Vahvasti tukien on rikosseuraamustaustaisten (koevapaudessa, avo-osastolla tai avovankilassa olevien, vapautuvien ja vapautuneiden) päihderiippuvaisten asiakkaiden ryhmämuotoista, asiakkaalle maksutonta avokuntoutusta, jonka sisältö ja kesto ovat yksilöllisiä.

Toimintaympäristö **

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi määritellään "Turvallinen oikeusvaltio (vastuullinen rikosseuraamusjärjestelmä, rikoslaki ja rikosuhrien aseman parantaminen)." Tavoitteen mukaan kriminaalipolitiikka tähtää kokonais- ja uusintarikollisuuden vähentämiseen, vaikuttavan kuntouttavan toiminnan vahvistamiseen sekä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen.
 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Uusintarikollisuuden vähentäminen on yksi rikoksentorjunnan tehtävistä. Tutkimusten mukaan suomalaisista miesvangeista 37–60 prosenttia uusii rikoksen. Tilastojen mukaan viime vuosina uusintarikollisuus on lisääntynyt. 

Rikosseuraamusasiakkaiden terveyttä, työkykyä ja hoidontarvetta arvioivan selvityksen mukaan erilaiset päihderiippuvuudet ovat vangeilla vähintään kymmenen kertaa yleisempiä kuin väestössä yleensä. Noin 80% rikosseuraamuslaitoksen asiakkaista on ongelmia päihteiden käytön kanssa. Hoitamaton päihdeongelma on keskeinen rikollista elämäntapaa ylläpitävä tekijä ja päihtyneisyys on usein rikollista käyttäytymistä laukaiseva tekijä, joten päihdeongelman arviointi ja hoito ovat tärkeitä paitsi vangin henkilökohtaisen hyvinvoinnin, myös uusintarikollisuuden ehkäisyn kannalta.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vankilasta vapautumisen jälkeen mm. päihteiden käyttö, köyhyys ja rikkoutuneet ihmissuhteet syrjäyttävät ja estävät yhteiskuntaan paluuta. Rikostaustasta johtuva stigmatisoituminen hankaloittaa työn, koulutuksen tai asunnon saamista. Vankeusaikana aloitettu päihdekuntoutus keskeytyy usein vankilasta vapautuessa kuntoutuspolkujen puuttuessa. Ilman vapaudessa jatkuvaa kuntoutusta valmiudet irtautua päihde- ja rikosmyönteisestä elämäntavasta ja kiinnittyä yhteiskuntaan ovat huonot.  

Vapautuneista vankeusvangeista rikoksen uusii jopa 60%. Jotta päihde- ja rikoskierteestä voi irtautua, tulee vangeille tarjota riittävästi välineitä yhteiskuntaan palaamiseksi. Tämä tarkoittaa uusimista ennustaviin riskitekijöihin vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa. Vaikuttaa voidaan mm. päihderiippuvuuteen, rikosmyönteiseen asenteeseen ja ajatteluun, rikosmyönteiseen seuraan, ihmissuhdeongelmiin, ongelmiin koulussa/työssä ja rikollista käyttäytymistä tukevaan vapaa-aikaan. Oikein ajoitetut ja riittävät tukitoimet vankilasta vapauteen siirryttäessä ovat avainasemassa, kun uusimiskierre halutaan katkaista ja vähentää yksilölle ja yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeessa työskentelee kolme yhteisövalmentajaa sekä vertaisohjaaja. Yhteisövalmentajat vastaavat kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Vertaisohjaajan panos on selkeämmin asiakastyössä. Kehittämistyössä hyödynnetään niin asiakkaiden, vertaisohjaajan kuin yhteisövalmentajienkin osaamista ja kokemuksia. Yhteiskehittämisen tapoja kehitetään kokeillen ja arvioiden. Kehittämistyötä tukevat henkilöstön jatkuva kouluttaminen (erityisesti työryhmän yhteiset, asiakastyöstä nouseviin koulutustarpeisiin vastaavat, teemoitetut koulutuskokonaisuudet) sekä niin oman organisaation sisäisten kuin ulkopuolistenkin yhteistyötahojen resurssien monipuolinen hyödyntäminen.

Tavoiteltu muutos

Vahvasti tukien -kuntoutukseen hakeutuu asiakkaita, joilla on taustallaan pitkään jatkunutta päihteiden ongelmakäyttöä, ja jotka kaipaavat tukea muuttaakseen elämäänsä. He sitoutuvat kuntoutukseen ja heillä on valmius muutostyöskentelyyn. Kuntoutuksen aikana asiakkaat saavat mahdollisuuden käydä arvokeskustelua ryhmässä- ja yksilötyössä ja tulevat tietoisemmiksi tarpeistaan ja keinoistaan niihin vastaamiseksi. Yhteisömenoilla tutustutaan erilaisiin päihteettömiin harrastuksiin ja solmitaan uutta elämäntapaa tukevia ystävyyssuhteita. Kuntoutuksen avulla asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus löytää ja vahvistaa voimavaroja ja kiinnostuksen kohteita sekä hahmottaa tulevaisuudensuunnitelmia, jotka tukevat yhteiskuntaan kiinnittymistä rakentavalla tavalla. Lisäksi he kokevat saaneensa työkaluja ja tukea heille tärkeiden ihmissuhteiden jäsentämiseksi ja selkiyttämiseksi. Asiakkaille tarjoutuu kuntoutuksessa mahdollisuus myös vaikuttaa kuntoutuksen kehittämiseen ja ideointiin.

​Kuntoutuksen asiakkaat arvioivat hyvän elämän pääomansa lisääntyneen kuntoutuksen aikana. Hyvän elämän pääomalla tarkoitetaan henkistä, fyysistä, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia. Hyvän elämän pääomaa mitataan Kalliolan omalla vaikuttavuusmittarilla Kalliola-indeksillä.

Liitteet
Muutoksen mittaaminen

Kuntoutuksen vaikuttavuutta mitataan Kalliola-indeksillä.

Toteutussuunnitelma

 ”Vahvasti tukien” perustuu asiakkaan toimijuuden kunnioittamiselle ja voimavarakeskeisyydelle ja tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden käsitellä elämäänsä ja identiteettiään kokonaisvaltaisesti. Työskentelyn viitekehyksenä toimiva Good Lives Model, GLM, nostaa keskiöön päihteidenkäytön ja rikollisuuden taustalla vaikuttavat tarpeet. Kuntoutuksessa asiakkaan kanssa työskennellään ryhmässä ja yksilöllisesti mm. yksilö- ja yhteisötehtäviä tehden. Ammattilaisten tarjoaman tuen ohella tärkeä rooli on asiakkaiden keskinäisellä vertaistuella. Joustavat mahdollisuudet jatkaa kuntoutuksessa (motivointi- ja jatkoryhmä, perhe- ja läheistyö sekä yksilötyö) lisäävät vertaistuen määrää ja laatua, kun eri vaiheissa omaa kuntoutuspolkuaan olevat asiakkaat kohtaavat toisiaan. Lisäksi motivointi- ja jatkoryhmässä työskentelevällä vertaisohjaajalla on vertaistyöskentelyssä keskeinen rooli. Sosiaali- ja palveluohjauksella sekä tutustumiskäynneillä ja asiantuntijavierailijoilla tuetaan asiakkaita löytämään heille sopivia palveluja ja tukiverkostoja. Erilaisiin harraste- ja vapaa-ajantoimintoihin tutustumalla tarjotaan asiakkaille mahdollisuuksia elämyksiin ilman päihteitä. Vaikka kuntoutuksessa pyritään minimoimaan riskitekijöitä, on työskentelyssä keskeisimmässä roolissa kunkin asiakkaan suojaavien voimavarojen tunnistaminen, lisääminen ja vahvistaminen. Vahvasti tukien kuntoutuksessa asiakkaat kohdataan hyväksyvästi ja kunnioittavasti positiivisen kriminologian hengessä. Positiivisen kriminologian on todettu olevan kiinteästi sidoksissa rikollisuudesta irrottautumiseen.

Vahvasti tukien -kuntoutus on asiakkaalle maksutonta ja siihen hakeudutaan täyttämällä ja lähettämällä hakemus. Kaikki hakemuksen lähettäneet haastatellaan. Kuntoutuksen aloittamisesta sovitaan yksilöllisesti. Riittävä suomen kielen taito on edellytys ryhmäkuntoutukseen osallistumiselle. Korvaushoidossa oleville sekä seksuaalirikostaustaisille tarjotaan mahdollisuutta yksilötyöhön. Työskentelyn ydin on 3krt viikossa läpi vuoden kokoontuva non-stop-muotoinen ryhmä, jossa on kerrallaan paikka 8 asiakkaalle. Kuntoutusta on 3 päivänä viikossa yhteensä vähintään 10 tuntia. Ryhmä tapaa kasvotusten, mutta tilanteen vaatiessa voidaan siirtyä määräajaksi etäkuntoutusmallin toteuttamiseen. Asiakkaille voidaan lainata etäkuntoutukseen osallistumista varten tablettitietokoneet. Asiakkaiden kanssa tehdään aina myös yksilötyötä vähintään 2x1h/kk sekä tarvittaessa verkosto- sekä perhe- ja läheistyötä. Yksilö-, verkosto- ja perhe- ja läheistyötä tehdään monikanavaisesti kulloinkin sopivimmalla tavalla. ”Vahvasti tukien” tarjoaa asiakkaiden käyttöön puitteet ja välineet työskentelyä varten. Varsinaisen kuntoutusryhmän ollessa täynnä, kuntoutuksen voi aloittaa kokemusasiantuntijan vetämässä motivointi- ja jatkoryhmässä (moja), jossa kuntoutusta on tarjolla 2 päivänä viikossa 2,5–5,5h viikossa. Moja-ryhmään voi siirtyä myös rangaistuksen päätyttyä, mikäli osallistuminen 3krt viikossa ei ole mahdollista, mutta tarvetta kuntoutukselle edelleen on. Rangaistuksen päätyttyä kuntoutuksessa voi jatkaa joustavasti itselle sopivimmalla tavalla. Mahdollisuus palata joustavasti kuntoutukseen vapaudesta käsin madaltaa kynnystä tuen hakemiselle jatkossa. Vanhat asiakkaat voivat myös vierailla sovitusti kuntoutuksen viikoittaisella yhteisöaamiaisella. 

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kuntoutuksen pääasiallinen kohderyhmä ovat uusimaalaiset rikosseuraamistaustaiset päihdeongelmaiset. 2019 alueelle vapautui ~958 vankeusvankia. Valvotussa koevapaudessa oli päivittäin ~59 vankia ja avolaitospaikkoja oli ~234. Yli 80%lla vangeista on päihdeongelma.

Hakeutuessaan kuntoutukseen asiakkaat kertovat itsestään ja elämäntilanteestaan. Tyypillisesti Vahvasti tukien -kuntoutuksen asiakkaat ovat n. 30-35-vuotiaita miehiä, jotka ovat kuntoutukseen tullessaan olleet vankilassa 5-6 kertaa. Päihteiden käyttö on suurimmalla osalla alkanut jo varhaisessa nuoruudessa. Suurella osalla asiakkaista on alaikäisiä lapsia.