TOTEUTUS
1. Kunnan järjestöyhteistyön tilanteen kartoitus
Puhelimessa tai paikan päällä tehtävällä haastattelulla kartoitetaan kunnan järjestöyhteistyön nykytilanne: Onko kunnassa nimettyä järjestöyhdyshenkilöä? Kutsuuko kunta yhdistyksiä säännöllisesti koolle? Maksetaanko kunnassa järjestöavustuksia ja millä perusteella niitä myönnetään? Voivatko yhdistykset käyttää kunnan tiloja ja millä perusteella niitä myönnetään? Voivatko yhdistykset osallistua kunnan palvelujen kehittämiseen ja jos voivat niin miten? Kerääkö kunta yhdistyksiltä kokemustietoa ja jos kerää niin miten? Miten kunta suhtautuu yhdistysagenttitoimintaan järjestöyhteistyön organisoimiseksi? Onko kunnalla käytössä palautekanavia kuntalaisille ja jos, millaisia?
2. Kunnan järjestämä yhdistysilta
Kartoituksen tulosten pohjalta sovitaan kunnan kanssa yhdistysillan järjestämisestä. Kunta kutsuu yhdistykset koolle. Yhdistysillassa käsitellään kartoituksen tulokset ja verrataan kunnan antamia vastauksia yhdistysten näkemyksiin sekä muiden kuntien antamiin vastauksiin. Yhdistysillassa toteutetaan työpaja, jossa yhdistyksiltä kysytään näkemyksiä kunnan maksamiin avustuksiin, kunnan tarjoamiin tiloihin sekä yhteistyöhön kunnan kanssa. Työpajan kooste toimii pohjana yhdistysagenttitoiminnan aloittamiselle.
3. Yhdistysagenttien rekrytointi
Yhdistysillassa kerrotaan yhdistysagenttitoiminnasta ja aloitetaan rekrytointi toimintaan. Mahdollisia rekrytoitavia voidaan pohtia myös kunnan järjestöyhteyshenkilön/ järjestöyhteistyötä tekevän henkilön sekä kunnassa toimivien yhdistysten kanssa. Samassa kunnassa voi tarpeen mukaan toimia 1-4 yhdistysagenttia.
4. Haastattelu yhdistysagenttitoiminnasta kiinnostuneille
Yhdistysagenttitoimintaa kohtaan kiinnostuksensa esittäneet henkilöt haastatellaan. Haastattelussa selvitetään yhdistysagentin vahvuudet ja haasteet sekä motivaatio tehtävää kohtaan.
5. Yhdistysagenttien peruskoulutus
Peruskoulutus on pakollinen yhdistysagenttitoimintaan osallistuville. Koulutuksessa käydään läpi järjestävän organisaation toimintaa, vapaaehtoistoiminnan periaatteita, vapaaehtoisen kanssa tehtävää sopimusta, vapaaehtoiselle maksettavia matkakorvauksia, vapaaehtoisen vakuutusta, yhdistysagentin toimenkuvaa ja tehtäviä, kunnallista vaikuttamistyötä sekä järjestöyhteistyön tilannetta kartoituksen pohjalta niissä kunnissa, missä yhdistysagentit toimivat. Koulutukseen osallistuvilta kysytään palautetta koulutuksesta. Koulutuksia kehitetään saadun palautteen pohjalta.
6. Vapaaehtoistoiminnan sopimus
Koulutuksen lopuksi yhdistysagentin kanssa tehdään kirjallinen sopimus vapaaehtoistoiminnasta ja sovitaan, miten yhdistysagenttitoimintaa käytännössä kussakin kunnassa toteutetaan ja missä rooleissa yhdistysagentti kunnassaan toimii.
7. Toiminnan käynnistäminen
Neuvottelu vapaaehtoistoiminnan järjestäjän, yhdistysagentin ja kunnan välillä käydään yhdistysillan työpajakoosteen pohjalta. Neuvottelussa sovitaan, mitä asioita kunnassa lähdetään yhdessä kehittämään ja millainen rooli yhdistyksillä ja yhdistysagentilla kehittämistyössä on. Kunta ja yhdistysagentti järjestävät yhdessä säännöllisiä tapaamisia kunnassa toimiville yhdistyksille. Yhdistysagentti tukee yhdistyksiä Toimeksi.fi -verkkopalvelun alaisen alueellisen palvelun käyttöönotossa tarjoamalla koulutusta ja vertaistukea palvelun käyttöön. Yhdistysagenteille järjestetään koulutuksellisia vertaistapaamisia ja virkistystä. Kuntien järjestöyhdyshenkilöille ja yhdistysagenteille järjestetään alueellisia yhteistyötapaamisia. Hyviä järjestöyhteistyön käytäntöjä kuntien välillä levitetään näissä tapaamisissa.
8. Toiminnan arvioiminen
Toimintaa järjestävä organisaatio arvioi toimintaa yhdistysagenteille ja kuntien järjestöyhdyshenkilöille/järjestöyhteistyötä tekeville henkilöille toteutettavien säännöllisten palautekyselyjen ja -keskustelujen avulla.
Lisätietoja
Yhdistysagenttitoimintaa voi toteuttaa mikä tahansa yhdistysten ja järjestöjen toimintaa koordinoiva yhdistys, järjestö tai hanke. Myös kunta voi olla yhdistysagenttitoiminnan toteuttaja.