmennustalo, josta käsin eri asiakasryhmiin erikoistuneet työhönvalmentajat palvelisivat sosiaalihuollon ja vammaispalveluiden asiakaita. Tämä mahdollistaisi yhteisten toimintamallien rakentumisen, olemassa olevien verkostojen tehokkaamman hyödyntämisen sekä työhönvalmentajien ammattiosaamisen lisääntymisen ja hyvien käytäntöjen leviämisen. Asiakkaille keskitetty työhönvalmennus näkyisi yhdenvertaisena ja tasalaatuisena palveluna.
Vantaalla ja Keravalla on tunnistettu työhönvalmennuksen palvelusta tyypillisesti hyötyvät asiakkuudet. Niitä on verrattu Vantaan vammaisten työvalmennus Virtaamon asiakasprofiiliin, jotta on voitu nähdä asiakasprosessin yhteneväisyydet ja eroavaisuudet. Työhönvalmentajat ovat myös tuottaneet laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen palvelusta swot-analyysin.
Asiakastyön pilotoinnin aikana todettiin, että osatyökykyiset asiakkaat hyötyivät työhönvalmennuksesta ja heidän tilanteitaan saatiin edistettyä työhönvalmennuksen avulla. Luottamuksellisen asiakassuhteen luominen sekä rinnalla kulkeva työote edistivät asiakkaiden sitoutumista palveluun ja etenemistä kohti työelämää. Samalla kuitenkin huomattiin, että laatukriteereitä ei kaikilta osin pystytty soveltamaan pilotoituun kohderyhmään ja toimintaympäristöön.
Työhönvalmennuksen pilotointiin ohjautuneet asiakkaat olivat yleisesti monihaasteisia. Haasteita oli runsaasti lähes kaikilla asiakkailla, ja ne liittyivät mm. sosiaalisiin, taloudellisiin, fyysisiin ja psyykkisiin tekijöihin. Työhönvalmentajan työaikaa kului tämän vuoksi myös asiakkaan asioiden muuhun selvittelyyn kuin varsinaiseen työllistymisen edistämiseen.
Asiakkaiden haastavat tilanteet vaikeuttivat myös laatukriteereiden mukaista asiakkaiden nopeaa työllistymistä. Aina nopea avoimille markkinoille työllistyminen ei myöskään ollut asiakkaan edun tai toiveen mukaista, vaan tärkeämpää oli välillä edetä riittävän pienin askelin kohti työelämää. Monille asiakkaille kuntouttava työtoiminta oli tärkeä ensimmäinen vaihe kohti työllistymistä.
On tärkeää, että työhönvalmentajilla on riittävästi aikaa varsinaisen asiakastyön lisäksi myös ns. markkinointityöhön. Erityisen tärkeää on työnantajien tiedon lisääminen työhönvalmennuksen palveluista. Tämä edellyttää jalkautumista työpaikoille ns. kylmäkäynteinä tai puhelimitse/sähköpostitse etukäteen sovittuina aikoina. Työnantajaverkoston luominen helpottaa asiakkaiden nopeaa työllistämistä, kun työpaikkoja on tiedusteltavissa jo valmiiksi kontaktoiduista yrityksistä.
Myös asenteisiin vaikuttaminen ja tietoisuuden lisääminen osatyökykyisyydestä koettiin tärkeäksi. Osatyökykyisten työllistymiseen vaikuttavat edelleen oleellisesti yhteiskunnan, työnantajien ja ihmisten asenteet. Asenteet ovat usein negatiivisia, eikä osatyökykyisten osaamista ja työpanosta osata, haluta tai pystytä riittävästi hyödyntämään.
Kansikuva
