Hyvinvointialueille tarvitaan osaavia yhteistyön johtajia
Yhdessä toimimalla päästään parhaisiin tuloksiin. Yhteiskehittäminen edellyttää kuitenkin toimivaa yhteistyötä ja taidokasta vuorovaikutusta. Pauliina Hyrkäs nostaa blogissaan esille huomioita hyvinvointialueiden kehittämistyöstä.
Kuva
Terveiset hyvinvointialueiden kehittämistyön kentältä: kiirettä pitää. Huikean osaava joukko eri palvelukokonaisuuksien ja osaamisalojen asiantuntijoita työskentelee päämäärätietoisesti kohti yhteistä tavoitetta. Hyvinvointialueiden kehittäjien keskuudessa on aistittavissa ihailtavaa määrätietoisuutta ja intoa, vaikka vaativaa työtä on tehty jo pitkään. Samoin on havaittavissa aiempaa vahvempaa valmiutta avoimelle tietotaidon ja osaamisen jakamiselle. Useimmat ymmärtävät, ettei kukaan ole täysin vahvoilla uuden edessä. Yhdessä toimimalla päästään parhaisiin tuloksiin.
Ihan oikeasti yhteistyöllä
Harva meistä voi luonnehtia olevansa hyvinvointialueen kehittämisen johtamisen asiantuntija, sillä ovathan hyvinvointialueet vuoden 2023 alussa startatessaan täysin uudenlaisia toimintaympäristöjä. ”Innovaatiot”, ”osallisuus” ja ”yhteiskehittäminen” edustavat hyvinvointialueiden keskeisiä tavoitteita, mutta kaikkia noita termejä yhdistävä vaatimus toimivalle yhteistyölle ja taidokkaalle vuorovaikutukselle haastaa useimpia - myös kehittämistä johtavia.
Tosiasia kuitenkin edelleen on, että siiloissa, päällekkäisesti ja pistemäisesti tekeminen ovat tuttua, ei vain sosiaali- ja terveydenhuollon ydin-, vaan myös kehittämistyössä. Yhteistyö ja integroiva työskentely ovat kiireaikataulujen puitteissa vaativaa, haastavaa tehtävää myös ammattikehittäjille; riittävä vuorovaikutus ja viestintä sekä kokonaisuuden koordinaatio ovat taitolaji myös kehittämisessä kokeneille.
Keskusteluissa hyvinvointialueen valmistelijoiden ja kehittäjien kanssa olemme yhteisesti todenneet, että useat tärkeät kehittämistavoitteet on hyvin tunnistettu ja niiden saavuttamista pyritään aktiivisesti edistämään. Haasteena on konkretisoida nuo tavoitteet kohderyhmiä puhuttelevalla ja saavuttavalla tavalla ja ihan oikeasti toimia niiden mukaisesti, yhteistyöhön taitavasti tukeutuen.
Tiedetään mitä, mutta tiedetäänkö miten?
Tarve kanavoida tehokkaasti ja monipuolisesti osaamista, mahdollistaa osallisuus, ei enää käy uutisesta. Ei myöskään tarve tehdä vahvempaa yhteistyötä, tarve yhtenäistää ja integroida toimintaa, tarve viestiä yhä osaavammin yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, ei tarve avata väyliä eri sidosryhmille olla mukana ja vaikuttaa. Onko meillä riittävästi osaamista tällaiseen työskentelyyn tulevilla hyvinvointialueilla?
Kannustan edelleen hyvinvointialueita sisäisesti sekä yhdessä muiden alueiden ja sidosryhmien kanssa hyödyntämään tätä mittavaa muutosta yhdessä kehittämisen mahdollisuutena. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on yhteistyötä mahdollistamaan luotu alueellinen yhteiskehittämismalli, jonka kuvaus ja opastusta osallistumiseen tarjotaan kaikille sidosryhmille (www.yhteiskehittaminen.popsote.fi). Hyvinvointialueiden väliseen yhteiskehittämiseen on myös alueemme aloitteesta, yhteistyössä Innokylän kanssa ideoitu uudenlainen, avoimeen vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen perustuva kansallinen Innovaatio- ja strategiaverkostotoiminta. Näihin uusiin mahdollisuuksiin kannattaa tutustua hetimmiten ja osallistua rohkeasti soten kehittämiseen niin omalla alueella kuin kansallisestikin.
Lopuksi
Julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tuttujen tietoperustaisuuden, jatkuvuuden ja laadun vaatimusten on ulotuttava myös kehittämistyöhön. Taustakirjallisuutta julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sopivista innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan johtamistavoista ja malleista on edelleen hyvin vähän. Pohjois-Pohjanmaalla olemme tietoisesti sisällyttänyt kehittämisen johtamista tukevan käytännöllisen ja tieteellisen tiedon tuottamisen toimintaperiaatteisiimme. Osaaminen yhteistyön johtamisessa mahdollistaa yhdessä oppimista ja kehittämistä eri hyvinvointialueilla, mutta myös alueiden kesken. Haastan jokaisen hyvinvointialueen toimimaan tällaisen osaamisen vahvistamisessa suunnannäyttäjänä.
Yhdessä tai yksin,
yhdenvertaisina,
on voitava viestiä vaivatonta väylää myöten
toive tai tarve,
kokemus tai kiitos.
Ja on voitava arvioida arvostaen,
perustellusti punniten,
ratkaisujen moninaiset mahdollisuudet.
Päätettävä puolueettomasti,
perusteettomat paussit poistaen,
kokemuksella koostaen,
yhteistyöstä ammentaen,
oikean osaamisen ohjaamana,
intoa, intuitiota ja innovatiivisuutta unohtamatta.
Voimia ja viisautta kaikille suuren muutoksen valmisteluun!
Pauliina Hyrkäs työskentelee innovaatiokoordinaattorina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Pohjanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa
Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden sote-keskus -kokonaisuus Innokylässä
Blogikirjoitus on julkaistu alunperin pidempänä versiona Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla 14.4.2022