| Innokylä

Toimintaympäristö

Kymenlaakson alue on tilastollisessa valossa synkkää aluetta päihteiden käytön, moniongelmaisuuden sekä ylisukupolvisen pahoinvoinnin ja syrjäytymisen osalta.

Lisähaasteena on koko valtakunnan laajuisen päihdeongelman ja erityisesti huumeiden käytön muutokset. Yhä helpommin saatavilla olevat muuntohuumeet haastavat päihdeongelmaisen parissa työskenteleviä ja näkyvät käyttäjien voinnissa. Myös Suomen huumekuolema-tilastot ovat olleet viimeisinä vuosina nousussa. Tämä sama trendi näkyy myös Kymenlaaksossa. Kentältä on saatu viestiä esimerkiksi endokardiittien huomattavasta lisääntymisestä, mikä inhimillisen hädän ohella aiheuttaa myös huomattavia kustannuksia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Uusien organisaatioiden käynnistymisvaiheessa, kuten Kymsotessakin, eivät toimintatavat ja -mallit ymmärrettävästi ole “valmiita” ja niitä pyritäänkin jatkuvasti kehittämään. Kymesoten korvaushoito-linjastossa pohdittiin ratkaisuja matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseksi korvaushoidon asiakkaille, erityisesti suonensisäisten huumeiden käyttäjille. Sielläkin, niin kuin yleisesti ottaen monissa sote-palveluissa, oli haasteina että palvelut ja tarpeet eivät aina kohtaa.

Kymsoten Korvaushoito-linjaston ja LOV ME-hankkeen kanssa syksyllä 2020 käynnistetyn kehittämisyhteistyön lähtökohtana oli löytää ideoida ja löytää ratkaisuja matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseksi korvaushoidon asiakkaille, erityisesti suonensisäisten huumeiden käyttäjille. Sielläkin, niin kuin yleisesti ottaen monissa sote-palveluissa, on haasteina että palvelut ja tarpeet eivät aina kohtaa. Tätä haastetta lähdettiin tarkastelemaan mm. kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen näkökulmasta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaille tavoitteena tarjota matalan kynnyksen, yhden katon alta löytyviä sekä tarpeen mukaisia palveluja.

Organisaation näkökulmasta palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, matalan kynnyksen palvelujen lisääminen sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen.

Ammattilaisten näkökulmasta saada palvelut ja tarjonta kohtaamaan paremmin, mm. poliklinikka-aikojen peruuntuminen yhtenä haasteena.

Yhteiskunnallisella tasolla luoda uusia toimintamalleja suonen sisäisten päihteiden käyttäjien palvelutarjontaan -> haittoja vähentävän sekä ennalta ehkäisevän hoidon toimintamallien kehittämistä

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostui päihdekokemusasiantuntijoista sekä Kymsoten korvaushoitolinjaston työntekijöistä. LOV ME-hankkee työntekijät fasilitoivat kehittämisprosessia. Kaikilla on yhteinen halu löytää matalan kynnyksen palveluja suonensisäisten huumeiden käyttäjille.

Tätä haastetta lähdettiin ratkomaan ideatyöpajassa, johon osallistui kokemusasiantuntijoita sekä Kymsoten ammattilaisia. Ideapajassa syntyneitä ajatuksia lähdettiin viemään eteenpäin muodostamalla koemusasiantuntijoita ja ammatilaisia sisältävät työryhmät kehittämään ideoita kokeiluiksi. Yhtenä ideana oli tuoda kokemusasiantuntijat osaksi uudisitettavaa matalan kynnyksen palvelua suonensisäisten huumeiden käyttäjille.

Tavoiteltu muutos

Kokemusasiantuntijatoiminnassa 3 kk:n kokeilun tavoitteita olivat:

1. Kokemusasiantuntijat voisivat antaa Pisteen kävijöille tukea ja toivoa sekä näkökulmia päihteettömään elämään

2. Kokemusasiantuntijat voisivat tarjota asiakkaille kiireetöntä ja läsnäolevaa kohtaamista -> saada asiakkaat kiinnittymään enemmän Pisteeseen (ei vaan pelkkä käynti neulanvaihdossa, vaan keskusteluja kok.asiantuntijoiden kanssa)

3. Kokemusasiantuntijat voisivat tarjota kävijöille keskustelumahdollisuuksia vertaisuuteen perustuen

4. Kokemusasiantuntijat voisivat auttaa kävijöitä hoitamaan asioitaan sekä kiinnittymään palveluihin?

Lisäksi tavoitteena oli 3 kk kokeilun jälkeen saada kokemusasiantuntijatoiminta pysyväksi osaksi Pistettä.

Muutoksen mittaaminen

Kokeilujakson (3,5 kk.) aikana teetimme Pisteen kävijöille kyselyn, johon vastuksia tuli 13:

Asteikolla 1-5 mitattuna (1=täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Pisteen kävijät sitä mieltä, että kokeilulle asetetut tavoitteet (ed. laatikko tavoitteet 1-4) ovat toteutuneet keskiarvolla 4,4.

"Tää on tosi hyvä ja mukava että on mahdollisuus istuskella ja nähdä muita. Jutella asioista (vertaistukea) ym."

"Jatkakaa samaan malliin, tää voi olla ainut paikka potilaille missä he pääsevät puhumaan ylipäänsä. Monet istuu himassa ja ei ole välttämättä ketään kelle puhua"

Lisäksi teetimme saman sisältöisen kyselyn Pisteen työntekijöille, johon vastauksia saatiin 5:

Asteikolla 1-5 mitattuna (1=täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) ammattilaiset ovat sitä mieltä, että kokeilulle asetetut tavoitteet (ed. laatikko tavoitteet 1-4) ovat toteutuneet keskiarvolla 4,7.

"Asiakkaiden on ollut helppo jutella kokemusasiantuntijoille. Asiakkailta tullut palautetta että kokemusasiantuntija ymmärtää käyttäjien maailmaa ja ongelmia paremmin kuin työntekijät."

"Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet positiivista energiaa, avoimuutta ja kasvot vaikeille asioille. Toivoa asiakkaille."

Lisäksi kesäkuusta 2021 eteenpäin kokemusasiantuntija toiminta "siirtyi" hankkeen kokeilusta osaksi pysyvää toimintamallia Kymsoten sosiaali- ja terveysneuvonta Pistettä Kotkassa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yhteiskehittämistyön ideatyöpaja-vaiheessa asiakasymmärrystä kerrytettiin mm. asiakasprofiilien avulla. Tässä työskentelyssä kokemusasiantuntijat edustivat asiakkaan näkökulmaa.

Asiakasprofiili-työskentelyssä koostettiin kolme eri asiakasprofiilia. Kaikki kolme profiilia olivat miehiä, iältään 19-33-vuotiaita. Tämä kuvaa siinä mielessä hyvin Pisteen kävijöitä, sillä suurimmaksi osaksi kävijät ovat miehiä, tosin iältään enemmän ko. asiakasprofiileja iäkkäimpiä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

(Uusi) Piste on suonensisäisten huumeiden käyttäjille suunnattu päihdepalvelupiste Kotkassa, johon kokemusasiantuntijat ovat LOV ME-hankkeen fasilitoiman kokeilun kautta integroituneet osaksi toimintaa. Oman kokemuksen päihteiden käytöstä sekä läheisen roolista omaavat kokemusasiantuntijat antavat Pisteen kävijöille toivoa ja esimerkkiä päihteettömyydestä sekä madaltavat kävijöiden kynnystä päästä palvelujen piiriin.

Toimintamalli on kehitetty LOV ME-hankkeen ja Kymsoten Miepä-palvelujen riippuvuuslinjaston yhteiskehittämisprosessissa. Kokeiluvaiheessa 2 kaksi kokemusasiantuntijaa työskenteli 8 tuntia/kokemusasiantuntija viikossa, toiminnan vakiinnuttua osaksi Kymsoten toimintaa on resurssi tällä hetkellä 4 t./kokemusasiantuntija/viikko.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTOSTA

- Johdon sitoutuminen on keskeistä uuden toimintamallin sekä ajattelumallin käyttöönotossa

- Käyttöönotto edellyttää sisäistä viestintää ja sparrausta SEKÄ usein muutosta toimintatavoissa ja toimintaan liittyvien henkilöiden ajattelussa -> tähän panostaminen sekä ajan käyttäminen

-Muutoksen mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta käyttöönotettava toiminto tuottaa toivottua hyötyä

- Toimintamallin käyttöönottovaiheessa on hyvä tehdä käyttöä edistävien tekijöiden sekä mahdollisten esteiden ja riskien tunnistamista -> "mahdollisuudet ja uhat"

- Käyttöönotto/mallin soveltaminen voi vaatia fasilitointiresurssia ja- osaamista -> tämän huomioiminen

LEVITTÄMISVAIHE

- Tavoitteena on saada käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessi sekä sen avulla syntyneet toimintamallit käyttöön mahdollisimman laajalti organisaatiossa

- Levittämisvaiheessa mallinnettuja toimintamalleja esitellään eri keinoin, levittämisvaiheen toimia voivat olla esim. viestintä, (mini)seminaarit ja esitykset, kahdenväliset suhteet jne.

-> Viesti monikanavaisesti oimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta organisaatiossasi. Käytä viestinnän tukena toiminnallisia kuvia ihmisistä.

-> Viesti eri toimintamallin hyötyjä palvelunkäyttäjille, ammattilaisille ja organisaatiolle

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltamisessa ja/tai käyttöönotossa on hyödyllistä käyttää yhteiskehittämisen prosessia ( kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset).

Ko. toimintamallia voidaan hyödyntää myös eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Kokemusasiantuntijoilla tulee olla osaaminen ja kokemus sen kohderyhmän tilanteesta, jolle toiminta tai palvelu on kohdennettu.

Resurssina on syytä humioida kokemusasiantuntijoiden palkkiot, tässä esimerkissä 4-8 tuntia/viikko.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pisteessä toteutetun 3,5 kuukauden kokemusasiantuntija-kokeilun tavoitteita olivat:

1. Kokemusasiantuntijat voisivat antaa Pisteen kävijöille tukea ja toivoa sekä näkökulmia päihteettömään elämään

2. Kokemusasiantuntijat voisivat tarjota asiakkaille kiireetöntä ja läsnäolevaa kohtaamista -> saada asiakkaat kiinnittymään enemmän Pisteeseen (ei vaan pelkkä käynti neulanvaihdossa, vaan keskusteluja kok.asiantuntijoiden kanssa)

3. Kokemusasiantuntijat voisivat tarjota kävijöille keskustelumahdollisuuksia vertaisuuteen perustuen

4. Kokemusasiantuntijat voisivat auttaa kävijöitä hoitamaan asioitaan sekä kiinnittymään palveluihin?

Lisäksi tavoitteena oli 3 kk kokeilun jälkeen saada kokemusasiantuntijatoiminta pysyväksi osaksi Pistettä.

Kokeilujakson lopulla aikana teetimme Pisteen kävijöille kyselyn, johon vastuksia tuli 13:

Asteikolla 1-5 mitattuna (1=täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Pisteen kävijät sitä mieltä, että kokeilulle asetetut, ed. mainitut tavoitteet 1-4 ovat toteutuneet keskiarvolla 4,4.

Lisäksi teetimme samansisältöisen kyselyn Pisteen työntekijöille, johon vastauksia saatiin 5:

Asteikolla 1-5 mitattuna (1=täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) ammattilaiset ovat sitä mieltä, että kokeilulle asetetut, ed. mainitut tavoitteet 1-4 ovat toteutuneet keskiarvolla 4,7.

Lisäksi kesäkuusta 2021 eteenpäin kokemusasiantuntijatoiminta "siirtyi" hankkeen kokeilusta pysyväksi toimintamalliksi osaksi Kymsoten sosiaali- ja terveysneuvonta Pistettä Kotkassa.

Uusi Piste - kokemusasiantuntijat osana matalan kynnyksen päihdepalveluja