Verna - naiset vertaisina päihdetyön kentällä (2011–2014)

Vernan tarkoituksena on päihteitä käyttävien naisten tavoittaminen ja tukeminen vertaiskoulutusryhmän avulla. Ryhmän käyneet vertaiset kohtaavat kentällä palvelujen ulkopuolella olevia asiakkaita.

Toimintamalli on tuotu vanhasta verkkopalvelusta A-klinikkasäätiön toimesta.  

Toimintaympäristö **

Vernaa lähdettiin kehittämään, koska toimintaympäristöstä nousi tarve naiserityiselle vertaistoiminnalle. Omaiset Huumetyön Tukena ry:n kynnyksettömän kohtaamispaikan toiminnassa huomattiin naisten tilanteiden huononeminen. Työntekijät havaitsivat myös, että naisiin on erityisen haastavaa luoda luottamuksellista suhdetta. Naiset häpesivät tilanteitaan, eivätkä useinkaan olleet halukkaita juttelemaan työntekijöiden kanssa. Järjestön sisällä lähdettiin miettimään, miten päihdemaailmassa elävät naiset saataisiin paremmin avun ja tuen piiriin. Jos työntekijää on vaikea päästää lähelle, olisiko mahdollista käyttää apuna naisia, jotka ovat eläneet samankaltaisissa tilanteissa itsekin. 

Vertaistoiminnan tunnettuuden lisääntymisen myötä yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa helpottui. Vertaistoiminnan hyödyt ovat yleisemmin hyväksytty ja vertaisten antama tuki nähdään tärkeänä. Tulevaisuudessa palvelujärjestelmän muutoksessa vertaisilla on merkittävä rooli palveluiden ulkopuolella olevien asiakkaiden tavoittamisessa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmään kuuluvat päihteitä käyttävät naiset. Päihdemaailmassa elävät naiset ovat erityisen haavoittuva ryhmä. Heitä on vaikea tavoittaa sosiaalityön keinoin, sillä naiseuteen päihdemaailmassa liittyy häpeää ja kontrollin pelkoa. Vernan tarkoituksena on tavoittaa syvällä päihdemaailmassa eläviä naisia koulutettujen, vertaisina toimivien naisten avulla. 

Ratkaisun perusidea **

Naisten tavoittaminen ja kohtaaminen (alkuhaastattelu)

Huumeita käyttäviä naisia tavoitetaan yhteistyökumppaneiden tai vertaistoimijoiden kautta. Heille tehdään alkuhaastattelu, jossa varmistetaan se, että ryhmään tulevat ihmiset voivat lähtökohtaisesti olla samassa ryhmässä.

Naisten sitouttaminen ja motivoiminen ryhmään

Naisille kerrotaan ryhmän kulusta ja sisällöistä. Heihin ollaan puhelimella yhteydessä alkuhaastattelun ja ryhmän alkamisen välissä. Heitä kannustetaan ja rohkaistaan tulemaan ryhmään.

Ryhmän läpikäynti, 4 kuukautta

Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa viikossa. Ryhmä muodostuu osallistujien näköiseksi. Vetäjällä on langat käsissä, ja jokainen ryhmäkerta on valmiiksi suunniteltu. Jos ryhmäläiset itse nostavat keskusteluaiheita esiin, on tärkeää antaa tilaa näille teemoille - eteneminen ryhmäläisten tarpeiden mukaan, kuitenkin strukturoidusti. Keskustelu- ja opetusteemoja ovat muun muassa itsetunto, vanhemmuus, parisuhde, väkivalta, lastensuojelu, päihteet, raskaus, arvot, seksuaaliterveys, ongelmanratkaisu, epäonnistuminen. Naiset kokeilevat ohjatusti mm. keilausta, virkkausta, ruoanlaittoa, valokuvausta, askartelua. Voidaan käydä elokuvissa ja ravintolassa syömässä.

Vertaistoimijaksi

Ryhmästä valmistuttuaan - ja tietenkin myös sitä ennen - vertaiset alkavat jakamaan tietoa ja neuvontaa omissa verkostoissaan kentällä. Vertaiset täyttävät jokaisesta kohtaamisesta lomakkeen. Lomake toimii vertaisille työvälineenä ja muistuttaa, mistä teemoista on hyvä puhua. Lomakkeiden avulla toimintaa organisoiva taho saa tietoa huumeiden käyttäjien tarpeista kentällä, ja voi näin ollen kehittää palveluitaan paremmin tarpeita vastaaviksi.

Vertaisten sitouttaminen seurantaryhmään

Ryhmästä valmistuttuaan vertaisille tarjotaan mahdollisuutta osallistua 1-2 viikon välein kokoontuvaan seurantaryhmään/tiimiin. Seurantaryhmän tarkoituksena on tukea vertaisia toiminnassaan, toimia työnohjauksellisena foorumina ja syventää vertaisten ja heidän asiakkaidensa välistä tukisuhdetta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin toimivuuden ehtona on sitoutuminen neljä kuukautta kestävään ryhmätoimintaan, työntekijän osaaminen naiserityisestä työstä sekä vertaistoiminnan koordinointi ja kouluttaminen. Sitoutuminen neljä kuukautta kestävään ryhmään voi olla päihteitä käyttäviltä tai toipumassa olevilta naisilta paljon pyydetty. Osallistaminen toimintaan vaati työntekijältä jatkuvaa motivoimista ja yhteyden ylläpitoa - myös muina päivinä kuin ryhmäpäivinä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Vernan kohderyhmän muodostavat päihdemaailmassa elävät naiset. Toimintamallia voi soveltaa erilaisissa toimintaympäristössä: Verna-ryhmiä on esimerkiksi järjestetty Helsingin ryhmätilojen lisäksi Vanajan avovankilassa.

Ryhmätoiminnan aluksi on tärkeää sitouttaa ja kannustaa osallistujia tulemaan ryhmään: osallistujat ovat itse kertoneet, että vaikeinta on kotoa lähtö. Toinen haastava vaihe on ryhmän jälkeen kiinnittyminen Verna-tiimiin ja vertaistoimintaan. Ryhmästä tiimiin siirtyminen onkin ollut yksi kehittämistyön haasteista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kaiken kaikkiaan Verna-vertaiskoulutusryhmän aloitti 38 päihdemaailmassa elävää naista ja heistä 29 kävi sen läpi. Vernan vertaiskoulutusryhmät olivat pituutensa ja intensiivisyytensä vuoksi haasteellisia naisille. Silti heitä saatiin motivoitua ja sitoutettua ryhmiin. Moni nainen voimaantui ryhmän aikana. Heidän oman arvontuntonsa kasvoi ja elämänlaatunsa parani. Naiset saivat vertaistoimijan statuksen ja he toimivat aktiivisesti vertaisina. Vernojen tekemä itsenäinen vertaistoiminta on ollut hieno esimerkki halusta auttaa sekä siitä mitä ammattilaisten ja vertaisten yhteistyöllä voidaan saavuttaa.