Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhteispelillä!-hanke

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhteispelillä!-hankkeessa pelihaittoja ehkäisevät järjestöt, THL ja kunnat tuovat osaamisensa ja voimavaransa yhteen. Espoon ja Kymenlaakson pilottialueille kehitetään rahapelihaittojen ehkäisyn toimintamalli.

Toimintaympäristö

Hankkeen pilottialueiksi valikoituivat Espoo (väkiluku 283t.) ja Kymenlaakso (väkiluku 175t.).

Espoo

Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) mukaan Espoossa 6,5 % väestöstä on kokenut rahapelaamisen ongelmaksi vuonna 2015 (koko Suomi 6,4 %). Espoon v. 2015 väkilukuun suhteutettuna (Sotkanet) tämä tarkoittaa n. 12 200 espoolaista pelaajaa (ikäryhmä 20-75v). Kun siihen lisätään läheisten määrä (v. 2015 n. 19 %), niin rahapelaaminen koskettaa yhteensä 64t. espoolaista.

Espoossa pelaajille tarjotaan kunnallista hoitoa (syksystä 2020 lähtin myös Peliklinikan avohoitoa), mutta sitä vahvistamaan kaivataan kattavampaa ja selkämpää apu- ja tukijärjestelmää. Pelaajien yhteydenottojen taustalla on useita haasteita: vaikea peliongelma, isot velat, mieliala- ja parisuhdeongelmat, ongelmia työssä.

Tilanne on yleensä hoitoon hakeutumisen hetkellä vakava. Pelaajilta ja pelaajia kohtaavilta ammattilaisilta saadun palautteen mukaan tarvitaan järjestelmällisempää pelaamisen puheeksiottamista, pelaajien kohtaamista ja tiedon jakamista, jolloin ongelmia voidaan havaita varhaisemmin.

Kymenlaakso

Saman kyselyn mukaan Kymenlaakson 20-75-vuotiaista asukkaista 7,4 % koki rahapelaamisen ongelmaksi. Kymenlaakson v. 2015 väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa n. 9200 ongelmallisesti pelaavaa. Läheiset mukaan lukien rahapelaaminen koskettaa n. 43t. Kymenlaakson asukasta.

Tuoretta tietoa Kymenlaaksosta tarjoaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama (Salonen et al. 4/2019) kolmen maakunnan vertailututkimus. Sen mukaan Kymenlaaksossa vuonna 2016 ongelma- ja riskipelaamisen yhteenlaskettu osuus oli 17,7 % ja vuonna 2017 yhteenlaskettu osuus oli kasvanut yht. 19,6 %.

Ongelmallisesti pelaavia kohtaavien ammattilaisten mukaan heille hakeutuvien pelaajien ongelmat ovat niin ikään vaikeita. Tarvetta koetaan etenkin ohjatuille vertaisryhmille ja tiedon lisäämiselle pelaamisesta ja hoitomahdollisuuksista: "Alueella tarvitaan tiedottamista apupalveluista ja pelihaitoista. Pohdimme tietävätkö pelaajat riittävästi näistä asioista, eli siirtyykö hoitoon hakeutuminen sen vuoksi.”

Ratkaisun perusidea

Yhteispelillä-hanketta koordinoi A-klinikkasäätiö. Hankekumppaneita ovat Ehyt ry, Sosped-säätiön Pelirajat'on, Sininauhaliiton Tiltti ja Sovatek-säätiön Pelituki. Yhteistyökumppaneina toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä pilottialueet Espoo, Kouvola, Kotka ja Kymsote.

Hankkeelle on tarvetta, sillä Suomessa pelataan paljon rahapelejä. 15–74-vuotiaista ongelmallisesti pelaa noin 112 000 ja riskitasolla pelaavia on 397 000. Rahapelaaminen koskettaa vahvasti myös läheisiä, sillä joka viidennellä on lähipiirissään rahapeliongelma. Rahapelaaminen aiheuttaa taloudellisia, mutta myös sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Rahapelaamiseen liittyvät haasteet ja haitat voivat olla erilaisia eri alueilla ja vaihtelevat ikäryhmittäin ja sosioekonomisesti. Myös alueellisesti tarjottavat palvelut ja käytännöt vaihtelevat – se mikä toimii 283 000 asukkaan Espoossa, ei välttämättä toimi 175 000 asukkaan Kymenlaaksossa. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan vuonna 2015 Espoossa 6,5 % kuntalaisista on kokenut rahapelaamisen ongelmaksi, Kymenlaaksossa taas 7,4 % asukkaista.

Pilottialueilla jalkautetaan, vakiinnutetaan ja kehitetään järjestöjen ja THL:n rahapelihaittojen ehkäisyn ja matalan kynnyksen tuen hyviä käytäntöjä. Sitä tehdään alueellisten tarpeiden mukaisesti paikallisten toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen, kanssa. Esimerkiksi Sininauhaliiton matalan kynnyksen neuvontaa ja vertaistukea tarjoava Tiltti starttaa pilottialueilla.

Lisäksi koulutetaan rahapelaajia ja heidän läheisiään kohtaavia ammattilaisia. Yhteispelillä!-hankkeessa kehitetään myös toimivampia palvelurakenteita kuntien ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreiden kanssa. Hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti kokemusasiantuntijuutta.

Koko ajan rinnalla kulkee tavoite alueellisen toimintamallin kehittämisestä. Pilottialueille vietyjen toimintojen ja koulutusten toimivuutta arvioidaan. Lisäksi tehdään vertailua siitä, tuleeko kahdelle alueelle erilaiset toimintamallit vai onko laadittavissa yhtä mallia, jota voidaan levittää muille alueille.