| Innokylä

Toimintaympäristö

THL on määrittänyt perhekeskusten kohtaamispaikkojen tavoitteiksi mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, vahvistaa vanhemmuutta, edistää perheiden voimavaroja ja hyvää arkea, vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Yhteiskehittäminen mahdollistaa perheiden osallisuuden kohtaamispaikan kehittämiseen ja sen kautta yksilöiden voimaantumisen, yhteisöllisyyden ja yksinäisyyden kokemuksen vähentämisen.

Kohtaamispaikan toiminta itsessään voi tarjota mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle, osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Yhteiskehittäminen mahdollistaa lisäksi perheiden ja vapaaehtoisten osallisuuden kohtaamispaikan kehittämiseen ja sen kautta yksilöiden voimaantumisen, yhteisöllisyyden ja yksinäisyyden kokemuksen vähentämisen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yhteiskehittämisen päiviin osallistuivat lapsiperheiden avoimen kohtaamispaikan kävijävanhemmat sekä kävijänuoret, kohtaamispaikan vapaaehtoiset sekä toiminnassa mukana olevat työntekijät. Työntekijät olivat kohtaamispaikassa toimivia eri sektoreiden työntekijöitä ja johtoryhmän jäseniä.

Kehittäminen perustui kehittäjäkumppanuuteen, minkä kautta tuettiin asiakkaan toimijuutta sekä roolia palvelun käyttäjästä ja vastaanottajasta kohti tasavertaista kehittäjää.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteiskehittämisen päivät mahdollistivat perheiden ja vapaaehtoisten kehittäjäosallisuuden ja sen, että lapsiperheet olivat yhdessä ammattilaisten kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa kohtaamispaikan toimintaa ja itse saamaansa palvelua.

Kohtaamispaikan toiminnan lähtökohtana olivat alueen perheiden toiveet ja tarpeet ja työpajojen lisäksi kokemustietoa ja toiveita kerättiin arjen toiminnassa sekä lapsilta että aikuisilta, yhteisökokouksissa sekä kirjallisen palautteen kautta. Yhteiskehittämiseen liittyivät myös yhteisökokoukset kävijäperheiden kanssa, kouluikäisten lasten kokoukset sekä lasten osallisuuden vahvistaminen Huomaa minut -työkalun avulla.

Yhteiskehittämisen päivät kokosivat yhteen kävijät ja vapaaehtoiset sekä kohtaamispaikan työntekijät ja johtoryhmän jäsenet. Perheet ja vapaaehtoiset toivat kehittämiselle lisäarvoa ja kehittäminen ilman kävijäkokemusta ei olisi mahdollistanut kokemustietoa ja toiminnan käytännön toimivuutta.

Yhteiskehittämisen päivä järjestettiin vuosina 2020-2021 3-4 kertaa vuodessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toteutus

Yhteiskehittämisen päivät toteutettiin 3-4 tunnin työpajatyöskentelynä. Osa tapaamisista toteutettiin etäyhteydellä ja osa paikan päällä kohtaamispaikassa.

Yhteen tapaamiseen sisältyi yhteinen osuus ja ohjeistus, pienryhmätyöskentelyä ja yhteenveto. Pienryhmätyöskentelyssä teemat nousivat perheiden toiveista ja palautteista, yhteisökokouksen sisällöistä, aiemmista yhteiskehittämisen päivistä sekä ammattilaisten havainnoista ja ratkaisemattomista käytännön asioista.

Tapaamiseen sisältyi lopuksi noin yhden tunnin osuus, johon osallistuivat vain ammattilaiset. Sen tarkoituksena oli varmistaa, että kehittämispäivän ideat viedään käytäntöön. Tässä työntekijöiden osuudessa käytiin läpi myös työyhteisöön ja palveluihin liittyviä käytännön asioita sekä ilmapiiriin liittyviä asioita.

Fasilitointi

Osallistujia ja ryhmiä tuettiin rakentamalla luottamusta. Mielipiteiden kysymisen sijaan tuetaan dialogia ja vastausten sijaan tuetaan näkökulmien esiin tuomista.

Jokainen toivotettiin tervetulleeksi ja turvalliseen ilmapiiriin kiinnitettiin huomiota. Tutut työntekijät olivat kävijöiden ja vapaaehtoisten tukena.

Tehtävänannossa kiinnitettiin huomiota selkeyteen ja innostavuuteen. Tehtävien tulee olla kaikille ymmärrettäviä. Tapaamisia tauotettiin ja osallistujat saivat pitää taukoja oma-aloitteisesti tarvittaessa.

Osallistujille tarjottiin välipalaa tai ateria. Etätapaamisissa osallistujille jaettiin eväspussi kotiin. Lastenhoito ja tulkkaus mahdollistettiin.

Kiitos ja palaute

Kiitokseksi osallistuvat kävijät ja vapaaehtoiset saivat esimerkiksi tuotepaketin henkilökohtaisen kiitoksen lisäksi. Osallistujilta pyydettiin palautetta ja heille annettiin aikaa myös virallisen osuuden jälkeen esimerkiksi yhteisellä kahvihetkellä.

Ideoiden käytäntöön vieminen ja jatkotyöskentely

Teemojen käsittelyä jatkettiin tarvittaessa kohtaamispaikan yhteisössä tai seuraavissa kehittämispäivissä. Osa teemoista vietiin kohtaamispaikan johtoryhmään ja talokokoukseen.

Vahvistaminen

Yhteiskehittämisessä opittua uutta ymmärrystä on tärkeää vahvistaa ja siitä tiedottaa.

Kaikkia kohtaamispaikan kävijöitä ja sidosryhmää tiedotettiin kehittämispäivän tuloksista sosiaalisen median kanavissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteiskehittäminen vaatii aikaa ja kohtaamista. Perheiden mukaan kutsuminen kehittämistilaisuuksiin vaati osaltamme sitä, että tuttu työntekijä henkilökohtaisesti kutsui ihmisiä osallistumaan ja motivoi, antoi tietoa ja rohkaisi. Ei kannata olettaa, että osallistujia saadaan mukaan vain ilmoituksella sosiaalisessa mediassa. Tilanne on usein uusi, ja vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen voivat jännittää ja pelottaa. On huomioitava esteettömyys ja esimerkiksi vieraskielisten osallistumisen tukeminen tulkkien avulla. On tärkeää ymmärtää asiakkaan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvien roolien mahdolliset vaikutukset yhteisessä keskustelussa ja tiedostaen kaataa raja-aitoja, mitä yhteiskehittäminen jo itsessäänkin voi mahdollistaa. On tärkeää korostaa kokemustiedon tärkeyttä teoriatiedon tukena. Osallistujien palkitseminen voi merkitä osallistujalle sitä, että hänen osallistumisensa oli tärkeää.

Yhteiskehittäminen sopii monelle eri kohderyhmälle. Olennaisinta on tilaisuuksien suunnittelu kynnyksettömiksi ja ilmapiiriltään turvallisiksi. Perheille tutun työntekijän mukana olo tilaisuuden suunnittelussa voi tukea kynnyksettömyyttä.

Palkitse ja kiitä osallistujia. Työntekijät saavat palkkaa osallistuessaan työajalla kehittämiseen, miksi siis emme arvostaisi myös osallistuvien kävijöiden ja vapaaehtoisten aikaa. Ruokailun tarjoaminen ja aineellinen kiitos osallistumisesta on toimii osallistumiseen rohkaisevana asiana ja on kävijälle osoitus arvostuksesta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tieto, jota saatiin yhteiskehittämällä koski paitsi arjen toimintaa ja ilmapiiriä, myös ammattilaisten ja kävijöiden kohtaamista, palveluiden kynnyksettömyyttä, tiloja ja palveluita.

Perheiden kanssa luotiin suunnitelmia toiminnalle, tuettiin perheiden itse järjestämää toiminta, luotiin vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia ja lisättiin tietoa.

Yhteiskehittämisen päivien teemoina käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, jotka tulivat esiin esimerkiksi perheiden puheessa ja palautteessa, yhteisökokouksissa tai työntekijöiden talokokouksissa tai johtoryhmässä.

Aiheina oli esimerkiksi:

Kohtaaminen
Kuinka kaikki kokevat itsensä tervetulleeksi?
Kohtaamispaikan palvelut
Isä-lapsitoiminta
Liikunta ja hyvinvointi
Tutustuminen eri kulttuureihin ja tapoihin
Monipuoliset tilat

Kävijät ja vapaaehtoiset kertoivat, että eivät ole aiemmin päässeet osallistumaan kehittämiseen ja vaikuttamiseen.

Kehittämistilaisuuksista tuli paljon uusia ideoita ja toiveita.

Työntekijät kuvasivat yhteiskehittämistä voimaannuttaksi kokemukseksi.

Yhteiskehittämisen työpajat lapsiperheiden avoimessa kohtaamispaikassa