Etelä-Pohjanmaalla on kartoitettu yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuus. Pyritään luomaan maakunnan yhteinen näkemys yhteisöllisestä opiskeluhuollosta.

 

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaalla on 18 kuntaa ja kahdeksan perhekeskusaluetta. Kussakin kunnassa ja perhekeskuksessa on erilaisia tapoja toteuttaa yhteisöllisestä opiskeluhuoltoa. Hyvinvointialuetasoisesti yhtä yhtenäistä linjaa tai yhtenäisiä resursseja  ei ole yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. Paljon on hyviä tapoja tehdä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja resurssitkin voivat olla erilaisia sen toteuttamiseen. 

Psykologien ja kuraattorien siirryttyä hyvinvointialueen palvelukseen, opiskeluhuollon johtamiseen tulee laajuutta sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi yhteistyön tekemisen merkitys kuntien kanssa on yhä merkittävää ja tärkeää. Näin ollen on mahdollista luoda yhtenäistä yhteisöllisen opiskeluhuollon mallia koko hyvinvointialueelle. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kouluterveyskyselyssä Etelä-Pohjanmaan nuoret voivat yhä huonommin, niin fyysisesti kuin psyykkisesti vaikka samaa aikaan kokevatkin vointinsa hyväksi (Kouluterveyskysely 2021). Etelä-Pohjanmaalla lasten ja nuorten hyvinvointi on nostettu tärkeäksi kehittämisen kohteeksi eri foorumeilla, mm. maakunnallisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2022-2025.

Oppilaitosyhteisöä tukeva ennaltaehkäisevä yhteisöllinen opiskeluhuolto on opiskeluhuollon ensisijainen toteuttamismuoto, jolla on vaikutusta yksittäisenkin oppilaan hyvinvointiin. Valitettavasti yhteisölliseen opiskeluhuoltoon eniten pystyvät panostamaan kuraattorit ja terveydenhoitajat (THL. Kohti yhteistä työtä hyvinvointialueilla Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2022). Samoja tuloksia tuli Etelä-Pohjanmaalla Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen ja Vipu Voimaa! -hankkeen toteuttamassa kyselyssä syksyllä 2023. Tuossa kyselyssä myös rehtorien osuus oli merkittävä yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisellä pyrittiin lisäämään sitä koulutyöhön ja jakamaan hyviä jo olemassa olevia mallia. 

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkona olivat opiskeluhuollon ammattialaiset ja eteläpohjalaiset nuoret. Nuoria osallistuttiin sekä Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston kautta että nuorisofoorumissa.

Tavoiteltu muutos

Yhteisöllisen opiskeluhuollon lisääminen ja hyvien toimintatapojen juurruttaminen  koulun arkeen kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Toteutussuunnitelma

Toteutetaan kyselykartoitus  yhteisöllisestä opiskeluhuollosta yhdessä Vipu Voimaa!-hankkeen kanssa. Käydään tuloksia läpi  koulun ja hyvinvointialueen toimijoille pidetyssä yhteisessä yhteisöllisen opiskeluhuollon iltapäivässä.  

Yhteisöllisen opiskeluhuollon osa-alueet arvotetaan sekä ammattilaisten ja nuorten toimesta. Tarkoituksena on nostaa esiin ne kohdat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta joita tulisi heti tehostaa. Kolmen kärki oli Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy, Vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistäminen sekä Koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti. Näihin nuoret saivat tuottaa Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumissa konkreettisia ehdotuksia miten näihin asioihin tulisi puuttua koulussa.
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opiskeluhuollon ammattilaiset sekä muut lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot. Koulujen lapset ja nuoret. 

Ratkaisun perusidea

Kartoitetaan alueen koulujen ja oppilaitosten resurssit, toimintamallit ja tahtotila yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen.  Yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuutta kartoitettiin kyselyllä kaikilta Etelä-Pohjanmaan oppilaitoksilta esikoulusta toiseen asteeseen. Vastauksia saatiin kiitettävästi. Vastaukset käsiteltiin opiskeluhuollon ammattilaisten yhteisessä iltapäivässä. Mahdolliset jatkotoimenpiteet toteutuvat opiskeluhuollon johdon taholta.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon osa-alueista Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy, Vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistäminen sekä Koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti nostettiin kolmen kärkeen sekä Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston (EP-Nuva)n että opiskeluhuollon ammattilaisten toimesta.  Näihin pyydettiin nuorilta konkreettisia esimerkkejä miten toimia koulussa niin että näihin pystyttäisin vaikuttamaan yhä paremmin. Toimenpide-ehdotukset vietiin eteenpäin opiskeluhuollon päättäjille. 
 

Liitteet
Kuva
Yhteisöllisen opiskeluhuollon kriittiset osa-alueet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alueen koulut, oppilaitokset ja hyvinvointialueen opiskeluhuollon toimijat ovat yhdessä kartoittamassa toimivia toimintamalleja. Yhdessä myös päätetään miten yhteisöllistä opiskeluhuoltoa lähdetään tehostamaan. Nuoret ovat antaneet konkreettisia ehdotuksia kolmeen yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuuteen. Nuoret on vahvasti yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kun on kyse yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, on tärkeää huomioida yhteistä toimintamallia työstäessä kaikki toimijat moniammatillisesti niin kunnista, hyvinvointialueelta, järjestöistä kuin seurakunnista. Tärkeää on huomioida ja osallistaa myös lapset ja nuoret.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli ei ole vielä käytössä.