Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus opioidikorvaushoidossa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Alkuperäinen malli julkaistu / tekijä/ lähdeviittaus: Salomäki Pirjetta. 2019. Innokylä.

Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta edistävät toimintatavat, jotka tukevat yhteiskuntaan integroitumista.

 

Toimintaympäristö **

Yhteisöllisyyden merkitys. Yhteisen ymmärryksen löytäminen, mitä yhteisöllisyys meille tarkoittaa ja miten siihen pääsemme.

Rakenteiden ja käytänteiden luominen.

Yhteisöllisyyden omistajuus ja arviointi. Yhteisö on yksilöidensä summa. Toimiva yhteisö kokee yhteisöllisyyden omakseen, kykenee kyseenalaistamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa jatkuvasti. Yhteisöhoidossa yhteisö tietoisesti hyödyntää yhteisöä jäsentensä kuntoutumisessa ja toipumisessa.

Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja toimijuuden rakentaminen edellyttää laajennetun yhteisön jäsenten yhteisen tavoitteen ymmärrystä, toimintatapojen ja menetelmien avointa kyseenalaistamista sekä yhdessä niiden uudelleen konkretisointia. Tämä kulttuurinen muutos on yhteinen matka niin asiakkaille, ammattilaisille kuin organisaatiolle.

Yhteisön rakenteet, yhteiset valmennukset ja koulutus jne. ovat keinoja kohti yhteistuotannollisuutta eli tasavertaista osallisuutta ja toimijuutta.

Yhteisöllisyys lisää asiakkaiden yhteiskuntaan integroitumista, osallisuuden kokemusta, päihteettömyyttä, toimintakykyä ja arjen hallintaa. Se uudistaa ammatillisuutta, ammatti-identiteettiä ja koko organisaatiota.

Kts. liite Näkökulmataulukko.

Kts. otsikko VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteisöllisyys toteutetaan osana asiakkaan tarpeisiin vastaavaa psykososiaalista kuntoutusta. Yhteisö ja yhteisön jäsenyys muodostavat perustan osallisuudelle ja toimijuudelle sekä niiden vahvistumiselle opioidikorvaushoidossa. Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus edistävät päihteettömyyttä, toimintakykyä ja arjen hallintaa.

Kokemuksemme mukaan yhteisöllisyys kehittyessään lähentyy yhteisöhoitoa. Yhteisö ottaa vastuuta jokaisen kuntoutumisesta ja haastaa työntekijöitä luopumaan turhasta vallankäytöstä. Helsingin Diakonissalaitos toteuttaa yhteisöllisyyttä yhteisöhoitona.

Asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääntyminen omassa opioidikorvaushoidoissa, jolloin vastuullisuus omasta ja muiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteisestä ympäristöstä lisääntyvät.

Yhteisön merkitys

"Täällä minut hyväksytään sellaisena kuin olen"

"Yhteisökokouksessa voi keskustella, sanoa mitä ajattelee... Niin ja sitte päätetään asioista"

"Se on se, kun ei tartte olla yksin."

"Tää yhteisö on pelastanu mut... korvaushoidon... ("lääkkeen") lisäksi."

"Asiakasedustajaan luotettetaan, on välikätenä, kun ei henkilökunta ymmärrä"

"Me ei jätetä ketään yksin. Jos joku uhkaa tai huutaa "henkilökunnan yhteisön työntekijännimi":lle, me mennään väliin"

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjät: Hankekehittäjät, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, yhteistyökumppanit, hankkeen työntekijät Pirjetta Salomäki ja Ville Peltonen

Vastuuhenkilön yhteystiedot: Pirjetta Salomäki, pirjetta.salomaki@hoiva.fi, Puh. 0503106466

 

Tavoiteltu muutos

Kulttuurin ja toimintatapojen muutos.

Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten voimaantuminen, oman elämän haltuunotto, päihteettömyyden valinta.

Organisaation ja ammattilaisten voimaantuminen ja uudet toimintatavat, uudistuva ammatillisuus.

 

Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymykset, -kriteerit ja indikaattorit

Osallisuuden kokemuksen arviointi (mm. pajat, koulutukset, työpajat, kehittäminen)

  • Olen kokenut olevani osallisena (hymynaamoin likert-asteikko)
  • Osallistujien tarpeet on huomioitu (hymynaamoin likert-asteikko)

Avoin kokemuksellinen palaute, laadullinen tiedonkeruu

  • Palautetta (avoin kysymys)
  • Suullinen arviointi osa yhteisöllisyyden rakenetta mm. yhteisökokoukset, kehittämiskokoukset
  • Kaapelivalmennuksen oma palautelomake

Toimijuus ja osallisuus ovat lisääntyneet

  • Toiminta, osallistuja määrät, ikä - ja sukupuolijakauma
  • Suullinen arviointi osana yksilöllistä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa
  • Tulostähti / Tulostähti (Outcome-star) asiakkaan itse arvioima kuntoutumisen mittari on pilotoitu, Pilotoinnissa mukana olleet asiakkaat ja työntekijät kokemuksista ollaan tietoisia ja voidaan arvioida sen käyttöönoton laajentamista koko opioidikorvaushoitoon 
  • Rakenteet ja käytänteet sisältäen jatkuvan arvioinnin on luotu ja ne ovat toimivat (asiakaskaskysely, henkilöstökysely)

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Yhteisöllisyys – tasavertainen toimijuus – lisää asiakkaiden yhteiskuntaan integroitumista, osallisuuden kokemusta, päihteettömyyttä, toimintakykyä ja arjen hallintaa. Se uudistaa ammatillisuutta, ammatti-identiteettiä ja koko organisaatiota.

Yhteisöllisyys toteutetaan osana asiakkaan tarpeisiin vastaavaa psykososiaalista kuntoutusta. Yhteisö ja yhteisön jäsenyys muodostavat perustan osallisuudelle ja toimijuudelle sekä niiden vahvistumiselle opioidikorvaushoidossa. Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus edistävät päihteettömyyttä, toimintakykyä ja arjen hallintaa.

Kokemuksemme mukaan yhteisöllisyys kehittyessään lähentyy yhteisöhoitoa. Yhteisö alkaa ottaa vastuuta jokaisen kuntoutumisesta ja haastaa työntekijöitä luopumaan turhasta vallankäytöstä. Helsingin Diakonissalaitos toteuttaa yhteisöllisyyttä yhteisöhoitona.

Asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääntyminen omassa opioidikorvaushoidoissa, jolloin vastuullisuus omasta ja muiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteisestä ympäristöstä lisääntyvät.

Asiakkaat, ammattilaiset, opiskelijat, yhteistyökumppanien edustajat muodostavat laajan yhteisön, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on oma roolinsa ja itse määrittelemänsä osallistumisen tavat. Jokainen voi osallistua yhteisöön omana itsenään ja määritellä itse oman osallistumisensa tavat. Yhteisöhoito sisältää yhdessä sovitut rakenteet esim. päätösfoorumina yhteisökokoukset 1-2 kertaa kuukaudessa, arjen käytännöt ja säännöt, vastuualueet, asiakasedustajatoiminnan- ja kokoukset 1-2 kertaa kuukaudessa, ryhmätoiminnat, virkistys- ja kehittämispäivät 1-2 kertaa vuodessa sekä Kaapeli (Cable) -yhteisövalmennuksen.

 

Ratkaisun perusidea **

Käyttötarkoitus

Yhteisöllisyys on osa asiakkaan opioidikorvaushoitoon kuuluvaa tarpeisiin vastaavaa psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta. Se luo perustan kaikkien yhteisön jäsenten osallisuuden ja toimijuuden edistymiselle, kuntoutumiselle sekä vertaistoiminnalle. Diakonissalaitoksen Hoiva Oy toteuttaa yhteisöllisyyttä yhteisöhoidon periaattein.

Tavoitteet

Yhteisön rakentuminen sekä yksilöiden voimaantuminen ja päihteettömyyden edistäminen. Yhteisöhoito sisältää mm. rakenteet, vastuualueet, käytännöt ja säännöt, asiakasedustajatoimininnan, ryhmätoiminnan.

Asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääntyminen omassa opioidikorvaushoidoissa, jonka myötä vastuullisuus omasta ja muiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteisestä ympäristöstä lisääntyvät.

Yhteiskehittämisen, vertaistoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden lisääntyminen, mm. Kaapeli-yhteisövalmennus, vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminta -sekä koulutukset.

Yhteisöllisyyden ja laajennetun yhteisön muotoutuminen ja pysyvä kulttuurinmuutos (yhteiset työpajat ja koulutukset), joilla mahdollistetaan yhteistuotannollinen toimintatapa: osallisuus ja toimijuuus opioidikorvaushoidossa.

Ammattilaisten työnkuvan- ja tehtävien sekä ammatti-identiteetin uudelleen muotoutuminen ja oppiminen, turhasta vallasta luopuminen ("Uusi yhteinen työ" -valmennus ja Opioidikorvaushoidon koulutus - sisältäen teemat: asiakkaiden osallisuus ja laajentuvassa työyhteisössä toiminen).

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

TOTEUTUKSEN SUUNNITELMA

  • Yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen perustuva kulttuurin muutos vaatii 4-5 vuotta systemaattista yhteiskehittämistä.
  • Asiakkailla on valta ja vastuu omasta hoidosta ja elämästä.
  • Yhteisön rakenteet, käytännöt ja säännöt, vastuualueet, hankekehittäjien tarpeet ja yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset ryhmätoiminnat, työtoiminta, kehittämis- ja virkistyspäivät.
  • Henkilöstöltä kykyä sietää keskeneräisyyttä, uskallusta luopua turhasta vallasta, kykyä oman ammatti-identiteetin ja perustehtävän uudelleen arviointiin ja rakentamiseen, vankkumattoman johdon tuen, taloudellista kohdennusta henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen, asiakasmenoihin.
  • Riittävän pienet yhteisöt (kehittämisen alussa siirryttiin yli 100 henkilön yhteisöistä max. 50 asiakkaan yhteisöön).
  • Opioidikorvaushoidossa olevien, henkilökunnan, opiskelijoiden, yhteistyökumppanien lomittaiset ja osittain päällekkäiset valmennukset. Työntekijöiden kaksivuotinen "Uusi yhteinen työ" -valmennus (sisältäen työnohjauksen) sekä jokainen työntekijä on käynyt erillisen kaksipäiväisen opioidikorvaushoidon koulutuksen, joka sisältää teeman asiakkaiden osallisuus ja laajentuvassa yhteisössä toimiminen, hankekehittäjien ja ammattilaisten Kaapeli-yhteisövalmennus ja yhteiset kehittämistyöpajat.
  • Yhteisöllisyys on valinta ja se realisoituu opioidikorvaushoidon yhteisössä, asiakkaan/ potilaan ja omahoitajan dialogissa ja oppimiskokemusten, luottamuksen ja toivon syntymisen myötä mahdollistaa askeleet uusiin päihteettömiin yhteisöihin.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tarvittavat resurssit

Organisatoriset edellytykset yhteisöllisen psykososiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen.

Asiakasosallistujien toimeentulo

Toiminta on osa asiakkaan psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta, mihin osallistumisesta ei makseta. Toimeentulona esimerkiksi toimeentulotuki, työmarkkinatuki, sairaspäiväraha tai eläke.

Järjestämisvastuu, tärkeät kehittämiskumppanit:

Järjestämisvastuussa ovat kunnat, kehittämiskumppaneina toimivat tuottavan organisaation esimies yhteistyössä työntekijöiden, asiakkaiden ja vertaistoimijoiden kanssa.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus kuntouttaa. Syvimmälle ja laajemmalle yhteistuotannollisuudessa ovat päässeet yhteisöt, joissa henkilökunta ja lähiesimies on kyennyt muuttamaan omia asenteita, ennakkoluuloja, tapaa ajatella, tehdä työtä monien eri yhteistyötahojen kanssa.

Suurin mahdollisuus ja este yhteistuotannollisuudelle, osallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja toimijuudelle on henkilökunta, sillä edellytyksellä, että yhteisöllä on vankkumaton johdon ja organisaation tuki ja riittävät taloudelliset resurssit.

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus tulisi sisällyttää osaksi opioidikorvaushoitoa, osana psykososiaalista kuntoutusta koskien sekä kuntouttavin että haittoja vähentävin tavoittein korvaushoidossa olevia. Yhteisöllisyyden voima pohjautuu siihen, että kaikkien: kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, vapaaehtoisten, asiakkaiden / potilaiden ja ammattilaisten osaaminen tulee jaetuksi, vastuu ja valta jaetuksi.

Laaja-alainen yhteiskehittäminen ja yhteistoimijuus mahdollistavat vaikuttavat sote palvelut jatkossakin. Yhteisöllisyys ja yhteisöt ovat yhteistuotannollisuuden perusta.

Yhteiskunnassa, päihderiippuvuuden hoidossa, kuten opioidiriippuvuuden hoidossakin painotetaan avohoidon ensisijaisuutta, jolloin laitoshoitojen määrä ja vaihtoehdot ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Avohoito ei kuitenkaan ole kehittynyt riittävästi verrattuna sille asetettujen tavoitteiden. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen laaja-alaisuutta ei ymmärretä osana opioidiriippuvaisten päihdehoitoa, muttei myöskään opioidiriippuvaisten oikeutta saada heille kuuluvia työelämämahdollisuuksia esim. kuntouttava työtoiminta, työkokeilut tai opiskelumahdollisuuksia.

ARVIOINNIN TOTEUTUS

Tilanne ennen käytännön toimeenpanoa: 

Yli 100 opioidikorvaushoidossa olevan iso yhteisö, joissa yhteisökokous säännöllisesti, yhteisön työntekijät tiskin takana, ei työtoimintaa tai säännöllisiä ryhmiä. Useamman vuoden kokemus opioidikorvaushoidon rinnalla toimivasta kulttuuri- ja taidetoiminnasta, joitain kaapelivalmennuksia ja asiakasedustajatoiminta syntynyt yhden valmennuksen kehittämisideasta.  

Osallisuutta käsitteenä ei ollut sanoitettu, asiakkaiden toimijuutta ei edistetty systemaattisesti, eikä laaja- alaista ymmärrystä psykososiaalisesta kuntoutuksesta.

Tilanne käytännön toimeenpanon aikana: 

Hanke eteni aikataulussa. Kulttuurimuutos on prosessi, matka aivan kuin yhteisöllisyys ja yhteisöjen kehittyminen. Yhteisö on jäsentensä summa. Seurantatiedot raportoitiin kolme kertaa vuodessa osana ESR seurantaraporttia, lisäksi sisäisesti ja ulkoisesti tiedotettiin tunnusluvuista ja kokemuksista mm. Yhteisökokoukset, Yammer, Twitter ja OK-verkostokokouksissa.

HDL toiminnassa kyettiin luomaan uusia yhteistyötoiminta-alueita mm. seuraavien toimijoiden kanssa: Diakonissalaitoksen säätiö sr. TOIMEKAS-hanke / STEA erityisryhmien asuminen, D-asema / STEA kansalaistoimintakeskukset, NICE to WORK / ESR maahanmuuttaja naisten opinto- ja työpolut. Lisäksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asumis- ja päihdepalveluihin on kaksi palkattua työvalmentajaa opinto- ja työelämäpolkujen kehittämiseen. Hanke osallistui mm. siivoustoiminnan uudelleen kilpailuttamiseen siten, että kilpailutuksen kriteereissä ja tavassa toteuttaa siivouspalveluita huomioidaan asiakkaiden toimijuus. Lisäksi hankeen edustajat (projektityöntekijä ja asiakasedustajat olivat mukana kaikkien päihdepalveluyksiköiden työryhmien "Uusi yhteinentyö" -valmennuksen ohjausryhmässä sekä työpajojen käytännön toteutuksessa ja suunnittelussa.

Uudistuva ammatillisuus ja työnkuva ei ollut omin tapa työskennellä kaikille, jolloin työntekijät tekivät omia valintoja.

Tilanne käytännön toimeenpanon jälkeen: 

Laajennetun yhteisön jäsenet erityisesti asiakkaat ja työntekijät tuottavat sanallisesti sekä tilastollisesti osallisuus, yhteisöllisyys ja toimijuus ovat lisääntyneet. Yhteistuotannollisuus on opioidikorvaushoidossa lisääntynyt. Asiakaskyselyiden ja henkilöstökyselyiden tulokset ovat parantuneet.

Tulostähden tulokset oman kuntoutumisen mittarina ovat lupaavia.

Jokaisessa yhteisössä ja työryhmässä on oma oppimisenprosessi, joten yhteistuotannollisuuden: yhteisöllisyyden, osallisuuden ja toimijuuden realisoitumisen astetta voi arvioida peilaten kyseisen yhteisön alku- ja lopputilanteeseen.