Urologian vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4, I3)
Urologian vaikuttavuuspilotin tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavien potilaiden hoidossa. Pilotissa luodaan malli kustannusten seurantaan ja kustannusvaikuttavuuden todentamiseen.
Urologian vaikuttavuuspilotti kuuluu Päijät-Hämeen RRP-hankkeen Vaikuttavuuspilotti -osaprojektiin, jonka rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Kestävän kasvun ohjelmalla vauhditetaan kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Koronapandemian jälkeisen hoitovelan purkamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen palvelujen saatavuudessa pyritään ohjelmaan sisällä toimivissa hankkeissa mm. haavoittuvien ryhmien palvelujen laatua vahvistamalla ja kustannusvaikuttavuutta parantamalla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toteutettava vaikuttavuuspilotti kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelman Pilari 4:n osan ”Investointi 3” työpakettiin 8 ”Vaikuttavuusperustaisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen”, jossa tavoitteena on vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ja tiedolla johtamisen osaamisen parantaminen palvelujärjestelmän eri tasoilla.
Vaikuttavuuspilotissa on kaksi eri kohderyhmille suunnattua pilottia: 1) Ikääntyneiden asiakasohjauksen vaikuttavuuspilotti ja 2) Urologian vaikuttavuuspilotti. Kummassakin pilotissa toteutetaan vaikuttavuuden kehittämisen kokonaisuus, jolla parannetaan sote-palvelujen vaikuttavuutta asiakkaan, palveluntuottajan ja -järjestäjän näkökulmasta sekä vahvistetaan kohderyhmän ammattilaisten vaikuttavuustiedon hyödyntämisen osaamista.
Vaikuttavuuspilotissa seurataan kansallista ohjausta vaikuttavuustiedon käytön edistämisestä (KUVA-mittaristo, STM:n verkostoyhteistyö) sekä huomioidaan aiempi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehty vaikuttavuusperustaisella tiedolla johtamisen kehitystyö.
Urologian vaikuttavuuspilottiin liittyvien kehittämistoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen koottiin edustajat urologian poliklinikalta, taloushallinnon controllerista, tietojohtamisen tiimistä ja hankehallinnosta.
Urologian vaikuttavuuspilotissa tavoitellaan seuraavia tuloksia/muutoksia - kohderyhmän osalta määritetään vaikuttavuusperustaisen ohjauksen edellyttämä tietosisältö ja luodaan rakenne vaikuttavuustietojen keräämiseksi. - Pilotin kohderyhmän(eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavat potilaat) hoitoon luodaan toimintamalli kustannusten seurantaan ja kustannusvaikuttavuuden todentamiseen. - Vahvistetaan urologian erikoisalan ammattilaisten vaikuttavuustiedon hyödyntämisen osaamista. - Vaikuttavuusperustaisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja kehittämistarpeet tunnistetaan pilotin kohderyhmän osalta ja ne yhteensovitetaan hyvinvointialuetasoiseen vaikuttavuusperustaisen tiedolla johtamisen toteutussuunnitelmaan. - Hoidon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten seurannalla edistetään vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tuetaan vaikuttavuusperustaista johtamista organisaatiossa. - Kehittämistyöstä saatuja tuloksia, kokemuksia ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin suunnittelussa. - Kustannusten seurannan toimintamallin käyttöä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen terveys- ja sairaanhoitopalvelujen muihin asiakasryhmiin ja prosesseihin.
Pilotin kohderyhmän (eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavat potilaat) hoidon vaikuttavuuden todentamiseen käytetään sekä prosessin tuottavuus- ja laatumittareita että kliinisiä mittareita ja potilailta kerättäviä tietoja (PROM, PREM, palvelutyytyväisyys).
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivinen hoito kuuluu erikoissairaanhoidossa urologian erikoisalan toimintaan.
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivinen hoitaminen erikoissairaanhoidossa luetaan useimmiten kiireettömäksi hoidoksi. Erikoissairaanhoidon ruuhkautumisesta ja kiireetöntä leikkaushoitoa odottavien potilaiden suuresta määrästä johtuen eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta kärsivien potilaiden odotusaika leikkaukseen on pitkä. Leikkausta odottaessa potilas saattaa joutua käyttämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita useasti oireiden etenemisen ehkäisemistä ja lievittämistä varten. Monet toimenpidejonoissa olevat potilaat joutuvat säännöllisesti tyhjentämään virtsarakkonsa omatoimisella toistokatetroinnilla.
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oikea-aikainen operatiivinen hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja hyvinvointia.
Toimintamallin suunnittelussa hyödynnettiin olemassa olevia prosessikuvauksia urologisten potilaiden hoitoprosesseista sekä hyödynnettiin hvalla olemassa olevien mittareiden ja raportointialustojen tietoja.
Työpajoille asetetut tavoitteet on esitetty oheisessa kuvassa.
- Työpaja: määriteltiin BPH operatiivisen hoidon menetelmät ja niiden prosessit (Erikoissairaanhoito ja poliklinikkatoiminta)
- Työpaja: määriteltiin luonnos urologian BPH-potilaiden operatiivisen hoidon seurantamittareista (Kuva 2)
- Työpaja: valittujen mittareiden tarkentaminen sekä tietosisällön määrittäminen tietojohtamisen tiimin ohjauksessa
- Työpaja: Kustannuslaskentaan liittyvien tietojen kartoittaminen
Kuva
Kuva
Koska osa urologian BPH potilaiden operatiivisen hoitomuotojen seurantamittareista ei saada potilastietojärjestelmästä. Aloitettiin ns. mallipohjan suunnittelu. Mallipohjalla tarkoitetaan hoidonkirjaukseen tarkoitettua lomakepohjaa, joka täytetään perinteisen potilastiedon kertomuksen lisäksi. Mallipohjan suunnittelussa mukana urologian poliklinikalta vastaava, osaston ylilääkäri ja järjestelmätoimittajan tiimi. Ratkaisumahdollisuudet on esitetty kuvassa 5.
Kuva
ote lopullisesta mallipohjan mittareista ja tietosisällöstä
Kuva
Ratkaisun testaamiseksi tarkasteltiin nykyisiä urologian yksikössä tehtäviä toimintoja mittaritietojen keräämiseksi ja kirjaamiseksi sekä verrattiin niitä suunniteltuihin käytäntöihin kun BPH mallipohja saadaan käyttöön. Tarkastelussa selvitettiin mihin hoitoprosessin vaiheeseen mittari sijoittui, mitä resursseja se vaatii sekä millainen on todellinen käytännön toteutus. Tässä hyödynnettiin urologian yksikön ammattilaisia. Näitä tietoja verrattiin suunnitelmiin mallipohjan käytöstä ja siihen kirjaamiseen tarvittavista resursseista ja hoitoprosessin vaiheesta. Tarkastelussa löydettiin päällekkäistä työaikaa, toistuvia työvaiheista sekä resurssihukkaa.
Kuva
Tuotteistuslaskennan mallin tavoitteena oli luoda malli, jota voidaan hyödyntää hyvinvointialueen tuotteistusten ja kustannusvaikutusten arvioinnissa ja siten myös päätöksenteon tukena.
Urologian pilotin vaikuttavuusmittareiden määrittämisen tavoitteena on luoda mittarit BPH operatiivisen hoidon potilaiden toimintakyvyn muutoksen määrittämiseen ja hoidon vaikutuksien/vaikuttavuuden osoittamiseen. Tavoite saavutetaan kun otetaan käyttöön BPH potilaiden operatiivisen hoidon mittareiden tietojen keräämiseen tarkoitettu mallipohjan avulla.
Pilotin mittareiden suunnittelun aikana todettiin seuraavia haasteita
- vastuiden määrittely merkitys
- tulevien muutosten ennakointi kehittämisen kohteen johdolta
- teknisten asioiden tärkeys ja aktiivinen vuorovaikutus ICT:n kanssa (Kuva 3)
Tuotteistuslaskennan toteutuksessa todettiin seuraavia haasteita
- Hvan kustannuslaskentajärjestelmän hyödyntäminen vaikeaa
- Tuotteistuslaskennan toteutus laskemalla tarkasteltavaan tuotteeseen liittyviä kustannuksia (mm. henkilöstö, tila-, aine- ja tarvikekustannukset) toteutettiin prosenttuaalisina osuuksina tai suoritemääriin perustuvina urologian yksikön kulut suhteessa hvan kokonaiskuluihin
- laskennan toteutus alhaalta ylöspäin - ratkaisussa laskennan tarkkuuden määrittäminen - pienempien kulujen selvittelyyn käytetty aika melko suuri suhteessa kuin paljon vaikuttavat lopputulokseen.
Kuva
