Etelä-Pohjanmaan alueella toimii tällä hetkellä yksitoista kuntoutusohjaaja-nimikkeellä toimivaa varhaiskuntoutusta toteuttavaa työntekijää. Heidän tehtävänään on tukea alle kouluikäisten lasten kehitystä ja arjen sujumista kotona ja varhaiskasvatuksessa. 

Toimintaympäristö **

Etelä-Pohjanmaan alueella on jo pitkään toiminut varhaiskuntoutusta toteuttavia kuntoutusohjaajia. Toiminta on toteutunut kuntien ja terveyspalvelukuntayhtymien järjestämänä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 1.1.2023 alkaen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla ja myös varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaajat siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi. Uudessa organisaatiorakenteessa varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaajat muodostavat yhteisen työryhmän. Yhdistyminen yhdeksi työryhmäksi mahdollistaa käytäntöjen ja toiminnan sisällön yhtenäistämisen. Kuntoutusohjaajien työskennellessä eri kunnissa ja terveyspalvelukuntayhtymissä ovat työ ja sen käytänteet lähteneet muokkautumaan hieman erilaisiksi.

Varhaiskuntoutuksen toimintamallin kuvaamiseen ovat osallistuneet kaikki yksitoista alueen varhaiskuntoutusta toteuttavaa kuntoutusohjaajaa. 

Kuntoutusohjaajat toimivat lapsen arjessa; kodeissa ja varhaiskasvatuksessa. Koulutustaustaltaan kuntoutusohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneita (esim. sosionomi, terveydenhoitaja) tai kasvatusalan tutkinnon suorittaneita (lastentarhanopettaja). 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Varhaiskuntoutusta toteutetaan alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen silloin, kun lapsella on tuen tarvetta, esimerkiksi kehityksen viivästymää motoriikassa, kielen kehityksessä, kommunikaatiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai hänellä on neuropsykiatrinen häiriö tai sen piirteitä. Kuntoutusohjaus pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain eikä lapsella välttämättä ole vielä diagnoosia. 

Lapset ohjautuvat varhaiskuntoutukseen usein neuvolan, varhaiskasvatuksen tai perhekeskuksen erityistyöntekijän tai kuntoutustyöryhmän kautta. Myös erityistason kehitysarviotutkimusten kautta lapsia ohjautuu jonkin verran varhaiskuntoutukseen. Varhaiskuntoutuksen myöntämisessä on vielä paljon alueellisia eroja esimerkiksi riippuen siitä myönnetäänkö varhaiskuntoutus sosiaali- vai terveydenhuollon palveluna. Varhaiskuntoutuksen toivotaan olevan matalan kynnyksen palvelu, jonka aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa.

Varhaiskuntoutuksen alkaessa kuntoutusohjaaja ottaa yhteyttä perheeseen. 

Ratkaisun perusidea **

Varhaiskuntoutuksen keskeinen tavoite on lapsen kehityksen tukeminen ja lapsen arjen sujuminen sekä kotona että varhaiskasvatuksessa. Varhaiskuntoutus toteutuu lapsen toimintaympäristöissä toteutuvin ohjauskäynnein. 

Ohjauskäynteihin sisältyy tavoitteellinen leikki- ja toimintatuokio lapsen kanssa, jossa harjoitellaan esimerkiksi vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä lapsen yhteistyö- ja toimintavalmiuksia. Vanhemmat ja lähityöntekijät osallistuvat toimintaan ja tukevat kuntoutusohjaajan käyntien välissä harjoiteltavien asioiden yleistymistä kodin ja varhaiskasvatuksen arkeen. 

Varhaiskasvatuksessa varhaiskuntoutusta toteuttava kuntoutusohjaaja toimii tiiviisti yhteistyössä varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) kanssa. Varhaiskuntoutus kohdentuu lapselle yksilöllisesti ja tuki voi olla esimerkiksi yksilöllisten kommunikointia ja toiminnan ohjausta tukevien kuvien valmistamista lapsen yksilöllisiin tarpeisiin varhaiskasvatuksessa ja kuvien käytön ohjaamista. 

Varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaaja tekee myös moniammatillista yhteistyötä lapsen kuntoutumista ja kehitystä tukevien tahojen sekä lasta hoitavien tahojen kanssa. Varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaaja osallistuu esimerkiksi neuvotteluihin ja työryhmiin, joissa käsitellään asiakkaana olevan lapsen asioita (esim. VASU, HOJKS, erikoislääkärien vastaanotot ja erityistason kuntoutustarvetta arvioivat työryhmät). 

Varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaaja tekee myös asiakas- ja palveluohjausta auttaen esimerkiksi vanhempia erilaisten hakemusten täyttämisessä tai kuntoutustyötä tekevien terapeuttien etsimisessä.

Varhaiskuntoutuksesta laaditaan kirjallinen palaute, jossa kerrotaan kuntoutuksen sisällöstä ja lapsen edistymisestä. Kirjallinen palaute toimitetaan perheelle, palvelun myöntäjälle ja muille tarvittaville tahoille esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja erityistason kuntoutustarvetta arvioivalle työryhmälle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Varhaiskuntoutusta on toteutettu jo pitkään Etelä-Pohjanmaan alueella, joten toimintamalli on juurtunut osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen käynnistyessä mahdollistuu käytäntöjen ja toiminnan sisällön yhtenäistäminen sekä palvelun alueellisen kattavuuden tarkastelu. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Varhaiskuntoutuksen toimintamallia voi soveltaa myös muille hyvinvointialueille. Toimintamallin toteuttaminen vaatii riittävän määrän varhaiskuntoutusta toteuttavia osaavia työntekijöitä ja palvelun sisällön muotoilua sekä palveluun ohjautumisen suunnittelua ja myös tarvittavien tahojen tiedottamista palvelusta. 

Toimintamallia voi soveltaa myös muihin asiakas- ja ikäryhmiin. Lasten kohdalla varhainen tuki on myös kehityksen tukemisen mallintamista, minkä vuoksi tavoitteelliset leikki- ja tehtävätuokiot ovat olennainen osa työtä. Isompien lasten/nuorten tai aikuisten kohdalla työ voi painottua enemmän asiakas- ja palveluohjaukseen ja esimerkiksi arjen sisältöjen strukturoimiseen ja rakentamiseen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Varhaiskuntoutuksen vaikutuksia perheen ja yhteiskunnan tasolla: 

  • Kehityksellistä tukea tarvitsevat lapset ja heidän perheensä saavat varhaista tukea lapsen kehityksen haasteisiin ja perheen arjen sujumiseksi mukaan lukien psyykkinen tukeminen – sama henkilö käy perheessä ja varhaiskasvatuksessa ja ottaa vastuuta vanhempien kanssa asioiden järjestelystä.
  • Kuntoutusohjaus toimii ensivaiheen monipuolisena kuntoutuksena, jolloin lapsi ei välttämättä tarvitse vielä lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita ja kustannuksia säästyy. 
  • Kuntoutusohjaus edistää lapsen yhteistyötaitoja tulevia mahdollisia terapioita/kuntoutuksia ja oppimista varten. 
  • Varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaajien arjen työssä perheiltä ja varhaiskasvatuksen työntekijöiltä saaman palautteen mukaan varhaiskuntoutuksen hyöty on ollut nähtävissä lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisenä. Varhaiskuntoutuksen kuntoutusohjaajien työn koetaan tuovan myös uutta näkökulmaa perheen tai varhaiskasvatuksen arjen tarkasteluun, kun kuntoutusohjaaja havainnoi toimintaa ulkopuolisena.