Vaikutusketju on suunnittelun, arvioinnin ja vaikuttavuuden kuvaamisen työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää, miten käytettävissä olevat resurssit ja suunnitellut toimenpiteet johtavat konkreettisiin tuloksiin, tavoiteltuihin vaikutuksiin ja lopulta pitkän aikavälin päämäärään. Menetelmä auttaa rakentamaan yhteisen ymmärryksen siitä, miksi toimintaa tehdään ja millä tavoin sen odotetaan tuottavan muutosta.
Vaikutusketju
Julkaistu 13.4.2022
Themes
Arviointi ja vaikuttavuus
Mistä työkalussa on kyse?
Vaikutusketju (engl. Theory of Change tai Logic Model) kuvaa loogisen yhteyden toiminnan ja sen tavoiteltujen vaikutusten välillä. Sen avulla voidaan tunnistaa, mitä muutoksia halutaan saavuttaa, mitä niiden aikaansaaminen edellyttää ja millaisia resursseja tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseen.
Vaikutusketju ohjaa tarkastelemaan kehittämistä vaikutuksista käsin: ensin määritellään tavoiteltu muutos ja sen jälkeen suunnitellaan ne toimenpiteet, joiden avulla muutos voidaan saavuttaa.
Menetelmä soveltuu niin yksittäisten kehittämishankkeiden, palveluiden kuin laajempien strategisten kokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Mihin työkalua käytetään?
Vaikutusketjua voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- kehittämishankkeiden suunnittelussa
- tavoitteiden asettamisessa
- palvelujen ja toimintamallien kehittämisessä
- vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelussa
- rahoitushakemusten valmistelussa
- toiminnan seurannan ja mittareiden määrittelyssä
- yhteisen ymmärryksen rakentamisessa eri toimijoiden kesken.
Valtionavustustoiminnassa vaikutusketju toimii koko avustusprosessin tukena. Sitä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa, hakemusten valmistelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja tulosten raportoinnissa.
Miten työkalua käytetään?
Vaikutusketju rakennetaan yleensä tavoitteesta kohti toimintaa eli ajallisesti "takaperin". Näin varmistetaan, että kaikki suunniteltavat toimenpiteet tukevat tavoiteltua vaikutusta.
Työskentely voidaan toteuttaa esimerkiksi työpajana käyttäen valkotaulua, post-it-lappuja tai digitaalista yhteistyöalustaa.
1. Määritelkää päämäärä
Pohtikaa, millaista pitkän aikavälin muutosta tavoitellaan.
Esimerkiksi:
"Iäkkäiden yksinäisyys vähenee ja heidän hyvinvointinsa paranee."
2. Tunnistakaa välilliset vaikutukset
Pohtikaa, millaisia pidemmän aikavälin muutoksia tarvitaan, jotta päämäärä saavutetaan.
Esimerkiksi:
- yksinäisyyden kokemus vähenee
- osallisuus vahvistuu
- palvelujen käyttö vähenee.
3. Määritelkää välittömät vaikutukset
Kuvailkaa konkreettiset muutokset käyttäytymisessä, osaamisessa tai toimintatavoissa.
Esimerkiksi:
- osallistujille syntyy uusia sosiaalisia suhteita
- osallistuminen yhteiseen toimintaan lisääntyy.
4. Tunnistakaa välittömät tulokset
Pohtikaa, mitä toiminnan seurauksena syntyy välittömästi.
Esimerkiksi:
- järjestetään vertaistapaamisia
- osallistujat osallistuvat toimintaan
- vapaaehtoisia koulutetaan.
5. Määritelkää tuotokset
Kuvailkaa konkreettiset palvelut, materiaalit tai toiminnot, joita tuotetaan.
Esimerkiksi:
- vertaistoimintaryhmät
- koulutukset
- tapahtumat
- ohjeistukset
- digitaaliset palvelut.
6. Tunnistakaa toiminta ja resurssit
Lopuksi kuvataan:
Toiminta
- mitä tehdään
- miten toiminta toteutetaan
- kuka vastaa toteutuksesta.
Resurssit
- henkilöstö
- osaaminen
- rahoitus
- tilat
- välineet
- yhteistyökumppanit.
Vinkkejä
- Aloittakaa aina yhteisestä päämäärästä.
- Keskustelkaa erityisesti siitä, miksi juuri valitut toimenpiteet johtaisivat tavoiteltuihin vaikutuksiin.
- Vaikutusketju ei ole lineaarinen prosessi, vaan sitä täydennetään kehittämistyön edetessä.
- Ottakaa mukaan eri sidosryhmät, asiakkaat ja kokemusasiantuntijat.
- Hyödyntäkää post-it-lappuja tai digitaalista valkotaulua, jolloin ketjua on helppo muokata.
- Vaikutusketju toimii hyvin yhdessä ilmiö- ja verkostokartan, arviointisuunnitelman sekä mittareiden määrittelyn kanssa.
Työkalupohja
Työkalun vahvuudet
- auttaa suunnittelemaan toimintaa vaikutuksista käsin
- tekee tavoitteiden ja toimenpiteiden väliset yhteydet näkyviksi
- tukee vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua
- helpottaa mittareiden valintaa
- lisää yhteistä ymmärrystä eri toimijoiden välillä
- tukee hankesuunnittelua ja rahoitushakemusten laatimista
- auttaa viestimään toiminnan merkityksestä sidosryhmille ja rahoittajille.
Työkalun heikkoudet
- vaikutussuhteiden tunnistaminen voi olla haastavaa erityisesti monimutkaisissa ilmiöissä
- edellyttää yhteistä keskustelua ja ilmiön hyvää ymmärtämistä
- voi antaa liian suoraviivaisen kuvan monimutkaisista muutosprosesseista
- ketjua tulee päivittää kehittämistyön edetessä, sillä oletukset voivat muuttua
- vaikutusten todentaminen edellyttää lisäksi mittareita ja arviointia.
Kesto
Työpajatyöskentelyyn kannattaa varata noin 1,5–3 tuntia.
Laajojen kokonaisuuksien vaikutusketjua rakennetaan usein useassa työpajassa.
Kuinka monta osallistujaa?
Suositus 4–15 osallistujaa.
Työkalu soveltuu myös suuremmille ryhmille pienryhmätyöskentelyn avulla.
Mitä tarvitaan?
- vaikutusketjun työskentelypohja
- suuri seinäpinta tai digitaalinen valkotaulu (esim. Miro, Mural tai Flinga)
- post-it-lappuja
- tusseja
- fasilitaattori.
Lisätietoa
Valtiovarainministeriö
- Toiminnan suunnittelun työvälineet (2022)
- Valtionavustustoiminnan kehittäminen
Työkalu kuuluu Valtiovarainministeriön kehittämiin toiminnan suunnittelun työvälineisiin, joita käytetään erityisesti valtionavustusten valmistelussa, mutta jotka soveltuvat laajasti myös kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden organisaatioiden strategiseen kehittämiseen.
Lähde
Valtiovarainministeriö. (2022). Toiminnan suunnittelun työvälineet. Valtionavustustoiminnan kehittäminen. https://vm.fi/valtionavustustoiminnan-kehittaminen