Yhteisöllisen opiskeluhuollon alueellinen malli, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Hankkeessa jatkokehitetään ja juurrutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalleja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kouluille. Näitä ovat moniammatillisesti toteutettavat murkkupajat 5- luokkalaisille sekä hyvinvointipajat 8- luokkalaisille. 

 

Toimintaympäristö

Alueellisen opiskeluhuollon osahankkeessa jatkokehitetään ja juurrutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon olemassa olevaa toimintamallia Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen peruskouluihin; murkkupajat viidesluokkalaisille ja hyvinvointipajat kahdeksasluokkalaisille. Pajatoiminnan tarkoituksena ja tavoitteena on antaa samansisältöinen ja yhdenvertainen tieto tiettyjen vuosiluokkien oppilaille. 

Pajojen ensisijaisena lähtökohtana on moniammatillinen toteutustapa, hyödyntäen koulun omia toimijoita. Ideaali on, että murkkupajojen vetäjinä toimivat koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja rehtori, lisäksi mukana voi olla koulunuorisotyöntekijä, opettaja, erityisopettaja jne. Hyvinvointipajassa vetäjinä toimivat koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja koulunuorisotyöntekijä, lisäksi mukana voi olla opettaja, erityisopettaja, psyykkari, opinto-ohjaaja jne.  Pajojen mallinuksessa on esitetty viisi toimijaa, koulukohtaisesti voidaan päättää pajapisteiden vetäjät.

Pajoissa oppilaat kiertävät pienryhmissä eri pajapisteiden välillä. Yhden pajapisteen sopiva kesto on minimissään 20 minuuttia. Tärkeää on huomioida koulun tarpeet koskien pajojen teemoja sekä koulun eri toimijoiden osallistuminen pajojen toteuttamiseen. 

Vaihtoehtoiset murkkupajojen teemat: 

  • Koulukuraattori: sosiaaliset taidot, hyvinvointi tai someturvataidot
  • Koulupsykologi: psyykkiset muutokset - tunteet
  • Kouluterveydenhoitaja: fyysiset muutokset tai syöminen/nukkuminen/liikkuminen
  • Rehtori: vastuut, rajat, turvallisuus
  • Muu toimija:

Vaihtoehtoiset hyvinvointipajojen teemat:

  • Koulukuraattori: sosiaaliset taidot, hyvinvointi tai someturvataidot
  • Koulupsykologi: itsetuntemus
  • Kouluterveydenhoitaja: seksuaaliterveys/ehkäisy tai syöminen/nukkuminen/liikkuminen
  • Koulunuorisotyöntekijä: seurustelu
  • Muu toimija:

Kts. liite: yhteisöllinen opiskeluhuolto, pajat

Opiskeluhuollon yhteisöllisen työn toimintatavoista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.

"Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat.

Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista."

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Alueellisen opiskeluhuollon osahankkeen kautta murkkupaja ja hyvinvointipaja- toimintaa on jalkautettu ja juurrutettu Keski-Pohjanmaan peruskouluihin. Koulujen omat moniammatilliset toimijat ovat yhteistyössä suunnitelleet pajojen toteuttamista. Tarkoituksena on, että pajat toteutetaan kouluissa lukuvuoden 2023-2024 aikana. Toimintaa toteutetaan vuosittain tietyille vuosiluokille. Oppilaat osallistuvat aktiivisina toimijoina pajapisteiden toimintaan. 

Ratkaisun perusidea

Murkku- ja hyvinvointipajatoiminnan tarkoituksena ja tavoitteena on antaa samansisältöinen ja yhdenvertainen tieto tiettyjen vuosiluokkien oppilaille. Pajojen ensisijaisena lähtökohtana on moniammatillinen toteutustapa (koulukuraattorit, koulupsykologit, kouluterveydenhoitajat, rehtorit, koulunuorisotyöntekijät jne. toteuttavat pajat). Tärkeää on huomioida koulun tarpeet koskien pajojen teemoja sekä koulun eri toimijoiden osallistuminen pajojen toteuttamiseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ensisijaisen tärkeää on, että koulujen johto ja työntekijät kokevat pajat hyödyllisiksi ja tärkeiksi. Pajatoiminnan kautta saadaan oppilaille vaikuttava ja kattava tieto tietyistä teemoista. On hyvä huomioida koulun tarpeet koskien pajojen teemoja sekä koulun eri toimijoiden osallistuminen pajojen toteuttamiseen. Koulut voivat itse päättää sopivat ajankohdat pajojen toteutukselle, joko syyslukukaudella tai kevätlukukaudella. Koulujen yhteisöllisissä hyvinvoinninryhmissä/ohjausryhmissä on hyvä sopia ja suunnitella pajojen käytännöntoteutukset. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista, jokainen voi soveltaa ja suunnitella oman näköisensä pajapisteen. Pajojen onnistuminen vaatii yhteisen ymmärryksen niiden tärkeydestä ja vaikuttavuudesta! Esihenkilöiden tuki on ensisijaisen tärkeää.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotoinnin aikana pajojen sisältöä on muokattu jonkin verran kehittämisen aikana, huomioitu koulujen omat tarpeet ja toimijoiden kokoonpanot. Tärkeää on huomioida, että pajapisteiden teemat ovat muokattavissa.