Vammaisten henkilöiden työtoiminta (SHL 27 e §) ja työllistymistä tukeva toiminta (SHL 27 d §), Essote

Työkykyä ja kumppanuutta Sote-keskuksesta! -hanke 

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta  

(SHL 27 d & e §) 

Palvelun sisältö 

• Palvelua tuottaa Essoten vanhus- ja vammaispalvelut 

• Palvelu alkaa palvelutarpeen arviolla – peruspalvelut ovat myös vammaisille ensisijaiset, sitten sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ja jälkimmäisenä vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaiset palvelut 

• Palveluohjausta asiakkaille, esimerkiksi etuuksiin ja apuvälineisiin liittyen 

• Vaikeavammaisille henkilöille on työtoimintaa päiväkeskuksessa, päivätoimintaa myös palvelutaloissa/asumispalveluissa 

• Päivätoiminta on esimerkiksi askartelua, pelejä, kirjoja jne. 

• Kehitysvammaisille avotyötoimintaa (erillinen palvelupolkukuvaus kehitysvammaisille) 

• Vammaispalvelulaki ja erityishuoltolaki määrittävät toimintaa 

• Mielenterveys- ja päihdepalveluissa (Mipä): Työelämätaitojen opettelua, mikä tukee asiakkaan itsenäistä asumista ja arjessa selviytymistä. Tärkeä tulla nähdyksi ja mikäli tulee ongelmia – niihin reagoidaan pian. Tarkoitus ehkäistä asiakkaiden joutumista raskaampien palveluiden piiriin. 

Mikä organisaatio palvelua järjestää? 

• Essote/Vaalijala 

Mikä taho/tahot palvelua tarjoaa? 

• Essote/Savoset 

• Vanhus- ja vammaispalveluiden asumispalveluyksiköt, esimerkiksi Kiiskinmäen päiväkeskus 

• Mipä: Essoten päivätoimintapaikat, Srk, ViaDia, kaupat, paikat, joissa on riittävä ohjaus. Vahvaa ohjausta tarvitseville ostopalveluna Savoset 

Kuinka paljon asiakkaita palvelussa on (esim. vuosittain)?  

• Essotella työ- ja päivätoiminnassa vuonna 2020 oli 393 asiakasta ja tänä vuonna 361 asiakasta 

• Mipäpuolella 2019 oli 574 asiakasta ja tänä vuonna 35. (korona vaikuttanut) 

Minkälainen on asiakasrakenne ja -jakauma? 

• onko esimerkiksi kehitysvammadiagnoosia, mielenterveysdiagnoosia vai onko palveluun ohjattu sosiaalisista syistä, päihdeongelmista johtuen jne.?) 

• Vaikeavammaisuus liittyy yleensä fyysisiin rajoitteisiin, esimerkiksi vammautuminen onnettomuudessa tai pitkäaikaissairaus 

• Usein taustalla myös mielenterveys- ja päihdehaasteita 

• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaita ensisijaisesti, lain mukaan ei voi rajata. Voi olla asiakkaita, joilla toimintakyky alentunut esim. käytöshäiriön vuoksi, vaikkei ole diagnoosia. 

Mitkä ovat asiakkaiden yleisimmät lähettäjätahot? 

• Terveydenhuolto/lääkäri 

• Kehitysvammaisten henkilöiden osalta lastenneurologia 

• Mipässä mikä tahansa viranomaistaho, esim. aikuissosiaalityö, vammaispalvelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut Setri. Asiakas hakee itse palveluun ja ko. taho auttaa häntä hakeutumisessa ja lomakkeen täyttämisessä. 

Mihin asiakkaat päätyvät tästä palvelusta? 

• Riippuu asiakkaan tilanteesta, usein asiakkuudet ovat pitkäaikaisia ja asiakas on vammaispalveluiden tarpeessa lopun ikäänsä. 

• Mipässä voi siirtyä kuntouttavaan työtoimintaan tai jopa palkkatyöhön, kun asiakas kuntoutuu riittävästi. 

Kuinka pitkiä palvelujaksoja asiakkailla on? 

• Pitkiä asiakkuuksia poislukien henkilöt, joilla on väliaikainen vammautuminen ja mahdollisuus kuntoutua 

• Mipässä voi kestää useita vuosia, tarkoitus tukea itsenäistä asumista ja arjessa selviytymistä 

Kuvaile ja pohdi tiiviisti, kuinka palvelussa toimii yhteistyö muiden sote-palveluiden kanssa 

• Kehitteillä on yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi kotikäynnein (aikuissosiaalityö ja perhepalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut) 

• Tavoitteena yhtenäinen palvelukokonaisuus sekä asiakaslähtöisyys 

• Mipässä asiakkailla omat hoitopolut, yhteisiä seurantapalavereja eri sote-palveluiden kanssa. 

Onko palvelussa tai sen asiakkailla (tai osalla asiakkaista) tukenaan asiakasvastaava? Jos on, kuka toimii asiakasvastaavana? Jos ei, voit pohtia, olisiko asiakasvastaavamallista hyötyä tai haittaa. 

• Jokaisella asiakkaalla on omatyöntekijä, palveluohjaajat 

• Erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä on sosiaalityöntekijä vastaavana 

• Mipä: Mikäli asiakkaalla on työntekijä esimerkiksi aikuissosiaalityössä, tämä toimii asiakkaan vastaavana työntekijänä 

Onko asiakkaille tarjolla työhönvalmennusta? Jos on, kuinka paljon? 

• Kehitysvammaisilla on tarve (erillinen palvelupolkukuvaus) 

• Vaikeavammaisille henkilöille ei ole työhönvalmennusta, ehkä tulevaisuudessa 

• Henkilökohtaiset avustajat apuna 

• Mipässä ei ole. Tarvittaessa työhönvalmennusta saa te-toimiston kautta.  

Mikäli mahdollista, kuvaile ja/tai arvioi, mitä etuuksia asiakkaat saavat. Vaikuttaako etuusjärjestelmän logiikka asiakkaiden ohjautumiseen palveluun? 

• Työosuusraha vain kehitysvammaisille 

• Vammaispalvelusta asiakkaat eivät saa etuuksia, vaan heillä on omat tuet esimerkiksi Kelasta ja sosiaalipalveluista 

• Mipäläiset saavat kuntoutustukea, asumistukea, toimeentulotukea, osittaista kuntoutustukea, soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työllistymistä tukeva toiminta ei koske vanhuuseläkkeellä olevia.  

Saavatko asiakkaat korvauksia palveluun osallistumisesta? 

• Ei 

• Mipässä 9 €/pvä, paitsi Savosetissa olijat eivät saa mitään. 

Pohdi, minkä asioiden pitää muuttua, jotta palvelusta päästäisiin etenemään nykyistä paremmin avoimille työmarkkinoille/TE-toimiston asiakkaaksi/työllisyyspalveluihin/ Kelan ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen.  

• Suurin osa Essoten asiakkaista, jotka ovat vaikeasti vammaisia, eivät ole työkykyisiä 

• Mikäli asiakas tarvitsee työllisyyden tukea, tulisi siihen olla resurssia vammaispalveluiden puolelta/palveluohjauksessa 

• Mipässä riiippuu asiakkaiden kuntoutumisesta, myös rerurssia täytyisi olla enemmän 

Kuvaile mahdollista työnantajayhteistyötä/yhteistyötä te-toimiston kanssa. Voit myös pohtia, miten näitä voisi parantaa. 

• Ei tällä hetkellä ole yhteistyötä 

• Mipässä toiminnan loppuvaiheessa kun asiakas kuntoutunut ja valmis lähtemään avoimille työmarkkinoille.  

Keskeisiä haasteita 

• Avotyötoiminta, kun työpanos vastaa palkkatyötä, mutta palkka on vain työosuusraha 

• Resurssit – toiveissa olisi vahvempaa tukea ja laajempaa selvitystä asiakkaan tilanteeseen 

• Tietoa yrityksistä/työnantajista, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä ja muokkaamaan työtä asiakkaan tarpeen mukaan 

• Mipässä sopivien toimintapaikkojen vähäisyys - koska ohjaus on resurssikysymys. Työnantajilla ei ole riittävästi tietoa ko. palvelusta.  

Kysymyksiin vastasi Nina Lukkarinen, vastaava sosiaalityöntekijä vanhus- ja vammaispalveluista Essotelta sekä mipän palveluesimies Pirjo Liukkonen