Vanhemmuuden varhaisen tuen malli perhekeskuksissa, Satakunnan hva, (RRP, P4, I1)

Perhekeskuksissa varhaisen vaiheen vanhemmuuden tukemiseksi käytettävät menetelmät kuvataan sekä vahvistetaan ammattilaisten osaamista koulutuksin. Vanhemmuuden tuen teemoina ovat laajasti käytöshäiriöt, uni, parisuhde, omahoito ja puheeksiotto.

Toimintaympäristö

Satakunnan hyvinvointialueen perhekeskukset ovat muodostuneet  1.1.2023, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Perhekeskusten toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen on lähtenyt vähitellen muotoutumaan muutoksen myötä.

Perheiden palveluita on aiemmin kehitetty laajasti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanon myötä. Perhekeskuksia kehitetään nyt kaikilla 21 hyvinvointialueella sekä Helsingissä. Alueellinen yhdenmukaisuus ja vakiinnuttaminen ovat kehittämisen tavoitteina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee osaltaan tapahtuvaa kehittämistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa poliittisista linjauksista sekä hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Perhekeskukset käsittävät terveys- ja sosiaalipalvelut sekä erityispalveluiden asiantuntijuuden tehtävät. Monipuolisen palveluverkoston vuoksi perhekeskuksessa voidaan havaita lasten ja perheiden haasteet varhaisessa vaiheessa ja vastata niihin tarpeen mukaisella tuella.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perhekeskus on kokonaisuus, joka sisältää palveluja lapsille, nuorille ja perheille. Toiminta kattaa kohderyhmälle suunnatun hyvinvointia, kasvua ja kehitystä edistävän toiminnan sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut.

Perhekeskusten ammattilaisille on toteutettu kysely, jossa tiedusteltiin myös koulutustarpeita. Kyselystä tuli ilmi erinäisiä tarpeita. Lisäksi perhekeskuspäälliköiden ja esihenkilöiden kanssa on keskusteltu menetelmien yhtenäistämisestä ja tarpeesta, jotta palvelut olisivat yhdenmukaisemmat ja koko hyvinvointialueella tasa-arvoiset. Käytettävät menetelmät kuvataan perheiden varhaisen tuen tarpeiden mukaisiksi sekä koulutetaan tarpeen mukaan.   

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vanhemmuuden tuen keinoja on käsitelty eri kehittäjäjoukon kanssa. Vastuualuejohdon kanssa on sovittu linjaukset ja pienemmissä työryhmissä on käsitelty teemojen mukaisia tarpeita. Neuvotyön kehittämisryhmän kanssa on muodostettu lapsuuden varhaisiin vaiheisiin linkittyvä käytettävien menetelmien porrastus kevyemmistä tukimenetelmistä vaativimpiin. Samalla on sovittu yhtenäiset menetelmät ja sovittu koulutuksista, jotta samat palvelut esimerkiksi vanhempainryhmät olisivat kaikissa perhekeskuksissa tarjolla. Ammattilaisten sekä esihenkilöstön kanssa on käyty keskustelua ja tehty suunnitelmaa eri menetelmien käyttöön ottamiseksi.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena on järjestää yhtäläiset palvelut jokaisessa perhekeskuksessa, samat palvelumuodot asiakkaille ja turvata varhainen tuki vanhemmuuteen monipuolisesti. Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten osaamista. 

Muutoksen mittaaminen

Koulutuksiin osallistuvien ammattilaisten määrää seurataan ja koulutuksista kerätään palaute kyselyllä. Menetelmäkoulutuksiin osallistuvien ammattilaisten koulutusten jälkeistä ryhmien vetämistä, menetelmät käyttöä ja/tai kokemuksia kerätään palautekyselyllä. Juurtumista tuetaan koulutusten jälkeisillä palavereilla.

Toteutussuunnitelma

Nykyiset perhekeskuksissa käytettävät menetelmät vanhemmuuden tukeen on prosessin aluksi kartoitettu. Lisäksi ammattilaisilta saatu palaute nykytarpeista on käsitelty esihenkilöstön kanssa. Varhaisen vaiheen tukeen sijoittuvat erityisesti neuvolaikäiset ja heillä on myös pääasiassa säännölliset vastaanotot terveydenhuollon neuvolapalveluissa.

Yhteiset suunnitelmat ja sitoutuminen yhteisiin koulutuksiin ja menetelmiin on tärkeässä asemassa myös juurtumisen kanssa. Tämän vuoksi esihenkilöstö on ollut mukana alusta asti suunnittelutyössä. Menetelmien juurtumisessa koulutusten jälkeiset yhteiset palaverit ammattilaisten ja esihenkilöiden ovat tärkeä osa prosessia.  Hyvinvointialueen digitaalisen perhekeskuksen brändäyksen ja verkkosivujen kehittämistyön kanssa on tehty yhteistyötä hankeen sisäisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Satakunnassa koronaviruksen vuoksi perhepalveluiden jonot ovat kasvaneet ja samalla henkilöstöresurssit vähentyneet. Lasten, nuorten ja perheiden haasteet ovat monimutkaistuneet. Vanhemmuuden voimavarat ovat usein heikot. Tarvetta on lisätä lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta tukevia vaikuttavia menetelmiä osana perhekeskusten ja myös sidosryhmien yhdyspintatyötä. Ammattilaisille järjestetään koulutusta perhedynamiikan eri haasteiden tunnistamisen ja tuen keinoihin.  

Ideointi

Yhdeksi merkittävimmistä ratkaisuista, joka nousi alkuvaiheen kehittämisessä esiin oli mahdollisimman varhainen tuki. Tästä johtuen erityisesti menetelmäkoulutukset painottuvat neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Vanhemmuuden tuen malli menetelmien osalta kuvataan samalla.

Idean valinta

Teemat, joihin koulutustarpeet vanhemmuuden tukemiseksi kohdistuvat ovat parisuhde, lasten käytöksellä oireilu ja käytöshäiriöt, puheeksi otto, omahoidon tukeminen ja uni. Hankerahoituksella käynnissä jo suunnitteluvaiheessa olivat Voimaperheet ja Ole läsnä lapsellesi - menetelmät.