Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vuorokaudenajasta riippumattoman kotihoidon toimintamalli Lapin hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Luodaan Lapin hyvinvointialueelle vuorokaudenajasta riippumattoman kotihoidon toimintamalli, jolla turvataan kotona asumisen mahdollisuus eri palveluja yhteensovittaen, huomioiden hyvinvointialueen erilaiset toiminta- ja kieliympäristöt.

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen 21 eri kunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen. Lapin väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 175 795, joista 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 27,1%. Lapin hyvinvointialue toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Hyvinvointialue on jakautunut hallinnollisesti neljään eri palvelualueeseen.

Lapin hyvinvointialueen helmikuussa 2023 laaditut hyvinvointialuestrategiset linjaukset ovat osaltaan ohjanneet toimintamallin rakentumista. Ikääntyneiden palveluiden osalta strategiatyö jalostuu valmisteilla olevan ikääntyneiden palveluiden järjestämisohjelman myötä. Järjestämisohjelma ohjaa tarkemmin palvelualuekohtaisia linjauksia, jotka vaikuttavat toimintamallin käyttöönottoon. Strategiassa tunnistetaan palveluiden yhteensovittamisen vaikuttavuus asiakkaan ja asukkaan palveluiden saatavuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Lapin hyvinvointialue määrittää tärkeäksi myös eri väestöryhmien ja alueellisten erojen tunnistamisen toiminnan suunnittelussa. 

Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamelaisväestön omakielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestäminen. Saamenkieliset ovat kotiseutualueellaan oikeutettuja saamaan sosiaali- ja terveyspalveluita omalla äidinkielellään. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat asiakkaan edun mukaisen kielellisen ja kulttuurisen taustan huomioimisen (Sosiaalihuoltolaki 4§).

Kotihoidolla tuetaan erityisesti iäkkäiden henkilöiden kotona selviytymistä. Kotihoitoa voi saada tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta myös öisin, ja siihen voi kuulua myös kotisairaanhoitoa. Kotihoidon yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Kotihoidosta säädetään sosiaalihuoltolaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)

Sosiaalihuoltolain ja niin sanotun vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) uudistukset vaikuttavat hyvinvointialueen lupahallintoon ja valvontaan. Sosiaalihuoltolain muutosten keskeisenä tavoitteena on kehittää asumisen ratkaisuja, tehostaa omavalvontaa ja vanhuspalvelujen johtamista sekä vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua. Lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. (Edilex 2023.) 

Kotihoidon perustana toimii yhdessä hyvinvointialueen ja palvelun käyttäjän kanssa laatima asiakassuunnitelma. Suunnitelma perustuu toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin ja sen toteutumista seurataan ja tarkistetaan palvelutarpeen muuttuessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.) Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen mahdollistavat uudenlaisia vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseen. Teknologiset ratkaisut voivat tukea iäkkään turvallista itsenäistä kotona asumista ja mahdollistaa ammattilaisille uusia tapoja tarjota parempaa palvelua. Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen edellyttää käytettävyyteen, osaamiseen ja tietoturvaan liittyvien näkökulmien tarkastelua ja arviointia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 30.)
 

Lähteet: 
- Edilex 2023. StVM 12/2022 vp - HE 231/2021 vp. StVM 12/2022 HE 231/2021 laeiksi sosiaalihuoltola... | EDILEX. Viitattu 1.11.2023. 
- Lapin hyvinvointialue 2023. Tietoa meistä. https://lapha.fi/tietoameista/valtakunnallinen-sote-uudistus. Viitattu 22.6.2023. 
- Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Kotihoito. https://stm.fi/kotihoito-kotipalvelut . Viitattu 22.6.2023.
- Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1. 
- Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P19a. Viitattu 26.6.2023.

 

Lapin hyvinvointialueen kartta, jossa näkyy eriteltynä neljä eri palvelualuetta kuntarajoineen.
Saamelaisalue Lapin hyvinvointialueen kartalla.
Lapin hyvinvointialueen asukasmäärä.
Lapin hyvinvointialueen strategia.
Lapin hyvinvointialueen organisaatiokaavio.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakaslähtöiset palvelut ovat helppokäyttöisiä, vastaavat asiakkaan tarpeita ja huomioivat myös iäkkään asiakkaan omaiset ja läheiset. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittää asiakaslähtöisyyden lähtökohdaksi toimenkuvien kohdentamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa organisaatioiden rajapinnat tulee tunnistaa ja ylittää asiakaslähtöisten saumattomien palveluiden mahdollistamiseksi. Sote-palveluiden uudenlaista työnjakoa, uusia palvelumuotoja ja esimerkiksi teknologiset ratkaisuja on hyödynnettävä palveluiden laadun ja riittävyyden turvaamiseksi ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. (Elovainio ym. 2017, 23–24, 31.)

Erityisesti omaishoitajat tarvitsevat tukea ja tietoa työnsä tueksi. Asiakas ja hänen läheisensä hyötyvät siitä, että ammattilaiset ovat helposti tavoitettavissa. Hyvä vuorovaikutus ja tiedonkulku syventävät yhteistä ymmärrystä suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta kotihoidon palvelusta. Tutkittu tieto ja näyttöön perustuvat hoito- ja toimintakäytännöt ovat palvelujen toteuttamisen perusta. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa laatusuosituksessaan hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023, että kotona asumisen ensisijaisuuden kannalta on merkittävää tukea omaisten ja läheisten edellytyksiä osallistua asiakkaan hoidon kokonaisuuteen. Eri osapuolten roolit, vastuut ja yhteiset tavoitteet tulee olla selkeästi dokumentoituja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 43–45.)

Lähteet:
Elovainio, M., Hämäläinen, M., Kangasniemi, M., Kapanen, S., Koponen, J., Tolmala, A. & Voutilainen, A. 2017. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 66/2017. Työn uusjako - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien ja keskinäisen työnjaon kohdistaminen ja tehostaminen SOTE-reformissa. Viitattu 7.8.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-452-8. 
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Viitattu 7.8.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vuorokaudenajasta riippumaton kotihoito on osa ikääntyneen kotona asumista tukevien palvelujen palvelukokonaisuutta. Toimintamalli toimii työntekijän tukena, kun ikääntyneen toimintakyvyn muutos edellyttää palvelukokonaisuuden tarkastelua. Lisäksi toimintamalliin sisältyvä nykytilanteen kuvaus antaa ikääntyneiden palvelujen lähijohdolle tietoa kotiin annettavien palvelujen kokonaisuudesta Lapin hyvinvointialueella. 

Toimintamallin välillistä kohderyhmää ovat Lapin ikääntynyt väestö, omaiset ja muut ikääntyneen elämään kuuluvat toimijat ja sidosryhmät. Erityisinä välillisen kohderyhmän edustajina huomioidaan alueen saamenkieliset ikäihmiset. 

Hankkeessa on toteutettu kuntakierroksia ja palvelualuekohtaisia kehittäjäkahviloita aidon osallisuuden mahdollistamiseksi kehittämistyössä. Kohderyhmänä yhteiskehittämisen tapaamisissa olivat alueen iäkkäät asukkaat ja muut iäkkäiden palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet. Tapaamisissa on ollut mukana ikääntyneiden palvelujen toimijoita kertomassa ajankohtaisista asioista Lapin hyvinvointialueella. Osallistujat kommentoivat kehitteillä olevia kokonaisuuksia ja asioista on käyty yhteistä keskustelua. Yhteistyötä edistivät kohtaaminen asukkaan lähiympäristössä, kuten kylätaloilla. Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen johtaja, ikääntyneiden palvelujen vastuuyksikköjohtajat sekä kotiin annettavien palvelujen palvelupäälliköt ovat olleet merkittävässä asemassa yhteistyössä. 

Kotiin annettavissa palveluissa työskentelevää henkilöstöä on kuultu kotihoidon ja asiakas- ja palveluohjauksen yhteisverkostoissa sekä palvelualuekohtaisissa tapaamisissa kotihoidon sähköisen käsikirjan kokoamisen yhteydessä. Kotihoidon työntekijöille toteutettiin kesällä 2023 sähköinen Webropol-kysely, johon saatiin 252 vastausta. Kyselyn ja tapaamisien myötä kotihoidon työstä on muodostunut kokonaiskuva, jonka perusteella kehittämistyö on suuntautunut. Kehittämistyössä on hyödynnetty Ikäystävällinen Lappi -hankkeen sisäistä erityisosaamista sekä yhteistyötä muiden ikääntyneiden palveluja kehittävien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä on tehty mm. Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen ja VASA 2-hankkeen kanssa.

Kehittämistyön tueksi peilattiin aihetta ja kohderyhmää käsittelevää tutkimustietoa. Näyttöön perustuvan toiminnan tarkoituksena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta ja laatua sekä varmistaa asiakkaan oikeus mahdollisimman hyvään ja turvalliseen hoitoon. Eettisestäkin näkökulmasta on tärkeää, että hoito perustuu parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi:

  • Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1.

Omaisten ja läheisten huomioiminen muistisairaan hoidossa:

Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta:

  • Hoitosuosituksen tarkoituksena on koota olemassa oleva laadukas näyttö iäkkään henkilön turvalliseen sairaalasta kotiutumiseen liittyen. Tavoitteena on suosituslauseiden avulla kehittää yhtenäisiä toimintatapoja iäkkäiden kotiutumisen tukemiseksi sekä ennakoimattomien uusintakäyntien vähentämiseksi. netti-hoitosuositus-iaekkaeaen-kotiutuminen.pdf (hotus.fi)

Lähde:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Näyttöön perustuvat tuki- ja hoitomenetelmät. Osoitteessa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/terapeuttiset-menetelmat-ja-terapiapalvelut/nayttoon-perustuvat-tuki-ja-hoitomenetelmat. Viitattu 17.10.2023.

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli kuvaa mahdollisia keinoja tukea asiakkaan turvallista kotona asumista ja vastata asiakkaan palvelutarpeeseen vuorokaudenajasta riippumatta. Toimenpiteenä on hankesuunnitelman mukaisesti tehty selvitys Lapin hyvinvointialueen kotihoidon lähtötilanteesta ja kuvattu kotona asumista tukevat asiakaslähtöiset palvelut kokonaisvaltaisesti. Toimintamallissa huomioidaan hoidon saatavuus eri palveluja yhteensovittaen, sisältäen myös digitaaliset ja teknologiset ratkaisut. Toimintamalli toimii työntekijän tukena, kun ikääntyneen toimintakyvyn muutos edellyttää palvelukokonaisuuden tarkastelua. Toimintamalli antaa ikääntyneiden kotona asumista tukevien palvelujen palvelupäälliköille tietoa kotiin annettavien palvelujen kokonaisuudesta Lapin hyvinvointialueella. Kotona asumisen tuen uudenlaisista palveluista on hankkeessa pilotoitavana muun muassa virtuaalihoitajan toimintamalli, etäkotihoidon toteutus yksiköiden rajoja ylittävästi sekä kotihoidon tukitoiminto, joista on kirjoitettuna erilliset toimintamallikuvauksensa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto koostuu kolmesta eri vaiheesta: valmisteluvaihe, aloitusvaihe ja ylläpitovaihe. Jokainen vaihe sisältää mallin toimivuuden kannalta olennaisia tehtäviä. Samat tehtävät voivat toistua eri vaiheissa.  

Valmisteluvaihe: 

  • Kotiin annettavien palvelujen kokonaisuuden ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen.
  • Selvitys Lapin hyvinvointialueen eri yksiköiden toiminta-ajoista, resursseista ja palvelujen laajuudesta. 
  • Yhtenäisiä toimintakäytänteitä tukevien työkalujen ja menetelmien tunnistaminen ja luominen (mm. yhtenäiset myöntämisen perusteet, toimintaa tukeva asiakastietojärjestelmä, käsikirja, verkostot).
  • Tarvittavien keskittämistä tukevien sähköisten ja teknologisten ratkaisujen tukeminen (esim. teknologia-avusteisten palvelujen laajentaminen, etäkotihoidon laajentaminen). 

Aloitusvaihe:

  • Henkilöstön tiedottaminen.
  • Toimivat teknologiset ratkaisut ja niihin liittyvä tuki (asiakastietojärjestelmä jne.).
  • Varmistetaan sujuva pääsy asiakastietoihin ja varmistetaan tähän liittyvät vastuut ja oikeudet.

Ylläpitovaihe:

  • Henkilöstön tuki ja koulutukset.
  • Yhteistyön vahvistaminen keskeisten toimijoiden kanssa.
  • Toiminnan kehittäminen asiakaspalautteesta ja toiminnan seurannasta saatujen tulosten perusteella.
     
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin perusideaa voidaan soveltaa eri toimintaympäristöissä, mutta sisällöllisesti hyödynnettävyys on käytettävissä ikääntyneiden palveluissa. Kotona asumista tukevien asiakaslähtöisten palvelujen järjestäminen vaatii aina yksilöllisen arvioinnin ja suunnitelman.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lapin hyvinvointialueen toiminta on alkanut 1.1.2023. Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja että Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Hankkeessa toteutetun selvitystyön myötä nähdään, että kotihoidon palveluja järjestetään eri palvelualueilla eri tavoin. Koottua tietoa kotihoidon palveluista vuorokaudenajasta riippumatta ei ole aiemmin ollut saatavilla. Lainsäädäntö velvoittaa, että kotihoitoa on järjestettävä vuorokaudenajasta riippumatta, mikä osaltaan perustelee kehittämistyön tarvetta. Kehittämistyön tuloksena on luotu kuvaus kotona asumista tukevista asiakaslähtöisistä palveluista, joilla turvataan ikääntyneelle kotona asumisen mahdollisuus ja hoidon saatavuus vuorokaudenajasta riippumatta. Kuvauksessa on huomioitu hyvinvointialueen erilaiset toiminta- ja kieliympäristöt. Palveluiden kattava kuvaus edistää kotona asuvien ikääntyneiden yhdenvertaista palvelua.