Syyskuussa 2022 Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä 14 857 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 5 662 henkilöä ja Keravalla 660 henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus syyskuu 2022). Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla.
Vantaa-Keravan alueella osatyökykyisille asiakkaille suunnatun työhönvalmennuksen sisältö on tällä hetkellä vaihtelevaa, eikä sitä ole laajasti tarjolla kaikille siitä hyötyville. Työhönvalmennusta on tällä hetkellä saatavana kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille sekä ostopalveluna kuntakokeilun/TE-palvelujen kautta. Saatavilla oleva työhönvalmennus päättyy yleensä liian aikaisin, eli siinä vaiheessa, kun asiakas työllistyy. Moni asiakas tarvitsee kuitenkin vahvaa tukea myös työllistymisen jälkeen, jotta työssä selviytyminen ja työssä pysyminen olisivat mahdollisia.
Vammaisten työllistämisessä tuetun työllistymisen malli on ollut Vantaalla käytössä tuloksellisesti jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2019 Työvalmennus Virtaamo palkittiin vuoden kuntatekona. Pitkäjänteisellä työllä vammaisten työllisyysaste onnistuttiin nostamaan maamme korkeimmaksi. Virtaamon toteuttama työhönvalmennus on käytännössä melko lähellä nyt pilotoitua laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta. Keravalla lähimpänä laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on nuorten työpaja Jengan toteuttama “seinätön valmennus”, jossa tuki ei kuitenkaan jatku työpajalta lähdön jälkeen.
Pilotoinnin kohderyhmänä olivat työikäiset osatyökykyiset, jotka olivat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Pilottiin ohjautui asiakkaita mm. kuntouttavasta työtoiminnasta, nuorten ja aikuisten sosiaalityöstä sekä kuntakokeilusta. Asiakkailla oli pääsääntöisesti psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja/tai taloudellisia haasteita sekä osalla myös puutteellinen kielitaito. Monet heistä olivat ns. palveluiden väliinputoajia.
Asiakasymmärrystä kartutettiin erilaisissa yhteistyöpalavereissa, joissa esiteltiin toimintatapoja puolin ja toisin, jotta voitiin hahmottaa ja tunnistaa yhteisiä toimintatapoja sekä potentiaalisia asiakkaita. Lisäksi osallistuttuun mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seminaareihin ja Työkyvyn tuki – työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen sekä työkykykoordinaattorikoulutukseen. Asiakasymmärrystä kartoitettiin myös hyödyntämällä kokemusasiantuntijoiden osaamista.
Asiakkaiden osallistamista toteutettiin järjestämällä asiakaskahvitilaisuuksia, joissa vapaamuotoisen keskustelun lisäksi käsiteltiin erilaisia teemoja (esim. velka-asiat, Pohjoismainen työvoimapalvelumalli). Lisäksi asiakkailta kerättiin palautetta asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Asiakastapaamisilla pyrittiin käyttämään ratkaisukeskeistä työotetta, jossa otetaan asiakkaan omat mielipiteet ja toiveet vahvasti huomioon.