Riskien arviointi

Mistä työkalussa on kyse?

Riskien hallinta on yksi tärkeimmistä tehtävistä, jotta toimintaa voi ohjata haluttuun suuntaan, vältettävissä olevat karikot saadaan ohitettua, tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja mahdollisuudet tulee käytettyä hyväksi. Riskien arviointia tarvitaan tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi.

Mihin työkalua käytetään?

Riskien arviointi auttaa hahmottamaan tekijöitä, jotka voivat estää tai hidastaa toiminnan etenemistä tai vahingoittaa toimintaa. Riskien arvioinnissa tarkastellaan riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja toteutumisen mahdollista merkitystä toiminnalle ja lisäksi pohdintaan ratkaisuja ja korjausliikkeitä toimenpiteiksi erityisesti niille riskeille, joiden toteutumisen todennäköisyys on korkea ja vaikutus merkittävä.

Riskianalyysi kannattaa tehdä erityisesti toimintojen käynnistämisvaiheessa (esim. toimintavuoden alkaessa, hankkeen käynnistyessä) ja siihen kannattaa palata aina säännöllisin väliajoin seurantatyyppisesti. Riskianalyysia voi hyödyntää aina yksittäisistä toimintakokonaisuuksista koko toiminnan kattavaan riskien arviointiin. 

Riskien arviointi perustuu toiminnassa mukana olevien ihmisten tietojen hyödyntämiseen sekä yhteistyössä ideointiin ja pohtimiseen. Tärkeää onkin, että mukana on kaikki asianosaiset ja asioita tarkastellaan eri näkökulmista. Kaikkein paras lähtökohta arvioinnille on se, että mukana on myös henkilö, jolla on heti valtuuksia päättää mahdollisista korjattavista toimenpiteistä ja resursoida työaikaa tähän.
 

Miten työkalua käytetään?

Riskien arviointiin on erilaisia menetelmiä ja välineitä, ja googlaamalla löytyy runsaasti tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja lähestymistavoista.

Tässä on tuotu esimerkkinä ja karkeana ohjeistuksena sovellus ehkä tyypillisimmästä riskien arvioinnin asetelmasta, jonka tausta-aineistona hyödynnetään SWOT-analyysia. Liitteenä oleva kehikko on sovellettavissa ja muokattavissa käyttäjän tarpeen mukaan.

1. Toiminnassa ilmenevien uhkien ja heikkouksien kartoittamiseksi tehdään SWOT-analyysi, joka avaa myös myönteisiä tulokulmia toiminnalle. Tämän jälkeen SWOT-analyysista poimitaan uhat ja heikkoudet riskianalyysitaulukon vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen.
    
2. Toiseen sarakkeeseen tehdään numeerinen arviointi siitä, mikä todennäköisyys riskin toteutumiseen on. Tähän voi tarvittaessa myös kuvata asiaa kirjallisesti. On tärkeää, että tässä kaikki asianosaiset saavat puheenvuoron ja perustella omaa numeerista arviotaan. Numeerinen arvio voi perustua lopulta keskiarvoon tai keskustelun pohjalta yhteistyössä sovittuun arvioon.
    
3. Kolmanteen sarakkeeseen tehdään numeerinen arviointi siitä, mikä merkitys riskien toteutumisella on toiminnalle. Numeerinen arvio tehdään samankaltaisten ratkaisujen pohjalta, mitä edellisessäkin vaiheessa.
    
4. Mikäli edellisessä kohdassa, jotkut riskit arvioitiin arvolla 4 tai 5, kirjataan tehtävä toimenpide ja ryhdytään toimiin.
    
5. Seurantatapaamisessa riskianalyysia tarkastellaan uudestaan. Käydään läpi ne tekijät, joille ei aiemmin tarvittu erityisiä toimenpiteitä ja tarkastellaan, onko tilanne muuttunut sen jälkeen ja tarvitaanko toimenpiteitä. Lisäksi käydään läpi ne tekijät, joille päätettiin erityisesti korjaustoimenpiteistä ja miten ne etenevät ja millainen riski tekijöihin edelleen liittyy. Jokaisesta seurantatapaamisesta on tärkeä kirjata muistio.

Vinkkejä

Hyödynnä liitteenä olevaa Riskien arviointi -työkalupohjaa