Vaikutusketju

Mistä työkalussa on kyse?

Vaikutusketju on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa ja jäsentää päämäärän edistämiseksi tarvittavaa toimintaa ja tarvittavia aikaansaannoksia.

Mihin työkalua käytetään?

Vaikutusketjua käytetään korkean tason päämäärän tunnistamisen jälkeen tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän toiminnan ja siinä tarvittavien resurssien tunnistamisessa. Vaikutusketjun avulla voidaan kuvata toimintaa monilla eri tasoilla.

Toimintaa voidaan kuvata esimerkiksi yleisellä tasolla, mutta myös yksityiskohtaisesti yksittäisen osatavoitteen osalta. Vastaavasti se soveltuu sekä kansallisella tasolla tapahtuvan toiminnan ja paikallisen toiminnan ja sen tavoitteiden jäsentämiseen.

Valtionavustustoiminnassa vaikutusketju kulkee mukana koko hakukierroksen ajan, ja se auttaa sekä valtionapuviranomaisia että hakijoita suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan valtionavustustoimintaa​.

Miten työkalua käytetään?

Pohtikaa millaisia muutoksia päämäärää kohti eteneminen edellyttää ihmisten käyttäytymisessä, yhteisöjen tai yhteiskunnan rakenteissa tai muussa toiminnan kohteessa​. Nämä muutokset ovat toiminnalla tavoiteltavia vaikutuksia​.

Kuvatkaa ketjun avulla vaikutukset, ja käykää läpi ketjua ajallisesti käänteisessä järjestyksessä toimintaa suunnitellen​.

1. Välilliset vaikutukset: Millaisia muutoksia tarvitaan, että edetään kohti päämäärää? Esimerkiksi iäkkään henkilön yksinäisyyden tunteen lievittyminen, mikä vähentää hänen tarvettaan käyttää terveydenhuollon palveluja.

2. Välittömät vaikutukset: Millaisilla konkreettisilla muutoksilla päämäärään liittyvät muutokset saadaan aikaan? Esimerkiksi yksinäinen iäkäs henkilö tutustuu ystävätoiminnassa toiseen ihmiseen, jota hän tapaa ystävätoiminnan ulkopuolellakin.

3. Välittömät tulokset: Kenen tai minkä täytyy altistua muutokselle ja millä tavalla? Esimerkiksi palveluna järjestettyyn ystävätoimintaan osallistuu yksinäisiä iäkkäitä henkilöitä, jotka päätyvät juttelemaan keskenään. Tilaisuuteen osallistuu yli puolet alueen yksinäisistä iäkkäistä henkilöistä (x kpl).

4. Tuotokset: Mitä meidän tulee tarjota, että muutos olisi mahdollinen? Esimerkiksi yksinäisille iäkkäille henkilöille järjestetään ystävätoimintaa eli puoliohjelmallisia tapaamisia, joissa tuetaan ihmisten tutustumista toisiinsa.

5. Toiminta: Kuinka me tuotamme sen, mitä tarvitaan? Esimerkiksi alueyhdistyksessä perehdytään kattojärjestön suunnittelemaan vaikuttavaksi todettuun konseptiin yksinäisille iäkkäille henkilöille järjestettävästä ystävätoiminnasta, rekytoidaan vapaaehtoiset, varataan tilat ja tiedotetaan toiminnasta kauppojen ilmoitustauluilla.

6. Resurssit: Millaisia resursseja me tarvitsemme tuottaaksemme mitä tarvitaan? Esimerkiksi ystävätoiminnan järjestämisen edellyttämä osaaminen, työpanos, työvälineet, materiaalit ja toimintapaikka.

Vinkkejä

Osa henkilöistä hahmottaa vaikutusketjun helpommin vaikutuksista käsin ja osa resursseista käsin. Käytännössä ketjun kuvaaminen on usein iteratiivista työtä ja kulkemista edestakaisin. Karkeasti voidaan jakaa, että resurssit, toiminta ja tuotokset kertovat ”mitä tehdään”, kun puolestaan välittömät tulokset, välittömät vaikutukset ja välilliset vaikutukset kertovat ”mitä siitä syntyy”.

Aluksi voi olla haastavaa hahmottaa kuinka laajalti erilaista toimintaa voidaan kuvata yhdessä vaikutusketjussa. Esimerkiksi paikallisten toimijoiden toimintaa tukeva järjestö tai liitto on usein välillisessä roolissa suhteessa viimekätiseen tarkoitukseen, johon toimenpiteillä pyritään. Tällöin oman toiminnan päämäärän kirkastaminen ilmiö- ja verkostokartan avulla on ensisijaisen tärkeää välittömien vaikutusten kuvaamiseksi.

Kannattaa kutsua työhön mukaan omasta ja oman organisaation ulkopuolelta henkilöitä, joilla on ilmiöön liittyvää asiantuntemusta. Ylipäätään työtä kannattaa tehdä vuorovaikutuksellisesti ja koota asiantuntijat fyysisen tai virtuaalisen valkotaulun ääreen. Ilmiö- ja verkostokartta sekä tämän avulla tunnistettu päämäärä muodostaa hyvä pohjan työskentelylle.

Muuta
Tämä työkalu on yksi valtionapuviranomaisia ja valtionavustusten hakijoita ja saajia varten kootuista työvälineistä, joista osa on esillä myös Innokylässä.  Työvälineestä on ohje ja mallikuva. Työvälineen voi rakentaa niiden perusteella esimerkiksi haluamalleen digitaaliselle valkotaululle. Työvälineitä voi muokata kevyesti powerpointilla.

Työvälineet ovat tarkoitettu sujuvoittamaan valtionavustusprosessia. Lisätietoa toiminnan suunnittelun työvälineistä ja valtionavustustoiminnan kehittämisestä työvälineistä: Toiminnan suunnittelun työvälineet - Valtiovarainministeriö (vm.fi)