"Valtuustoviskuttelija" muuttaa kuntalaisten roolia valtuustojen kokousten seurannassa. He eivät ole enää pelkkiä kuuntelevia ja katselevia sohvaperunoita, vaan voivat kotisohvalta osallistua kokoukseen kysymyksiensä kautta.

Toimintaympäristö

Edustuksellinen demokratian tilanne on tällä hetkellä maassamme varsin haasteellisessa tilanteessa. Tästä kertovat varsin alhainen äänestysaktiivisuus nimenomaan kunnallisvaaleissa sekä puolueiden vaikeus saada listoilleen ehdokkaita. Tällä uudella toimintamallilla tavoitteena on kasvattaa kuntalaisten kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja turvata se, että emme ajaudu tilanteeseen, jossa kunnissa vähemmistö päättää mitä enemmistö tekee.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kunnanvaltuusto on kunnan korkein päättävä elin. Kuntalain mukaan valtuuston kokoukset ovat kuntalaisille avoimia, mutta puheoikeus on pelkästään valtuutetuilla ja erikseen puheoikeuden myönnetyillä henkilöillä. Siitä huolimatta, että kysymyksessä on kuntaorganisaation korkein toimielin, on siellä asialistalla hyvin harvoin asioita, jotka eivät  olisi jo läpikäsitelty alemmissa toimielimissä. Tämä on omiaan vähentämään kansalaisten kiinnostusta hakeutua valtuutetuiksi vaalien kautta ja myös kuntalaisten kiinnostus käsiteltäviä asioita kohtaan on vähentynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Kunnat ovat panostaneet uuden tekniikan avulla tiedottamista siten, että valtuustoa voi seurata netin avulla. Tämä toimenpide ei monessakaan kunnassa ole lisännyt kuntalaisten määrää kokousten seuraajina. Pelkkä "sohvaperunan" rooli ei näytä kiinnostavan. "Valtuustoviskuttelija" mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen käsiteltäviin asioihin kysymysten kautta ja siten aktivoi heitä entistä enemmän osallistumaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuntalaisten osallisuus ja osallistaminen päätöksentekoon on äärimmäisen tärkeää erityisesti pienemmissä kunnissa. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on kasvattaa kuntalaisten kiinnostusta yhteisiä asioita kohtaan. Tällä hetkellä valtuuston kokousten seuraajia on keskimäärin 15 kuntalaista netin äärellä. Tavoitteena on kasvattaa määrää siten, että vuonna 2025 kunnallisvaaleihin mentäessä 10 % kuntalaisista seuraa ja osallistuu valtuuston kokouksiin.

Muutoksen mittaaminen

Mittaamme kehitystä sekä seuraajien että myös ehdokashankinnan avulla.

Toteutussuunnitelma

Tiedottaminen on avainasemassa ja toki myös tarvittava tekniikka. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat sekä kuntalaiset että kunnalliset luottamushenkilöt. Toimintamalli aktivoi kuntalaisia osallistumaan ja heidän aktiivisempi osallistuminen motivoi luottamushenkilöitä kehittämään kotikuntaansa yhdessä kuntalaisten kanssa.

Ratkaisun perusidea

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu 2021:

Toimintamallissa hyödynnetään uutta tekniikkaa ja sen avulla kehitetään tiedottamista ja kehitetään interaktiivista toimintaa kotisohvalta valtuustosaliin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Avoin viestintä ja tiedottaminen eri väestöryhmille ja foorumeille on avainasemassa. Kuntaorganisaatiossa toimintaa kehitetään ja juurrutetaan toistojen avulla. Kuntalaisilta tulevat kysymykset edellyttävät hyväksymistä ennen niiden julkaisemista "valtuustoviskuttelijassa", ja siihen tarvitaan henkilöresurssi toteuttamaan tällainen interaktiivinen kokous. Kuntalaisten kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan pitää toiminnan hengessä "kansan radion" malliin. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kunnalliseen päätöksentekoon, kolmannen sektorin toimintaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnan tuloksena Pellon kunnan äänestysprosentti on maakunnan korkein ja poliittisten puolueiden ehdokaslistat ovat vuoden 2025 kunnallisvaaleissa täynnä. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kotikuntansa yhteisiin asioihin ja haluavat kantaa vastuuta kehittämisestä.