Verkostomaisema - Toimijoiden tunnistaminen

Verkostomaisema - Toimijoiden tunnistaminen

Julkaistu 13.4.2022

Verkostomaisema on suunnittelun ja verkostoitumisen työkalu, jonka avulla tunnistetaan kehittämistyössä tarvittava osaaminen sekä keskeiset yhteistyökumppanit. Menetelmä auttaa hahmottamaan, mitä osaamista löytyy omasta organisaatiosta, mitä tarvitaan sen ulkopuolelta ja keitä kannattaa kutsua mukaan yhteiseen kehittämiseen.

Soveltuu erityisesti: ennakointiin, strategiseen suunnitteluun, verkostojen rakentamiseen, kehittämishankkeiden valmisteluun sekä monialaiseen yhteistyöhön.

Themes
Verkostotyö ja verkostojen koordinointi

Mistä työkalussa on kyse?

Verkostomaisema auttaa tunnistamaan, millaista osaamista ja asiantuntemusta tarvitaan kehitettävän ilmiön ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen.

Työkalun lähtökohtana on ajatus siitä, että monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita ei ratkaista yhden organisaation tai ammattiryhmän osaamisella. Siksi kehittämistyössä kannattaa tunnistaa sekä oman organisaation vahvuudet että ulkopuoliset yhteistyökumppanit, joiden osaaminen täydentää kokonaisuutta.

Verkostomaisema toimii usein ensimmäisenä vaiheena ennen varsinaista yhteiskehittämistä ja esimerkiksi ilmiö- ja verkostokartan laatimista.

Mihin työkalua käytetään?

Verkostomaisemaa voidaan hyödyntää esimerkiksi:

  • kehittämistyössä tarvittavan osaamisen tunnistamiseen
  • yhteistyökumppaneiden kartoittamiseen
  • kehittäjäverkoston rakentamiseen
  • monialaisten työpajojen valmisteluun
  • uusien kumppanuuksien löytämiseen
  • ilmiöpohjaisen kehittämisen suunnitteluun.

Sote-kehittämisessä työkalua voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun halutaan tunnistaa asiakkaiden, ammattilaisten, järjestöjen, kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, oppilaitosten tai muiden toimijoiden osaamista yhteisen kehittämisen tueksi.

Miten työkalua käytetään?

Työkalua voidaan käyttää yksin tai pienessä valmisteluryhmässä.

1. Määritelkää tarkasteltava ilmiö

Kirjatkaa lyhyt kuvaus kehittämisen kohteesta.

Esimerkiksi:

  • nuorten mielenterveyden tukeminen
  • ikääntyneiden kotona asuminen
  • palvelujen saavutettavuus.

2. Tunnistakaa oma osaaminen

Pohtikaa:

  • mitä osaamista omasta organisaatiosta löytyy
  • ketkä tuntevat ilmiötä hyvin
  • keillä on aiempaa kokemusta vastaavasta kehittämisestä
  • ketkä voivat osallistua suunnitteluun.

Kirjatkaa henkilöt, tiimit tai yksiköt näkyville.

3. Tunnistakaa verkoston osaaminen

Laajentakaa tarkastelua oman organisaation ulkopuolelle.

Pohtikaa esimerkiksi:

  • ketkä ovat jo kehittäneet tätä teemaa
  • mitä järjestöjä aihe koskee
  • mitä viranomaisia tarvitaan mukaan
  • mitä tutkimus- tai koulutusorganisaatioita kannattaa hyödyntää
  • millaista kokemusasiantuntijuutta tarvitaan.

Kirjatkaa myös heidän erityinen osaamisensa.

4. Tunnistakaa keskeiset yhteistyökumppanit

Arvioikaa yhdessä:

  • ketkä ovat välttämättömiä kumppaneita
  • ketkä täydentävät osaamista
  • ketkä olisi hyvä kutsua mukaan seuraavaan työpajaan.

Näistä muodostuu alustava kehittäjäverkosto.

5. Hyödyntäkää verkostomaisemaa jatkotyöskentelyssä

Verkostomaiseman pohjalta voidaan siirtyä esimerkiksi:

  • ilmiö- ja verkostokartan laatimiseen
  • vaikutusketjun rakentamiseen
  • yhteiseen työpajaan
  • kehittämisverkoston muodostamiseen
  • hankkeen suunnitteluun.

Vinkkejä

  • Älä rajaa yhteistyötä liian aikaisin vain tuttuihin kumppaneihin.
  • Muista ottaa mukaan myös asiakkaat, kokemusasiantuntijat ja järjestöt.
  • Kirjaa näkyviin myös sellaiset osaamisalueet, joita vielä puuttuu.
  • Verkostoa kannattaa täydentää kehittämistyön edetessä.
  • Verkostomaisema toimii hyvin yhdessä Ilmiö- ja verkostokartan kanssa: ensin tunnistetaan osaajat, sen jälkeen rakennetaan yhteinen ymmärrys ilmiöstä.
  • Työskentely onnistuu hyvin myös digitaalisella valkotaululla (esim. Miro, Mural, FigJam tai Microsoft Whiteboard).

Työkalun vahvuudet ja heikkoudet

Verkostomaisema visualisoi verkostomaisen yhteistyön hyödyt helposti hahmotettavalla tavalla ja mahdollistaa tuttujen vertausten käyttämisen ("näemmekö yksinämme metsän puilta").

Lisätietoa

Valtiovarainministeriö

  • Toiminnan suunnittelun työvälineet (2022)
  • Valtionavustustoiminnan kehittäminen

Työkalu kuuluu Valtiovarainministeriön kehittämiin toiminnan suunnittelun työvälineisiin, joita käytetään erityisesti valtionavustusten valmistelussa, mutta jotka soveltuvat laajasti myös kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden organisaatioiden strategiseen kehittämiseen.

Lähde

Valtiovarainministeriö. (2022). Toiminnan suunnittelun työvälineet. Valtionavustustoiminnan kehittäminen. https://vm.fi/valtionavustustoiminnan-kehittaminen