| Innokylä

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueen yksi päätavoitteista on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Peruspalvelujen kehittämisessä on painotettu matalan kynnyksen palveluita sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Tavoitteena on ollut myös siirtää painopistettä raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja sosiaalihuollossa suunta on painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Yhteisöneuvontaa onkin kehitetty matalan kynnyksen toimintana yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön Tiekartta 2030: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvityksessä on tehty toimenpide-ehdotus, että sosiaalityössä tulee kehittää alueperustaisia yhteisösosiaalityön toimintamalleja, joissa tuetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja ihmisten toimijuutta omassa elämässään ja yhteisössään. Yhteisöneuvonnan avulla on Pirkanmaan hyvinvointialueella pystytty vastaamaan tähän tavoitteeseen.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut kärsivät ammattihenkilöiden puutteesta, eikä ongelma ole ratkeamassa helposti tai nopeasti. Esimerkiksi sosiaalihuollossa kohtaamisen ja ajan antamiseen ihmiselle ei pyrkimyksistä huolimatta riitä tarpeeksi aikaa. Kaikkeen neuvontaan ja ohjaamiseen sekä ihmisten kohtaamiseen ei tarvita ammattihenkilöiden pätevyyttä. On tunnistettava ja tunnustettava, että julkinen sosiaalihuolto tai muu julkinen organisaatio ei pysty yksinään vastaamaan eriarvoistumiskehityksen seurauksena syntyneeseen pahoinvointiin. Yhteiskuntaa tulisikin kehittää niin, että uusiin ongelmiin ja palvelutarpeisiin kyetään löytämään ratkaisuja kaikkien toimijoiden resursseja ja keinoja hyödyntäen. Demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen kansalaisten aktiivisuutta, sosiaalista luottamuspääomaa, yhteisöllisyyttä ja vahvaa tasa-arvoa. Yhteisöneuvonnan ytimessä onkin kansalaisten osaamisen ja toimijuuden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteisöneuvonta on ammatilliseksi toimintamalliksi kehittynyt yhteisösosiaalityön matalan kynnyksen työmuoto. Esimerkiksi sosiaalityön tai 3.sektorin asiakkaasta, kohtaamispaikan kävijästä tai alueen asukkaasta voi kasvaa yhteisöneuvoja, joka neuvoo ja ohjaa vertaisiaan hyödyntämällä omaa kokemustietoaan. Tämä edellyttää ihmisen halua auttaa muita ja sitä, että yhteisöneuvojan henkilökohtainen osaaminen tunnistetaan, sitä arvostetaan, ja osaamisen kasvua tuetaan. Yhteisöneuvonta on mahdollisuus toimijaksi kasvuun, henkilökohtaiseen voimaantumiseen sekä työllistymiseen ja työelämätaitojen vahvistumiseen. Toimintamallia tuetaan ammatillisesti yhteisösosiaalityön keinoin.

Yhteisöneuvojat ohjaavat ja neuvovat esimerkiksi sote-keskuksissa tai yhteisökeskuksissa asiakkaita itsenäisesti, yhteistyössä moniammatillisten ammattihenkilöiden kanssa. Yhteisöneuvojilla on aikaa asioiden itsenäisen hoitamisen tukemiseen sekä ennen kaikkea kuuntelemiseen ja kohtaamiseen. Näin on mahdollista tukea asiakkaan itsenäistä toimijuutta ja selviytymiskykyä jatkossa. Yhteisöneuvojat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita niissä asioissa, joihin ei tarvita sosiaalihuollon ammattihenkilöin pätevyyttä. He voivat toimia merkittävänä resurssina sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhteisöneuvoja voi esimerkiksi toimia tukena sähköisten asioiden hoidossa, tulla asiointiavuksi, olla tulkkina tai välittäjänä asiakkaan ja ammattihenkilön välillä tai neuvoa etuusasioissa.

Yhteisöneuvonnalla voidaan tunnistaa sosiaalisia ongelmia jo niiden alkuvaiheessa, tarttua niihin nopeasti ja auttaa kävijöitä ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti. Yhteisöneuvonnan kautta virallisen tiedon kulku alueen yhteisöihin paranee, ja virallista tietoa pystytään välittämään ihmisten ja yhteisöjen epävirallisiin verkostoihin. Tämä vahvistaa suuressa kuvassa demokraattista kansalaisyhteiskuntaa sekä edistää hyviä väestösuhteita.

Yhteisöneuvonta tarjoaa konkreettisen toimintamallin julkisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoimijoiden yhteistyöhön kummankin asiantuntijuutta, osaamista ja keinoja hyödyntäen. Järjestöt löytävät ihmisiä, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella. Tiiviin julkisen sektorin ja 3. sektorin välisen yhteistyön kautta asiakkaiden on ollut mahdollista saada sujuvasti ja oikea-aikaisesti tarvittaessa myös sosiaalihuollon ammattilaisen apua, neuvontaa tai ohjausta sekä löytää itsestään toimija, joka voi auttaa muita.

Kokemusasiantuntijalla ja yhteisöneuvojalla on monia yhteisiä elementtejä, mutta yhteisöneuvojana toimimiseen ei tarvitse tiettyä koulutusta, kuten kokemusasiantuntija toimiakseen kokemusasiantuntijakoulutuksen. Yhteisöneuvoja hyödyntää olemassa olevaa tietotaitoaan, hänelle tarjotaan perehdytys ennen tehtävän aloitusta sekä koulutusta työssä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteisöneuvontaa toteutetaan Pirkanmaan hyvinvointialueella useissa eri toimipaikoissa ja kunnissa ja vuodesta 2023 sen koordinoinnista, kehittämisestä, toteutuksesta ja arvioinnista on vastannut Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteisösosiaalityön yksikkö yhdessä HOPPU - hankkeen suunnittelijoiden kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteisöneuvonnan toimintamallin soveltaminen vaatii soveltajan perehtymistä yhteisösosiaalityön viitekehykseen ja yhteisöneuvonnan toimintamalliin. Soveltaminen edellyttää ihmisen osaamisen tunnistamista, jaetun asiantuntijuuden ja kokemusasiantuntijuuden arvostamista, yhteistyöhalukkuutta ja yhteistyökumppaneita. Yhteisöneuvoja tarvitsee ympärilleen ammattihenkilöitä, joiden kanssa yhteistyössä tehdä työtä. Yhteisöneuvojat perehdytetään aluksi perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Tärkeää on pohjata työnkuva kunkin vahvuuksiin ja käydä työn rajaus. Lisäksi yhteisöneuvojalle tulee tarjota ohjausta ja koulutusta työssä tarpeen mukaan sekä antaa tukea työssä jaksamiseen. Tulevaisuudessa yhteisöneuvojien koordinaattori mahdollistaisi toimintamallin sujuvan laajentamisen eri toimintaympäristöihin. On tärkeää, että yhteisöneuvoja saa hyödyntää omaa osaamistaan ja hänelle mielekästä tapaa tehdä töitä. Yhteisöneuvonta on toimintamalli, mutta se antaa vain raamit, ei tiukkoja rajanvetoja. Toimintamallia voikin soveltaa hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä ja yhteisöissä, kun tavoitteena on toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisevä työ ja tasavertaisempi, demokraattinen kansalaisten yhteiskunta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteisöneuvonta on lisännyt asiakkaiden kokemusta siitä, että he ovat tulleet kohdatuksi ja ymmärretyiksi. Erityisesti yhteisöneuvojien apu ja läsnäolo eri asioiden hoidossa on tuonut turvaa asiakkaille, ja asiakkaat ovat saaneet asioitaan hoidettua. Yhteisöneuvojien omakohtaiset kokemukset useista asiakkaiden elämäntilanteista ovat tuoneet perspektiiviä ymmärtää asiakkaita ja asiakkaille tunteen ymmärretyksi tulemisesta. Järjestöissä toimiva yhteisöneuvoja on ohjannut sosiaalipalveluiden piiriin ihmisiä, joita sosiaalipalvelut olisivat tuskin tavoittaneet. Yhteisöneuvojan toimiminen sosiaalipalvelujen neuvonnassa on ehkäissyt neuvontapisteen ruuhkautumista. Yhteisöneuvoja on hoitanut asiakkaiden kanssa käytännön asioita, jotka ovat vapauttaneet sosiaaliohjaajien resursseja. Yhteisöneuvojan tekemä aulapalvelutyö on estänyt sekavuutta muutosten aikana. Jokainen ihminen on kohdannut ihmisen heti sosiaalipalvelujen neuvontaan saapuessaan, kun yhteisöneuvoja on paikalla.

Yhteisöneuvonnasta on julkaistu vuonna 2024 Laura Nuoralan tekemä pro gradu: Gradupohja (tuni.fi)

Yhteisöneuvonta 2024 - Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)