Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Vantaa-Kerava

Pilotoidaan Vantaa-Keravan alueella laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Laatukriteerit pohjautuvat IPS-toimintamalliin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Vantaa-Kerava
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pilotoidaan Vantaa-Keravan alueella laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Laatukriteerit pohjautuvat IPS-toimintamalliin.

Toteutuspaikka
Vantaa-Kerava
Paikkakunta tai maakunta
Vantaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Mervi Kivijoki

Luotu

12.07.2021

Viimeksi muokattu

23.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Työhönvalmentajat ovat esitelleet Vantaan johtoryhmässä, että tulevaisuuden Vantaa-Kerava hyvinvointialueella olisi keskitetty työhönvalmennustalo, josta eri asiakasryhmiin erikoistuneet työhönvalmentajat palvelisivat sosiaalihuollon ja vammaispalveluiden asiakkuuksia. Keskitetystä työhönvalmennuksentalosta järjestettäisiin palvelua seuraavasti: 

  • osatyökykyisten työttömien/työtä vailla olevien henkilöiden työhönvalmennus 
  • vammaisten henkilöiden työhönvalmennus (Virtaamo)

Keskitetyn työhönvalmennuksen etuna on, että osatyökyvyn työllistämisen asiantuntijuus olisi saavutettavissa yhdestä paikasta. Tällä mahdollistetaan myös yhteisten toimintamallien rakentuminen sekä jo olemassa olevien verkostojen laajempi käyttöönotto että työhönvalmentajien ammattiosaamisen lisääntyminen. Keskitetyllä työhönvalmennuksella pystytään vähentämään päällekkäistä työtä, joka osaltaan tuottaa kustannussäästöjä. Asiakkaiden näkökulmasta keskitetystä työhönvalmennuksesta voidaan tarjota myös yhdenvertaista sekä tasalaatuista palvelua. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna keskitetyllä työhönvalmennuksella voidaan tehdä tehokkaampaa markkinointia mm. työnantajien tavoittamisessa, ja lisätä tietoutta palvelusta ja osatyökykyisyydestä yleisesti.

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta tarjotaan myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, jolla edistetään asiakkaiden läpivirtaavuutta palvelussa ja ylläpidetään tavoitteellista etenemistä kohti työllistymistä. Kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajan tuella ja arvioinnilla työhönvalmentajat pystyvät paremmin etsimään asiakkaille heidän työ- ja toimintakyvyn mukaisia töitä. Työnhakuprosessit ovat pitkiä, jonka vuoksi kuntouttavan työtoiminnan ja laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen yhtäaikainen työskentely on perusteltua.

Toimintaympäristö **

Pitkäaikaistyöttömän osatyökykyisen työhönvalmennusta Vantaa-Keravan alueella tarjoaa monet tahot. Palvelun sisältö on vaihtelevaa ja palvelu päättyy yleensä liian aikaisin eli siinä vaiheessa, kun asiakas työllistyy. Moni asiakas tarvitsee kuitenkin vahvaa tukea myös tämän jälkeen, jotta työssä selviytyminen ja työssä pysyminen olisivat mahdollisia.​ 

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa lähtökohtana on tyypillisesti ollut työn etsiminen avoimilta työmarkkinoilta, eikä toiminnalla tähdätä esimerkiksi henkilön sijoittamiseen työharjoittelu, työkokeilu- tai ns. suojatyöpaikkaan. Tämä toimintamalli on kuitenkin vielä kehittynyt suhteellisen heikosti ja siksi siihen on entisestään panostettava huomioiden samalla tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen laaditut laatukriteerit.

​Tuetun työllistymisen malli ollut käytössä tuloksellisesti Vantaalla vammaisten työllistämisessä jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2019 Virtaamo palkittiin vuoden kuntatekona. Pitkäjänteisellä työllä onnistuttiin nostamaan vammaisten työllisyysaste maan korkeimmaksi. (Vuoden kuntateko 2019). Keravalla tuetun työllistymisen mallia ei ole aiemmin ollut käytössä. Palvelua on tuotettu muun muassa järjestöjen ja yritysten toimesta. 

IPS-mallin tuloksellisuutta on tutkittu yli 20 vuoden ajan. Tutkimusten mukaan IPS-malliin osallistuneilla on hieman yli kaksikertainen mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. IPS-malli on tehokkaampi työllistymistulosten suhteen ammatilliseen koulutukseen, siirtymätyöllisyysmalleihin tai psykiatriseen hoitoon nähden. (Nøkleby H, Blaasvær N, Berg RC (2017) Supported Employment for arbeidssøkere med bistandsbehov: en systematisk oversikt [Supported Employment for people with disabilities: a systematic review ] Rapport. Oslo: Folkehelseinstituttet).​ IPS-toimintamalli on käytössä muissa Pohjoismaissa ja se soveltuu myös suomalaiseen palvelurakenteeseen.​​

​Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa 62% IPS:n mukaista palvelua saaneista on työllistynyt, muualla kuin Yhdysvalloissa toteutetuissa tutkimuksissa vastaava osuus on 47%. (Bond GR. (2012) Generalizability of the Individual Placement and Support (IPS) model of supported employment outside the US. World Psychiatry, 11(1), 32-39). ​​

IPS:n avulla työllistyneiden hyvinvointi, itsetunto, elämänlaatu ja sosiaalinen sekä yhteiskunnallinen osallisuus voi parantua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat työikäiset osatyökykyiset, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä ja/tai työttömiä. Kohderyhmän työttömiä osatyökykyisiä on myös paljon sosiaalihuollon palveluiden piirissä olevissa asiakasryhmissä kuten aikuissosiaalityön asiakkaina, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevassa toiminnassa, vammaisten henkilöiden työtoiminnassa, kehitysvammaisten työtoiminnassa ja työvalmennuksessa sekä kuntouttavassa työtoiminnassa. Lisäksi osatyökykyisiä työttömiä asiakkaita on sosiaalisessa kuntoutuksessa ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden parissa. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet pitkäaikaistyöttömistä on osatyökykyisiä, mutta kaikkien osatyökykyisyyttä ei ole tutkittu tai todettu, eikä heille siten ole myöskään tarjottu tarkoituksenmukaista tukea.

Työhönvalmennuksen asiakaspilotissa painotutaan kuntouttavassa työtoiminnassa oleviin, sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön sekä palveluiden väliinputoaja-asiakkaisiin, joilla on toimintakyvyn ja työkyvyn haasteita. 

Asiakasymmärrystä on kartutettu erilaisissa yhteistyöpalavereissa, joissa on esitelty toimintatapoja puolin ja toisin, jotta on voitu hahmottaa ja tunnistaa yhteisiä toimintatapoja sekä potentiaalisia asiakkaita. Lisäksi on osallistuttu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seminaareihin ja Työkyvyn tuki – työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen sekä työkykykoordinaattori koulutukseen. Asiakasymmärrystä on kartutettu myös hyödyntämällä kokemusasiantuntijoiden osaamista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Työhönvalmentajien järjestämät säännölliset infot yhteistyökumppaneille nähdään tärkeänä toimintana, jolla edistetään palveluissa sellaisten asiakkuuksien tunnistamista, joilla on edellytykset työ- ja toimintakyvyn sekä tavoitteiden osalta edetä kohti työelämään. Toiminnalla myös lisätään yhteistyökumppaneiden tietoa ja ymmärrystä työhönvalmennuksen toimenkuvasta sekä työllisyyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista että yleisesti työllistymisen palveluista ja mahdollisuuksista.

On tärkeää, että työhönvalmentajien työnkuvaan on resurssoitu riittävästi aikaa varsinaisen työhönvalmennuksen lisäksi muuhun markkinointityöhön. Erityisen tärkeää on työnantajien tiedon lisääminen tyhönvalmennuksen palvelusta. Tämä edellyttää jalkautumista työnantajien palveluihin ns. kylmä käynteinä ja puhelimitse/sähköpostitse erikseen sovittuina tapaamisaikoina. Työnantajaverkoston ja järjestöyhteistyön luominen helpottaa asiakkaiden nopeaa työllistämistä, kun työpaikkoja on tiedusteltavissa jo valmiiksi kontaktoiduista yrityksistä. Lisäksi työnantajien ohjaaminen osatyökykyisen asiakkaan työsuhteen aikana on tärkeä osa työhönvalmentajan työtä.

Selkeytystä ja toimintatapojen yhtenäistämistä tarvitaan kuntouttavan työtoiminnan työhönvalmennuksen, laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen osalta. Tällä voidaan välttää päällekkäinen työ ja rakentaa tavoitteellisesti etenevä kokonaisuus, joka ohjaa asiakkaan siirtymistä kohti työelämään. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on tunnistettu kokonaisvaltaisena palveluna niin Vantaalla kuin Keravalla, joka mahdollistaa tuen antamisen asiakkaille palveluihin hakeutumisessa sekä työpaikalla tapahtuvaan työnantajan ja työntekijän tukemiseen​. Työhönvalmentajien asiakastyön apuna oleva muu moniammatillinen tiimi mahdollistaa sen, että asiakkaan tilanne voidaan kartoittaa laaja-alaisesti ja edistää hänen työllistymistään.

Vantaalla ja Keravalla on tunnistettu palvelusta tyypillisesti hyötyvät asiakkuudet. Niitä on verrattu Vantaan vammaisten työvalmennus Virtaamon asiakasprofiiliin, jotta on voitu nähdä asiakasprosessin yhteneväisyydet ja eroavaisuudet.

Työhönvalmennuksen haasteena on palveluun ohjautuneet ns. moniongelmaiset asiakkuudet, jolloin työhönvalmentajan aika kuluu asiakkaan asioiden muuhun selvittelyyn kuin varsinaiseen työllistymisen edistämiseen. Asiakkuus saattaa siirtyä työhönvalmennuksesta työkyvyn tuen palveluun (pilotti 1), jossa pääpaino on asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä. Tällöin asiakkaan aloittama työhönvalmennus keskeytyy.

Moniongelmaisuus haastaa myös IPS-mallin mukaisen asiakkaiden nopean työllistymisen. Erityisesti Vantaalla työhönvalmennuksen haasteena on jo toimivat rakenteet kuntouttavassa työtoiminnassa. Asiakkaiden työllistymisen potentiaalin näkeminen kuntouttavassa työtoiminnassa vaatii edelleen laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennukselta tiiviimpää yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan työvalmentajien kanssa, jotta asiakkaita voidaan tukea työllistymään nopeammin IPS-mallin mukaisesti. Myös TYP yhteistyö vaatii hiontaa, jotta työhönvalmennukseen sopivat asiakkuudet tunnistetaan palvelussa paremmin.

Yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan kanssa on lisätty pitämällä infotilaisuuksia, joilla on pyritty tehostamaan asiakkaiden etenemistä palveluissa sekä lisäämään työntekijöiden osaamista. Keravalla on järjestetty viikottain kuntouttavan työtoiminnan työvalmentajille työnhaun ryhmävalmennusta, jolla lisätään tietoa asiakkaiden työllistämiseen ja asiakkaiden tunnistamiseen liittyvistä tekijöitä. Toiminta on nähty tarpeellisena myös jatkossa.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Jotta asiakas hyötyy laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta, on tärkeää kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta kattavasti ja pohtia palvelun oikea-aikaisuutta. Vaikka asiakkaalla on tahtotilaa työllistymiseen, on tärkeää tunnistaa hänen työ- ja toimintakyvyn todellinen tilanne ja edetä vaiheittain kohti tavoitetta. Asiakkuuden edistämisessä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työskentelyote ovat tärkeitä toimintatapoja, joilla voidaan edesauttaa ja ylläpitää asiakkaan motivaatiota sekä sitoutumista palveluun.

Osana työhönvalmentajan tehtäväkuvaa on tärkeä tunnistaa tarve järjestö- ja yritysyhteistyölle ja resurssoida siihen riittävästi työaikaa. Palvelun monipuolinen markkinointi ja verkoston rakentaminen ovat erityisen tärkeitä osia työhönvalmennuksen tehtävässä. Valmiilla työnantajaverkostoilla voidaan merkittävällä tavalla nopeuttaa asiakkiden työllistymistä. Tärkeää on myös ylläpitää tiivistä yhteistyötä muiden työhönvalmennusta järjestäviä tahojen kanssa (kuntouttava työtoiminta, vammaisten työvalmennus sekä muut työvalmennusta järjestävät palvelut esim. HUS), jotta hyviä toimintatapoja ja kokemuksia voidaan benchmarkata.

Tuetun työllistymisen IPS-työhönvalmennuksen laatukriteereiden soveltamista on syytä suunnitella ja sopia sen toteuttamisesta systemaattinen tapa seurata sekä arvioida toimintaa. Lisäksi yritys- ja järjestöyhteistyötahojen verkoston rakentamisesta on hyvä tehdä yhteinen tavoite ja koota kontaktoinnit työhönvalmentajien saavutettavaksi. Tällä vältetään yrityksien ja järjestöjen luottamuksen rakentumista yksittäisiin henkilöihin, jolloin 

 

-

toimivuutta olisi hyvä arvioida säännöllisesti verkoston yhteisissä tapaamisissa, mutta keräämällä myös palautetta eri tavoin asiakkailta ja yhteistyötahoilta. 

Kansikuva
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennus

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Osatyökykyisyys Työkyky Työhönvalmennus Työllistyminen Asiakastyö

Kohderyhmä

Työikäiset Työttömät