| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä pienen kunnan kyläkeskukset, joista palvelut mm. kyläkauppa, posti, pankki ovat lopettaneet toimintansa. Kaikki asioinnit tulee hoitaa kirkonkylällä. Kyläkeskuksissa ei myös ole harrastemahdollisuuksia ikäihmisille. Kokoontumispaikkoja kyläkeskuksissa on, mutta niitä ei ole otettu säännölliseen käyttöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on kirkonkylällä ja kyläkeskuksissa asuvat ikäihmiset (eläkeläisikäiset). Hanketoimintaa esiteltiin ensin kunkin kyläkeskuksen edustajille. Tämän jälkeen kutsuttiin koolle kyläläiset yhteiseen tiedostus- ja ideointitapahtumaan, jossa yhdessä suunniteltiin toiminnan sisältöä, kokoontumiskertojen tiheyttä ja kestoa. Toiminnasta pyydettiin palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Palautteeseen reagoitiin nopeasti ja toimintaa muokattiin palautteen mukaan: esim. muutettiin kohtaamispaikkojen aikataulun rytmitystä, kokoontumiskertojen kestoa, kutsuttiin vierailevia luennoitsijoita.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Hankkeessa kehitettiin erityisesti pienen kunnan kyläkeskuksiin vietäviä ikäihmisten palveluja / harrastusmahdollisuuksia. Hankkeessa perustettiin ikäihmisten matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kirkonkylälle ja viiteen kyläkeskukseen.

Kohtaamispaikassa voi viettää aika juuri sen verran kun itse haluaa. Sinne voi tulla ja sieltä voi lähteä oman aikataulun ja kiinnostuksen mukaan. Toiminnan toteutuksesta vastasi hankkeen työntekijä, joka oli paikalla koko aukioloajan.

Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kunnan, kyläyhdistysten, yrittäjän ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Hankkeessa aloitettiin Koulumummola -toiminta kyläkoululla. Koulumummolassa osa alakoulun oppilaita opettajanssa johdolla toimi yhdessä ikäihmisten kanssa viikoittain yhden oppitunnin ajan. Koulumummolassa mm. pelattiin kyykkää, leivottiin karjalanpiirakoita, luettiin ja askarreltiin. Toiminta suunniteltiin yhdessä oppilaiden ja ikäihmisen kanssa.

Koulumummola -toiminta laajeni keväällä 2020 myös kirkonkylän alakoululle, jossa aloitetiin Lukumummola. Toiminta suunniteltiin yhdessä koulun johdon, opettajien ja vapaaehtoisen lukijoiden kanssa. Lukumummola kokoontui kerran viikossa yhden oppitunnin ajan. Kerrallaan toimintaan osallistui viisi lukijaa, joilla jokaisella oli oma pieni ryhmä oppilaita.

Hankkeessa perustettiin päiväkodin lasten ja Honkalakodin asukkaiden yhteinen valokuvauskerho. Toiminnan ohjauksessa oli mukana hanketyöntekijän ja päiväkodin ohjaajan lisäksi paikallislehden toimittaja. Vuonna 2019 valokuvauskerho pystytti näyttelyn kirjaston tiloihin. Näyttely oli esillä myös kaikille avoimessa Kuntajuhlassa.

Hankkeessa harjoitettiin digitaitoja yhteistyössä kirjaston, paikallisten puhelinyhtiön ja hanketyöntekijöiden toimesta. Ikäihmisten kanssa harjoiteltiin mm. älykännykän käyttö, facebook -sivujen avaamista, sähköpostin ja teams-sovelluksen käyttöä.

Kohtaamispaikkojen sisältö muovautui asiakaspalautteen ja -toiveiden perusteella. Käytännöksi vakiintui:

Kirkonkylällä Honkalakodilla kolmena päivänä viikossa (ma, ti, to) klo 12-16, Käpysessä kerran viikossa (ti) klo 13-16. Esimerkki ohjelmasta: klo 12 verenpaineenmittaus, klo 13 kuntosaliharjoittelu, klo 14 kahvi (omakustanteinen), klo 14.15 vierailija / luennoitisija / teemakeskustelu, klo 15.30 muistikuntoilu.

Visuveden palvelutalolla (yksityisen yrittäjän omistuksessa) kahtena päivänä viikossa (ke, pe) klo 12-16. Esimerkki ohjelmasta: klo 12 lounas (omakustanteinen), klo13 muistikuntoilu, klo 13.45 kahvi (omakustanteinen), klo 14 vierailija / luennoitsija / teemakeskustelu, klo 15.30 istumajumppa. Saunamahdollisuus.

Muroleen kylätalolla (kyläyhdistyksen omistuksessa) kerran viikossa (ke) klo 10-12. Esimerkki ohjelmasta: klo 10 kuntojumppa, klo 11 hemmotteluhoito käsille, klo 11.15 vierailija / luennoitsija / teemakeskustelu / muistikuntoilu.

Jäminkipohjassa Pekkalan koululla kerran viikossa (to) klo 12-14. Esimerkki ohjelmasta: klo 12 koulumummola, klo 12.45 kahvit (kyläyhdistys tarjosi), klo 13 vierailija / luennoitsija / teemakeskustelu / muistikuntoilu.

Tuuhosella leirikeskuksessa (kunnan omistuksessa) kaksi kertaa kuukaudessa (parittomien viikkojen ma) klo 13-15. Esimerkki ohjelmasta: klo 13 kuntojumppa, klo 13.45 kahvit (omakustanteinen) klo 14 vierailija / luennoitsija / teemakeskustelu / muistikuntoilu.

Väärinmajassa kylätalo Tapiolassa (maa- ja kotitalousseuran omistuksessa) kaksi kertaa kuukaudessa (parillisen viikkojen ma) klo 13-15. Esimerkki ohjelmasta: klo 13 kuntojumppa, klo 13.45 kahvit (omakustanteinen) klo 14 vierailija / luennoitsija / teemakeskustelu / muistikuntoilu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan pohjana olivat osallistujien ideat, toiveet ja tarpeet, joiden perusteella hanketyöntekijät suunnittelivat ja toteuttivat kohtaamispaikkojen sisällön. Toiveisiin ja muutostarpeisiin reagoitiin nopeasti. Kukin kohtaamispaikka oli erilainen, oman kylänsä ja sen asukkaiden näköinen. Kyläläiset tulivat kuulluksi. Tämän vuoksi osallistujat kokivat toiminnan mielekkääksi ja sitoutuivat siihen.

Toimintatilat mahdollistivat toiminnan järjestämisen
- Hyvä yhteistyö kunnan eri sektoreiden kanssa (varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto, liikunta- ja vapaa-aika), kyläyhdistysten ja mukana olevan yrittäjän kanssa
- kohtaamispaikkojen tilat saatiin maksutta käyttöön
- kunta ja kylät kokivat Voimapesä -toiminnan todella tarpeelliseksi kylän elinvoimaisuuden kannalta

Hankehenkilöstön moniammatillisuus, ammattitaito, sitoutuneisuus ja joustavuus edesauttoi hankkeen onnistumista. Asiakkailta tulleisiin toiveisiin ja muutostarpeisiin reagoitiin nopeasti.

Kohtaamispaikka -toiminta herätti kiinnostusta myös vapaaehtoisissa luennoitsijoissa ja keskusteluhetkien vetäjissä. Voimapesä -ryhmien kautta oli helppo tavoittaa kuulijakuntaa. Vapaaehtoisten esittämistä aiheista erityisen tarpeellisina pidettiin tietoiskut omaa elämää tukevista palveluista ja omaan terveydenhoitoon liittyvistä aiheista. Yhdessä myös ulkoiltiin ja retkeiltiin.

Toiminnassa mahdollistettiin ikäihmisten kohtaaminen. Kokoontumisissa oli aikaa myös vapaalle keskustelulle ja yhdessäololle ohjatun toiminnan lisäksi. Kohtaamispaikoissa solmittiin uusia ystävyyssuhteita, jotka johtivat yhteydenpitoon myös muuna aikana. Asiakaat kokivat, että he kuuluivat johonkin ryhmään ja saivat siltä tukea.

Toive ja tarve Koulumummola -toiminnasta tuli kyläkoulun opettajilta. Jäminkipohjan kohtaamispaikka perustettiin kyläkoululle, jolloin yhteistyö oli luontevaa.

Kohtaamispaikka -toiminnasta tiedottaminen oli edullista paikallislehden välityksellä. Paikallislehti teki myös useita juttuja toiminnasta. Paikallislehti luetaan tarkasta ikäihmisen keskuudessa, joten tieto tavoitti ison osan Ruoveden ikäihmisistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hankkeessa korostui yhteistyön ja keskustelun merkitys yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa. Toimintamalli on sovellettavissa pienten kuntien lisäksi myös esim. isojen kaupunkien kaupunginosiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Voimapesä -kohtaamispaikkojen perustamisen myötä Ruoveden kirkonkylässä ja viidessä kyläkunnassa ikäihmisten oli mahdollista kokoontua, viettää aikaa, tavata toisia ihmisiä, osallistua luentoihin ja keskustelutilaisuuksiin sekä liikuntaryhmiin. Varsinkin kyläkuntiin toiminta toi lisää eloa ja iloa.

Kohdaamispaikka -toiminnassa mukana oleet kokivat olevansa toimeliaampia, virkeämpiä, itsevarmempia ja tunsivat kuuluvansa johonkin ryhmään, joka tukee. Kohtaamispaikat lisäsivät ikäihmisten sosiaalisia kontakteja ja aktiivisuutta, jolloin yksinäisyyden tunne alentui ja mieli virkistyi. Myös fyysisen kunnon koettiin kohentuneen monipuolisen liikuntaharjoittelun myötä.

Voimapesä -toiminnan kautta ikäihmisten ja lasten luonteva yhdessäolo lisääntyi Koulumummola -toiminnan, Lukumummola -toiminnan ja valokuvauskerhon myötä.

Voimapesä -kohtaamispaikka