| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ympärivuorokautisten ja yhteisöllisten asumispalvelujen vaikuttavuusperusteisen hankinnan ja tuottajien ohjauksen pilotissa tunnistettiin kustannusvaikuttavuuteen liittyviä tietotarpeita sekä kustannus- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen ja sen osaamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ympärivuorokautisissa ja yhteisöllisissä asumispalveluissa on merkittävä kustannushyötypotentiaali. Pirkanmaan hyvinvointialueen Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen kehittämisen selvityksen (2023) mukaan palvelurakenteen keventämisen kautta olisi mahdollista saavuttaa 2 % kustannushyöty mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa. Ostopalvelujen kustannusten kasvun hillintä on keskeisessä asemassa hyvinvointialueen talouden tasapainottamisessa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pilotti on kytkeytynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman kärkiin 2.6 Strategisesti hyödynnetty ja arvoperusteinen monituottajuus ja 4.2 Tiedolla johtamisen rakenteet kehittyneet ja tieto tukee päätöksentekoa. Pilotti tuki erityisesti strategian toimeenpano-ohjelman tavoitteen 2.6 toimenpidettä c) ”Luomme omalle tuotannolle ja ostopalvelulle yhteiset läpinäkyvät mittarit, kriteerit, tuotteistukset ja palvelukuvaukset sekä rakennamme kannustinmallit eri tuottajien väliseen vertaiskehittämiseen."

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankinnan valmistelun ja tuotantotapa-analyysin tueksi kartoitettiin ensin tietopohja sen hetkisistä Pirkanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdeasumispalveluista (kevät/kesä 2023); asiakastieto, toiminta-, kustannus- ja markkinatiedot palveluista kerättiin eri tietolähteistä. Asiakasymmärrystä, tietoa palvelujen kohderyhmistä ja asiakkaiden tarpeista koottiin mm. tekemällä asiakas- ja omaispalautekyselyt palveluista, kartoittamalla asiakasmäärät palveluissa, järjestämällä markkinavuoropuhelutilaisuus sekä tekemällä kyselyt palveluntuottajille ja hyvinvointialueen henkilöstölle.

Tuotantotapa-analyysissä ja hankinnan valmistelussa kerättiin ja hyödynnettiin asiakkaiden, omaisten ja palveluntuottajien tietoa, ko. kohderyhmiä osallistettiin tiedon tuottamiseen mm. kyselyjen avulla. Asiakasymmärryksen tueksi laadittiin myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluihin asiakasprofiilit niistä asiakasryhmistä, joilla tunnistettiin tarve erityisesti kohdennetuille palveluille. Pilotissa edistettiin asiakkaiden ja palveluntuottajien tuottaman tiedon systemaattista keräämistä ja hyödyntämistä asumispalvelujen ohjauksessa, kehittämisessä ja johtamisessa, mm. säännöllisesti kerättävän asiakaskokemus-tiedon (NPS-mittari) ja asiakaspalautteen keruuta sekä hyvinvointialueen ja palveluntuottajien yhteistä henkilöstön työntekijäkokemuskyselyn ja -mittarien (eNPS, turvallisuuskulttuuri NSS-mittari) käyttöönottoa ostopalveluissa edistettiin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pilotissa kehitettiin vaikuttavuusperusteisen hankinnan sekä vaikuttavuusperusteisen seurannan ja ohjauksen malli mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluihin. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhteisöllisten ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinnassa hyödynnettiin vaikuttavuusperusteisuutta, mm. kehittämällä vaikuttavuusperusteinen kannustinmalli ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluntuottajille. Pilottiin kiinteästi liittyen tehtiin myös tuotantotapa-analyysi mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluista.

Hankinnan yhteydessä laadittiin yhtenäiset laatukriteerit ja palvelukuvaukset mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhteisöllisiin ja ympärivuorokautisiin asumispalveluihin, sekä valittiin vaikuttavuuden seurannan mittarit/indikaattorit (ml. asiakaskokemus NPS-mittari, asiakkaiden siirtymät kevyemmän palvelun/tuen piiriin) palveluihin.

Vaikuttavuusperusteisen kannustinmallin määrittelyssä päädyttiin siihen, että asiakkaiden kuntoutuminen kevyemmän palvelun/tuen piiriin ympärivuorokautisista asumispalveluista on tavoitteena sellainen, että siitä on suurin hyöty asiakkaille ja myös hyvinvointialueelle palvelujen järjestäjänä, joten kannustinkorvaus päätettiin sitoa asiakaskohtaiseen kuntoutumiseen ja siirtymiseen kevyempään palveluun/itsenäiseen asumiseen (lisäksi on myös muita ehtoja, joiden toteuduttava, jotta korvaus on ansaittu).

Vaikuttavuusperusteisen kannustinmallin kautta pyritään ohjaamaan palveluntuottajien toimintaa niin, että se edistää asiakkaiden kuntoutumista ja siirtyminen kevyemmin tuettuun palveluun tapahtuu mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vaikuttavuusperusteisen hankinnan ja tuottajien ohjauksen mallin juurruttamiseen on varattava riittävästi aikaa ja se vaatii henkilöstön perehdyttämistä malliin. On myös suunniteltava raportointikäytännöt vaikuttavuusperusteisen korvausmallin tiedonkeruuseen ja seurantaan, ratkaistava miten palvelujen järjestäjä (tilaaja) pystyy seuraamaan kannustinmallin korvauksen ehtojen toteutumista ulkoisten palveluntuottajien tuottamista asumispalveluista. Palveluntuottajien raportointikäytännöt tilaajalle on määriteltävä ja tarvittavat tietojärjestelmät/välineet tietojen keruuseen otettava käyttöön sekä koulutettava oma ja palveluntuottajien henkilöstö käyttämään mahdollisia uusia tietojärjestelmiä/välineitä. Näiden osalta tarvitaan paljon yhteistyötä mm. palveluntuottajien, tietohallinnon ja järjestelmäntoimittajien osalta, jotta tarvittavat tiedot palveluista ja asiakkaista saadaan raportoitua ja tarvittavien hyvinvointialueen ammattilaisten käyttöön. Uusien tietojärjestelmien/välineiden sekä mittarien käyttöönotto ja henkilöstön kouluttaminen niiden käyttöön vaatii aikaa ja aiheuttaa myös kustannuksia. Tietotarpeiden määrittely, mittarien/indikaattorien valinta, tietojen mallinnus, tietolähteiden kartoittaminen, raportointikäytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto vaatii monien asiantuntijoiden osaamista ja pitkäjänteistä kehittämistä, rahallista panostusta sekä aikaa. Myös tiedon hyödyntämisen osaamisen ja kehittämisen tuki hyvinvointialueen omalle henkilöstölle on tarpeen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaikuttavuusperusteisen hankinnan ja tuottajien ohjauksen mallia voidaan soveltaa myös muiden kohderyhmien sote-palvelujen hankinnassa. Mallin suunnitteluun kannattaa osallistaa olennaiset kohde- ja sidosryhmät, kuten palvelujen ammattilaiset/asiantuntijat, asiakkaat, omaiset/läheiset, palveluntuottajat, hyvinvointialueen kehittäjät, johto ja hankinnan sekä tiedolla johtamisen, raportoinnin/tietojärjestelmien/tietohallinnon asiantuntijat. Johdon ja ammattilaisten sitoutuminen vaikuttavuusperusteisen ohjauksen malliin on keskeistä, jotta se saadaan juurrutettua käytäntöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvioinnin tulokset eivät ole vielä valmistuneet kannustinmallin vaikuttavuuden osalta.

Pilotti on edistänyt toimijoiden keskinäistä yhteen toimimista ja lisännyt tietoisuutta palvelujen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta hyvinvointialueella. Vaikuttavuusperusteisen hankinnan ja tuottajien ohjauksen pilotissa on tuotu yhteen eri osaajia sekä kasvatettu hyvinvointialueen sisäistä kyvykkyyttä vaikuttavuusperusteiseen hankintaan, ohjaukseen ja tiedolla johtamiseen.

Vaikuttavuusperusteinen hankinta ja tuottajien ohjaus mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluissa, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I3)