Väkivallankaappaus
Tavoitteena luoda pysyviä rakenteita hyvinvointialueelle lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteiden toteuttamisen perustaksi alueelliset tarpeet huomioiden, ja vahvistaa Siun soten roolia lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimijana Pohjois-Karjalassa.
Tieto lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, kustannuksista ja havaitsemisen sekä palveluohjauksen haasteista on lisääntynyt viime vuosien aikana. Lähisuhdeväkivalta on piiloon jäävä ilmiö, ja sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on haastavaa myös sote -palveluissa. Ilmiö on monisyinen ja monimutkainen, ja vaatii kehittämistoimenpiteitä monella tasolla. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia kustannuksia, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta korkeampana palveluiden käyttönä.
Hyvinvointialueelle kuuluu lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia vastuita ja velvoitteita ehkäistä väkivaltaa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi vuonna 2022. Pohjois-Karjalassa ehkäisevän perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallien kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvä työ oli hajaantunut 2015 päättyneen Väistö -hankkeen jälkeen ja saavutetut tulokset olivat hiipuneet ajan myötä. Tulevaisuuden sotekeskushankkeen osaprojektin myötä kokoava kehittämistyö käynnistettiin toukokuussa 2022, tavoitteena toimintamallien päivittäminen ja käyttöönotto.
Keskeisiä ajankohtaisiksi nousseita kulmakiviä kehittämistyön aikana oli, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy kiinnitettiin organisaatiossa osaksi hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuutta, ymmärrys lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevän näkökulman painottumisesta kriisi-interventioiden rinnalla ja pitkäjännitteisen työn turvaaminen väkivallan vastaisen työn edistämiseksi lisääntyi. Tulee huomioida, että lähisuhdeväkivalta on piiloon jäävä ilmiö, jolloin teema vaatii näkyvyyttä monella tasolla ja laajaa yhteistyötä.
- Aiemmat kehittämistoimenpiteet, ja tulosten vaikutusten/pysyvyyden arviointi osallistaen laajaa verkostoa.
- Nykytilankartoitus yhteiskehittämisen menetelmin verkostossa (työkokoukset, työpajat, kehittämispäivät, henkilöstökyselyt).
- Jatkuva ja joustava arviointi valittujen kehittämiskohteiden ja keinojen suhteen. Yhteiskehittämisen menetelmät verkostossa ja johdon osallistuminen.
- Kehittämistulosten juurruttaminen osaksi rakenteita. Tarvelähtöisyys. Varmistetaan, että tulokset kiinnittyvät toimintaan ja että ne tosiasiallisesti palvelevat tavoitteita.
- Aktiivisen yhteistyön tukeminen ja koordinointi, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn haasteeseen vastaaminen yhteisvoimin toteutuu.
Väkivallankaappauksen ja kehittämistyön lähtökohtana on alueen toimijoilla ja Siun soten työntekijöillä olemassa oleva tieto ja kokemus lähisuhdeväkivallan tilasta (lähisuhdeväkivallan uhrit, tekijät, kokijat, palvelut) ja kehittämisen tarpeista alueella.
Lähtökohtana Siun soten työntekijöiden näkemykset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämistarpeista asiakas-/potilastyön näkökulmasta ja arviointitieto omista valmiuksista lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puheeksi oton ja palveluohjaukseen liittyen.
Lähtökohtana alueella toimivien yhteistyötahojen, Rikosuhripäivystys, perheasiain neuvottelukeskus, Pohjois-Karjalan Kriisikeskus, Itä-Suomen poliisi, näkemykset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämistarpeista.
Lähtökohtana alueella toimivien työryhmien ja verkoston näkemysten ja kokemustiedon hyödyntäminen. Kokemustieto työryhmien toimivuudesta, aiemmasta hanke- ja kehittämistyöstä alueella, riskien ja tarpeiden tunnistaminen.
Tutkitun tiedon, kansallisten ohjeiden ja alueen tarpeiden yhteensovittaminen.
Tulevaisuuden sotekeskushankkeessa lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämisen kokonaisuutta lähestyttiin hanketyössä nousseella idealla käynnistää alueella "väkivallankaappaus". Ajatuksena lähestyä haastavaa ilmiötä laaja-alaisesti ja suoraviivaisesti, alueen tarpeista lähtien ja yhdessä haasteeseen tarttuen. "Väkivallankaappaus" on toiminta-ajatus, jossa monimuotoiseen ja monimutkaiseen lähisuhdeväkivallan ilmiöön tartutaan ottamalla kehittämisen askeleita haltuun tavoitteellisesti ja tehokkaasti, yhdessä toimijoiden ja verkoston kanssa kehittäen. Tavoitellaan keskeisten kehittämisen kohteiden löytymistä laajasta kokonaisuudesta ja niiden juurruttamista osaksi pysyviä rakenteita.
"Väkivallankaappaus" voi toimia myös huomion kiinnittäjänä aiheeseen ja toimia osana viestintää. Kehittämisprosessissa toteutettiin mm. Väkivallankaappaus -koulutuskampanjasta henkilöstölle. Kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni työntekijä suorittaisi THL:n Puutu väkivaltaan -verkkokoulutuksen, joka käsittelee lähisuhdeväkivaltaa ja siihen puuttumista.
Toiminta-ajatuksen lähtökohtana on olemassa olevan osaamisen ja kokemustiedon arvostaminen ja yhteiskehittämisen menetelmien joustava ja monipuolinen käyttäminen kehittämisprosesseissa. Kokemustiedon ja tutkitun tiedon sekä sopimusten ja ohjeiden yhteensovittaminen alueen lähtökohdista. Tavoitellaan keskeisten kehittämisen peruspilareiden löytämistä eri toimijoiden ja osapuolten näkemykset/tavoitteet huomioiden.
"Väkivallankaappauksessa" ja kehittämisprosessin vaiheessa luotiin kolme peruspilaria, joille kehittämistyö tulevaisuudessa voidaan hyvinvointialueella rakentaa. Peruspilarit mahdollistavat lähisuhdeväkivallan ehkäisyn pitkäjänteisen kehittämistyön tulevaisuudessa. Väkivallankaappaus voidaan jakaa vaiheisiin, jolloin toiminta-ajatus säilyy jatkossakin osana lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämistyötä. Vaiheen 1. jälkeen voidaan edetä väkivallankaappauksen seuraavaan vaiheeseen samoin toiminta- ja kehittämisen periaattein.
Vaiheen 1. tulokset:
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on poikkihallinnollista ja monialaista yhteistyötä vaativa ilmiö. Koordinaatiorakenne mahdollistaa ja turvaa yhteistyön edellytykset väkivallan vastaisen työn edistämiseksi.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamallin perustana on, että hyvinvointialueella on käytössä riskinarvioinnin ja systemaattisen kartoittamisen toimintamallit.
Osaava henkilöstö on avainasemassa lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koulutussuunnitelma osana organisaation osaamisen kehittämistä. Siun soten koulutussuunnitelma lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyen pitää sisällään kolme tasoa; perustaso kaikille soteammattilaisille, syventävä taso erityisryhmien kanssa työskenteleville ja arviointi- ja kartoitustyötä tekeville, erityisosaamisen taso lähisuhdeväkivallan erityispalveluita tarjoaville. "Väkivallankaappaus" toimi myös osana henkilöstön osaamisen vahvistamista koulutuskampanjan muodossa. Koulutuskampanjassa henkilöstöä kannustettiin osallistumaan THLn puutu väkivalta -verkkokoulutukseen.
Kuva
Lähisuhdeväkivallan koordinaatio ja alueelliset tarpeet/kansainväliset sopimukset ja kansalliset ohjeet yhteensovittava kehittämistyö vaatii koordinaatioresurssin sekä organisaation sitoutumisen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tavoitteiden pitkäjännitteiseen edistämiseen. Esimerkiksi toimintamallien juurruttaminen ja osaamisen vahvistaminen on jatkuvaa työtä.
Lähisuhdeväkivalta on monimutkainen ilmiö ja keskeistä on löytää "kotipesä" lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle ja toisaalta ilmiö vaatii organisaatiolta organisaation sisäistä joustavuutta ja laajaa yhteistyötä.
Kehittämistyötä tulee tehdä yhteiskehittämisen menetelmin ja osaamista/hiljaista tietoa arvostaen. "Väkivallankaappaus" tähtää konkreetteihin muutoksiin ja vaatii prosessin (useiden saman aikaisten prosessien) johtamista.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle saatiin alueen tarpeita vastaava koordinaatiorakenne, koulutussuunnitelma osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa sekä keskeiset ydintoimintamallit lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Keskeisin tulos on, että prosessissa luotiin edellytykset ylläpitää ja edelleen kehittää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kokonaisuutta. Keskeistä on myös huomioida, että kehittämistyötä ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä voidaan toteuttaa ainoastaan aktiivisen toimijaverkoston edistämänä ja laajassa yhteistyössä.
Kehittämisen prosessi tuki hyvinvointialueen roolin vahvistumista alueella sekä toimijoiden että työntekijöiden suuntaan. Toi näkyväksi alueen toimijoita ja kentällä sekä työntekijöissä olevaa ilmiöön liittyvää aktiivisuutta ja halua osallistua asian edistämiseen. Prosessin aikana alueelle tuli uusia hanke aloitteita ja käynnistyi erilaisia yhteiskehittämisen prosesseja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn teeman ympärille.