| Innokylä

Toimintaympäristö

Yhteisösosiaalityö mahdollistaa viranomaistyön tuomisen epävirallisiin kohtaamisiin sekä kumppanuuksien, yhteistoimijuuden ja yhteisvastuun kautta löytää ne ihmiset, joita virastot muodollisuudessaan eivät löydä (Sosiaalibarometri 2021) sekä vahvistaa sosiaalityön paikallisyhteisöjen osallisuuden, keskinäisen tuen ja kumppanuuden ideoita, jotka yksilökeskeisen sosiaalityön orientaatio on kadottanut.

Yhteisösosiaalityö tarvitsee tutkitusti konkreettisen paikan, jossa sitä voidaan toteuttaa ja Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus ohjelman myötä, on Tampereelle Hervantaan pystytty luomaan Pirkanmaan ensimmäinen yhteisökeskus. Yhteisökeskus ei typisty ainoastaan kohtaamispaikaksi, joissa kävijät ovat yhteiskunnallisten toimenpiteiden kohteina ja sosiaalityön ammattilaiset niiden suorittajina, vaan sosiaalityö pyrkii toteuttamaan sen ammatillisuuden tuomia velvollisuuksia sekä käyttämään lakiin perustava valtaa hakemalla sosiaalisiin ongelmiin laajempia rakenteellisia ratkaisuja yhdessä asiakkaiden, alueen asukkaiden ja 3.sektorin kanssa.

Yhteisökeskus tarjoaa kävijöille neuvontaa, ohjausta ja toimintaa sekä kehittää julkisten sosiaalipalvelujen, kunnan, yhdistystoimijoiden ja alueen asukkaiden yhteistoimijuutta ja yhteiskehittämistä. Työ on laaja-alaista, monitoimijaista, rakenteita muuttavaa ja uusia toimintoja kokeilevaa.

Hallitus on esittänyt luonnoksen yhteisösosiaalityön lisäämisestä sosiaalihuoltolakiin. Laki tulisi voimaan 1.1.2023 ja tämä kehittämistyö tarjoaa selkeän suunnan sille, miten ja mihin suuntaan yhteisösosiaalityötä kannattaa hyvinvointialueilla kehittää.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Rakenteellisessa sosiaalityössä asiakkaiden kanssa, heidän ympäröivästä todellisuudestaan käsin työskentely tarjoaa tiedon sen ajankohtaisista sosiaalisista ongelmista ja epäkohdista, ilmiöistä sekä käytettävistä olevista resursseista ja palveluista. Tämä luo työskentelyn perustan yhteisösosiaalityön tekijöille, luo mahdollisuuden vaikuttavammalle sosiaalityölle sekä antaa mandaatin rakenteellisten muutosten teolle. Hallinto vastaa julkisten resurssien käytöstä ja kohdentamisesta ja teoriaan, ja tutkittuun tietoon peilaamalla pystyy sosiaalityö jäsentämään havaintojaan, kasvattamaan osaamistaan ja ymmärrystään sekä perustelemaan työtään uskottavasti.

Tehokkuutta ja keskittämistä ajava sosiaalipolitiikka ei ole pystynyt ratkaisemaan ongelmia hyvinvointivaltion ja sen kansalaisten hyväksi, vaan negatiiviset seuraukset ovat kohdistuneet erityisesti heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Polarisaatiokehityksen kielteiset ilmiöt, kuten katuväkivalta ja jengiytyminen ovat puhututtaneet mediassa ja poliitikkojen avauksissa. Alueellinen eriarvoistuminen on näkynyt pahimmillaan väkivaltatapauksina kaupunkien lähiöissä ja eri ryhmien välisinä yhteydenottoina.

Polarisaation ja alueellisen segregaation voimistuminen aiheuttavat haasteita erityisesti köyhimmillä ja monikulttuurisilla asuinalueilla. Segregaatiokehitys näyttäytyy Tampereella esimerkiksi siten, että korkeimman keskimääräisen vuositulon asuinalueen vuositulot ovat yli puolet suuremmat kuin matalimman keskimääräisen vuositulon asuinalueella. Myös työttömien määrä jakautuu asuinalueilla epätasaisesti.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteisökeskus kokoaa saman katon alle sosiaalityön ja kolmannen sektorin matalan kynnyksen palveluja. Yhteisökeskus tarjoaa kävijöille neuvontaa, ohjausta ja toimintaa sekä kehittää julkisten sosiaalipalvelujen, yhdistystoimijoiden ja alueen asukkaiden yhteistoimijuutta ja yhteiskehittämistä. Yhteisökeskusta kehitetään yhteisösosiaalityön viitekehyksestä, jossa sosiaalityö ymmärretään laajana, monitoimijaisena, rakenteita muuttavana ja uusia toimintoja luovana. Parhaimmillaan julkinen sosiaalityö muuttuu näin hallinnollisten uudistusten kohteesta muutosten aktiiviseksi käynnistäjäksi. Poikkeuksellista tässä on, että julkinen sektori on julkisen vallankäyttäjänä vahvasti läsnä ja pyrkii luomaan jatkuvasti toimintaedellytyksiä ja osallisuuden mahdollisuuksia niin järjestöille kuin alueen asukkaille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteisökeskuksessa yhteisösosiaalityö sekä rakenteellinen sosiaalityö nivoutuvat kiinteästi yhteen. Tämä on ollut vaikuttava keino, jolla on pystytty saamaan aikaan monitasoisia muutoksia toimintatapoihin.

Yhteisökeskuksen yhdyspintatyöskentelyllä on pystytty lisäämään viranomaisten alueellista läsnäoloa myös epävirallisissa kohtaamisissa. Alueellinen läsnäolo lisää virallisen järjestelmän tietoa alueen tarpeista sekä ilmiöistä ja mahdollistaa palvelujen käyttäjien tietoon perustuvia sosiaalityön kokeiluja alueelle, mikä tarjoaa vaihtoehdon sosiaalityön nykyiselle yksilö- ja perhekeskeiselle työskentelytavalle.

Tämä työskentely mahdollistaa laajemman yhteiskunnallisen muutostyön osana julkista sosiaalityötä. Yhteisökeskuksessa sosiaalityön toimijoiden toiminta perustuu jatkuvasti yhdessä muiden kanssa arvioitavaan visioon, toimimattomien käytäntöjen muuttamiseen ja henkilökunnan lähestyttävyyteen. Taustalla on ajatus jaetusta asiantuntijuudessa ja omistajuudessa. Keinoiksi on otettu kuukausittaiset talokokoukset ja yhteisöraadit, jossa kaikki yhteisökeskusta koskevat muutokset, ideat ja ongelmat käydään läpi ja niihin haetaan yhdessä ratkaisuja siten, että kaikkien toimijoiden ja kävijöiden ääni pääsee kuuluviin tavanomaisten julkisten organisaatioiden perinteitä haastaen. Toimintaa ei ohjata ylhäältä alaspäin, vaan se perustuu jaettuihin yhteisiin arvoihin, läpinäkyvyyteen ja avoimeen dialogiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaalityössä meidän on tarkasteltava sitä positiota, jossa nyt olemme. Miten tähän on tultu ja mihin nykyinen monoammatillinen yksilökohtaista sosiaalityötä korostava malli meidät saattaa johdattaa. Sote-uudistuksen myötä rakenteellinen sosiaalityön vahvistuu ja yhteisösosiaalityön lakisääteistyminen tuo mahdollisuuksia luoda uusi yhteinen sosiaalityön näköala kaikkien niiden kanssa, jotka ovat mukana yhteiskunnallisessa muutostyössä.

Tämä vaatii kuitenkin vallan jakamista ennakkoluulottomasti ja sitoutumisesta yhteisoppimisen prosessiin, jossa omistajuus ja asiantuntijuus on jaettua ja pystymme myöntämään sen, ettei meillä ole jokaiseen asiaan parhaimpia keinoja tai asiantuntijuutta. Sosiaalihuolto ei tule yksin ratkaisemaan sosiaalisia ongelmia, vaan tarvitaan uusia yhteiskehittämisen työmuotoja ja ennen kaikkea yhteisökeskuksia, joissa tätä laajan viitekehyksen sosiaalityötä voidaan yhdessä toteuttaa, jokaisen osaamista ja asiantuntijuutta hyödyntäen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteisökeskuksessa on havaittu, että yhteisösosiaalityön toiminnan tulee olla yhtäältä pysyvää ja pitkäjänteistä sekä toisaalta reagoivaa ja muuttuvaa. Esimerkiksi tilavuokra ei voi olla hankerahoituksesta riippuvaa, jotta pitkäjänteinen työ mahdollistuu.

Notkea toiminta pyrkii vastaamaan toimintaympäristön ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikeastikin ennustettaviin muutoksiin ilman pitkiä hallintoketjuja. Näin valta ja vaikuttaminen pyritään tuomaan kaikilla tasoilla yhteisökeskuksen toimijoiden ja kävijöiden lähelle.

Yhteisökeskus toimii tulevan hyvinvointialueen, kunnan, 3. sektorin, seurakunnan, oppilaitosten ja alueen asukkaiden yhteistyön alustana, jossa toteutetaan Tampereen kaupungin ja hyvinvointialueen strategisia tavoitteita. Yhteisökeskuksissa tehdään yhdessä alueellista kehittämistä segregaation ehkäisemisen, asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ja hyvien väestösuhteiden edistämisen puolesta. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva ja elinvoimainen asuinalue.

https://https://www.theseus.fi/handle/10024/743879

YHTEISÖKESKUS - alusta yhdyspintatyöskentelyyn