Pohjois-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Pohjois-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

POPsote – sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen Pohjois-Pohjanmaalla

Sote-uudistus on sosiaali- ja terveysministeriön johtama kansallinen uudistus.

Uudistuksen tavoitteena on taata sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti kaikille suomalaisille.

Painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta ihmisen pienestä vaivasta ei kasva suuri.

Keskeistä on parantaa palvelujen saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista asiakas saa kaikki tarvitsemansa sote-palvelut yhdestä paikasta.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku puolestaan vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Sote-palveluja uudistetaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville.

Pohjois-Pohjanmaalla uudistus tehdään ihminen edellä

Pohjois-Pohjanmaa on mukana kansallisessa kehittämistyössä. Omassa maakunnassamme tämän uudistuksen eteenpäin viemiseksi on perustettu POPsote-hankekokonaisuus, jossa kaikki maakunnan kunnat ja sote-organisaatiot ovat mukana.

Tavoitteena on parantaa sote-palvelujen saatavuutta ja palvelukokemusta. Kehittämistyötä tehdään yhdessä kuntalaisten ja useiden sidosryhmien kanssa, ja työtä tukevat useat eri rakenneosahankkeet. 

 

POPsoten Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelma jakautuu neljään kehittämisohjelmaan: 

Lapset, nuoret ja perheet (LNP)

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (MiPä)

Ikäihmiset

Hoitotakuu

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hanke täyttää

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Suvi Helanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
suvi.helanen@ppshp.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

28.05.2021
Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

Arvioinnin ja seurannan mittaristo on saatu koottua, ja niiden mukaiset tehdyn työn tulosten arviointi on nähtävissä taulukkomuotoisessa arviointiraportissa kaikkien kehittämisohjelmiemme ja hyötytavoitteiden osalta.

Kts. liite alta: Oma-arvioinnin raportti, POPsote 151120, 150521 VALMIS, TAULUKKOMUOTO.pdf

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Lapset, nuoret, perheet (LNP)

Lapset, nuoret, perheet -kehittämisohjelmassa on tehty töitä tiiviisti erityisesti tämä alkuvuosi 2021 projektikoordinaattorin ja Pohjois-Pohjanmaan kuudelta eri alueelta ja PPSHP:stä tulevien kehittäjien verkoston voimin. Työllä halutaan varmistaa, että jokaisessa kunnassa ja alueella on hyvinvointialueisiin siirtymiseen mennessä kansalliset kriteerit täyttävä monialainen, -ammatillinen ja verkostomaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan virtuaalisesti toimiva perhekeskus osana sote-keskusta. Yhteistyön toimivuus myös sivistystoimen kanssa varmistetaan. Tällä hetkellä meillä on kunnissamme ja kuntayhtymissämme 20 perhekeskusta ja 5 suunnitteilla sekä 44 kohtaamispaikkaa ja 2 suunnitteilla.

Maakunnallinen/ tulevan hyvinvointialueen perhekeskus-verkosto on perustettu ja -suunnitelma laitettu jalalle.

Samalla laajennetaan alueemme kunnissa näyttöön perustuvien mallien käyttöä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, kuten esim. Lapset puheeksi, joka otetaan käyttöön myös aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa, Perheinterventio ja Ihmeelliset Vuodet Vanhempainkoulu sekä Voimaperheet-malli. Näiden boostausta on tehty kuntiin.

Perheiden, vanhempien ja lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu. Kokemus-ja kehittäjäasiantuntijoita on ollut mukana seminaareissa ja työpajatyöskentelyssä, ja useita kyselyitä on laadittu ja analysoitu.                                                                                                                                                                                                                                                                   Osaamistarvekartoitus ja koulutussuunnitelma on laadittu. Niiden pohjalta Mielenterveyden ensiapu-, ”Nepsy-lapsen” tukeminen –kurssit, Ihmeelliset vuodet –vanhemmuusryhmäohjaajakoulutus, Lapset puheeksi- ja ADHD-lasten vanhemmuusryhmät ovat meneillään. Kehittämisohjelman oma koulutussuunnittelija aloittaa elokuussa ja osaamisen vahvistamiseen koulutuksineen tullaan panostamaan lisää.

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (MiPä)

Sähköisiä palveluita ja puhelinpalvelun tehostamista suunnitellaan parhaillaan. Tiedonkeruun mallia kehitetään parhaillaan.

Kuntien välillä on merkittäviä eroja erikoistason MiPä-palveluiden käytössä. Heikoimpien kuntien sote-palveluiden toimintaa on alettu tehostamaan erojen kaventamiseksi.

Geneerinen malli henkilöstön rakenteesta ja optimaalisesta tasapainosta on kehitteillä.

Viestintä on toistaiseksi ollut varsin vähäistä. Pyritään lisäämään esillä olemista kirjallisilla ja audiovisuaalisilla menetelmillä.

 

Ikäohjelma

Palvelujen peittävyyttä kuvaavat luvut vaihtelevat suuresti alueella. Kotona asuvat +75 osalta v.2019 kaksi alueen 30 kunnasta on saavuttanut 94 % peittävyyden. Keskiarvo alueella 90.2%. Hankkeen aikana luodaan alueelle vertaiskehittämisen kulttuuria. Yhtenäisten kriteerien määrittelytyössä tehdään arvioinnit myös kriteerien vaikutuksista palvelujen peittävyyteen. Kesällä saadaan tarkka analyysi alueen kotihoitojen asiakasrakenteesta, laadusta ja kustannuksista.

a) Alkukartoituksen mukaan lähes kaikilla hyvinvointialueen kunnilla oli käytössä keskitetty asiakas- ja palveluohjaus. Keskitetyn ohjauksen määrittely ei ole kuitenkaan yhteneväinen. Ohjausta ja neuvontaa on saatavilla, mutta ei välttämättä ole tarjolla kunnittain. Yhteydenottojen määrät ovat osittain saataville, mutta kirjaamiskäytännöt myös vaihtelevat.

b) Hyvinvointi- ja palveluverkostoja tarkastellaan ikäihmisen hyvinvoinnin osa-alueiden, hyvinvointia tukevien tekijöiden kautta (Pohjois-pohjanmaan hyvinvointikäsite (hyvinvointisopimus 2019-2025).
Verkoston tarkastelussa ja kehittämisessä hyödynnetään palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen jatkuvan kehittämisen mallia (PKPK).

c) RAIta käytetään palvelutarpeen arvioinnissa n. puolessa alueen kunnissa. Tiedon hyödyntämisessä on erovaisuuksia.

Kehittämiseen valmentavissa yhtenäisen asiakas- ja palveluohjauksen työpajoissa nämä (a,b,c) ovat  kevään aikana keskiössä. Avoimia työpajatyöskentelyjä on ollut 3 kpl (ad. 4/21)

Hyvinvointialueella erilaisia palvelun myöntämisen perusteita (kaikilla ei RAI-kriteeripohjaisia käytössä).

Organisaatioissa on tehty asiakassegmentointia ja analysoitu oman organisaationsa kehittämiskohteet suhteessa tulevan hyvinvointialueen yhtenäisiin kriteereihin.

RAI-mittaristo 100 %:sti käytössä ikääntyvien palveluissa. Lähtötilanteessa kymmenessä organisaatiossa käytetään systemaattisesti jotakin Rai mittaria palvelutarpeen arvioinnissa. Päätetty organisoida POP RAI verkosto, jossa asiantuntijajäsen kaikista 18 sotejärjestäjäorganisaatiosta. POP RAI verkoston tehtävien ja tavoitteiden kuvaaminen tehty. RAI koordinaattorin tehtävänkuvan määrittely tehty. Rekrytoinnit ennen kesää.  Ohjauskeskustelu YAMK opinnäytetyössä.

Kotisairaalatoiminta: Lähtötilanteessa 90 % kuntien ja 83.3 % yhteistoiminta-alueiden terveyskeskuksissa on palliatiivinen konsultaatiopalvelu. Yli 75-vuotiaiden ensihoidon kuljetusta hankealueella kotoa ja hoitopaikasta ajanjaksolla 1.9.2018 - 31.8.2019 oli 21633 kpl ja 1.9.2019 - 31.8.2020 oli 18924 kpl. Vuonna 2020 maakunnassa oli kotisairaalatoimintaa 10/18 sotejärjestäjällä, kevään 2021 aikana toiminnan aloittamisen mahdollisuuksia analysoidaan muutamissa kunnissa. Muiden alueiden Kotisairaaloihin tutustuttu. Työryhmät verkostoituneet ja yhteistyökumppanit kartoitettu. Pilotit varmistuvat ennen kesää. Työskentely alkanut kohti yhteistä kotisairaala-asiakassegmentointia sekä yhteistä kotisairaalan laatuvaatimuskuvausta. Työhön saadaan toukokuussa lisävahvistusta kokoaikaisen projektisuunnittelijan kautta.

Etäkotihoitoa järjestää organisaatioista 37 % (7/19). Etäkotihoidon pilotointi aloitettu kahdella uudella alueella (Taivalkoski, Oulainen). Eri teknologisista ratkaisuista pidetty yhteisiä esittelyjä alkuvuoden aikana. Uusien teknologioiden käyttöönoton pilottisuunnittelu käynnistetty huhtikuussa.

 

Hoitotakuu

ESH:n ja pth:n yhteistoiminta: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa. Pilotti paikkakunnat on sovittu.

Digipalveluiden käyttöönottoa on valmisteltu kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana.

Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt.

Tiimimalli, monialainen yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja.

Osaamisen vahvistaminen: tarjottu koulutuksia ja työpajoja. Yhteisrekrytoinnissa ei vielä etenemistä.

 

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

LNP

Sekä perus- että erityistason palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla on lähtökohtana, että huomioidaan koko perheen tilanne ja perhe osallistuu itse palvelusuunnitteluun. Sitä on edistetty jokaisessa kunnassa/ joka alueella. Työtä tehdään monialaisesti myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Koulutuksin on lähdetty vahvistamaan sitä, että lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyttä vahvistavaa osaamista ja palveluja saadaan koulujen ja oppilaitosten yhteyteen sekä osana monialaisia yhteisiä toimintoja, kuten ohjaamoja.

Ollaan ottamassa/ laajentamassa käyttöön ja vakiinnutettua seuraavia toimintamalleja: hyvinvointitapaamiset, MIETU-palvelumalli, perhekahvila, vanhemmuuden tuen mallit, yhteisövaikuttavuusmalli, palveluohjauksen malli, Lapset puheeksi.

 

MiPä

Yhteistyösuhteita hiotaan yhdessä POPsoten Hyte-projektin kanssa. Pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita ei vielä ole. Mm. järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa viritellään yhteistyötä. Ihmislähtöinen hyvinvointikäsite on otettu lähestymistavaksi järjestö- ja kokemustoimijayhteistyössä.

Hyvinvointialueen sairastavuuden ”seurantatyövälineiden” valmistelu on aloitettu.

 

Ikäohjelma

Lähtötilanteessa kolmessa organisaatiossa oli käytettävissä ikäihmisten palveluissa digipalvelupolkuja. Digiratkaisujen pilotoinnit ovat alkamassa kevään aikana. Mukana pilotteja sekä asiakas- että ammattilaisten käyttöön asiakas- ja palveluohjauksessa.

Hyvinvointi- ja palveluverkostojen tarkasteluun ja kehittämiseen liittyy olennaisesti uusien ratkaisujen luominen. Näiden kehittäminen osa asiakas- ja palveluohjauksen työpajoja. Asiakas- ja palveluohjauksen työpajoihin on pyydetty kunnilta, alueilta, yhdistyksiltä sekä järjestöiltä edustajia.

Verkostoja tarkastellessa ja uudistaessa keskiössä on asiakas, ei palvelut. Verkostoja luodessa tuetaan ikääntyneen mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Lähtötilanteessa 55 % (10/18) organisaatiota ilmoitti toteuttavansa systemaattista kotikuntoutustoimintaa. Kotikuntoutuksen käytännöt, työvälineet ja ohjautuminen vaihtelee kunnittain. ​ Yhteinen määrittely nähdään tärkeänä. Kevään aikana kaikista organisaatioista ollaan ollut mukana kehittämässä toimintaa.

KotiTV näkyy koko Pohjois-Pohjanmaalla. Piloteissa mukana suurin osa alueen organisaatioista. Systemaattinen yhteinen arviointi 6/21. Muiden pilottien suunnittelu käynnistynyt osana kehitystyötä.

Etäkuntoutuksen ja etäkotikuntoutuksen yhteinen määrittely. Alueilla ollut etäkuntoutuksen kokeiluja, mutta systemaattista etäkuntoutusta vain vähän. Kevään aikana 8 organisaatiota pilotoi eritavoin etäkuntoutusta tai etäkotikuntoutusta, pilotteihin yhdistetty myös etäkotihoito. Pilotit alkamassa viimeistään toukokuun aikana. Systemaattinen yhteinen arviointi pilottien loppuessa. Alueet luoneet myös omia mittareita, jotka kootaan koko hyvinvointialueen käytettäväksi. Alkusyksystä valmistuvasta NHG vertaiskehittämisen materiaalista selviää perusmittaristoa liittyen etäkotihoitoon.

Alueilla monituottajaisia välimuotoisen asumisenkohteita. Tunnistettu keskusteluissa tiedon tarve erilaisista asumisenkohteista, joissa eriytetään asuminen ja palvelut. Hankkeessa tehtävää työtä yhdistetty muihin alueella samaan aiheeseen liittyviin hanketöihin.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistoiminta: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja.

Digipalvelut: Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa. Pilotti paikkakunnat on sovittu. Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt ja tarjottu koulutuksia ja työpajoja.

 

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

LNP

Sähköistä perhekeskusta ollaan kehittämässä osana sähköistä sote-keskusta. Ollaan mukana tiiviisti myös kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä. Kuntien nettisivuja on kehitetty ja kehitetään edelleen, videoyhteyksiä käytetään arjen työssä.

Erityistason konsultaatiot ja tuki ovat kokeilussa ja niillä vahvistetaan perustason palveluja niin, että asiakas saa aiempaa paremmin tarvitsemansa palvelut perustasolta. Henkilöstön koulutus on myös osa laatua ja vaikuttavuutta. Koulutusvalinnat on tehty siten, että henkilöstöä koulutetaan nimenomaan arvioituihin ja näyttöön perustuviin menetelmiin.

Arvioinnin ja seurannan mittaristo on saatu koottua, ja niiden mukaiset tehdyn työn tulosten arviointi on nähtävissä taulukkomuotoisessa arviointiraportissa.

 

MiPä

Sähköisten palveluiden järjestelmää suunnitellaan. Potilaskyselyjä valmistellaan. Talven 2020-2021 osaamiskartoituksen pohjalta laadittu koulutusohjelma on päälinjoiltaan valmiina. Näyttöön perustuvista menetelmistä ollaan tekemässä yhteenvetoa sote-keskuksia varten.

Palveluohjauksen mallien (prosessikuvausten) valmistelu meneillään. Lukuisia opinnäytetöitä tehdään jo Mipä-kehittämistyön osana.

 

Ikäohjelma

Koulutus, osaaminen: Syksyllä 2020 kartoitettiin alueella tehdyt tuoreet osaamiskartoitukset. Niiden ja kehittämisteemojen tarpeiden pohjalta laadittu koulutussuunnitelma hankkeen mahdollistamista, kehittämistoimintaa tukevista koulutuskokonaisuuksista. Huhtikuussa käynnistetty 1200 työntekijälle kaksi eri koulutusprosessia. Useita prosesseja käynnistymättä. Pilotoidaan erilaisia kouluttautumistapoja, joiden hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen aikataulun mahdollistamalla tavalla.

Viestintä ja verkostot: Hankkeessa mukana olevista organisaatioista julkaistaan kuukausittain 1-2 blogikirjoitusta keskeltä vanhustyön arkea. Huhtikuussa laitettu käyntiin koulutusprosessi, jonka tuotoksena syntyy tietämys pohjoispohjalaisen vanhustyön veto- ja pitovoimista. Mukana 500 tt ja henkilöstöjärjestöt. Alan oppilaitosten kanssa konkreettista yhteistyötä aloitettu mm. uudenlaisen opiskelijaohjaaja-koulutuksen suunnittelun myötä.

Suunniteltu alueelle yhteinen Tulevaisuuden osaaminen-webinaari. Järjestetty foorumeja vuoropuheluun ministeriön ja alan oppilaitosten kanssa. Uusien alalle johtavien oppimis- ja opiskelupolkujen määrittelyä aloitettu.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja, esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Aloitettu yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ammattilaisten työmallin muuttamiseksi.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa.

Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt pidetty. Samoin tarjottu koulutuksia ja työpajoja, pidetty henkilöstöinfoja.

 

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

LNP

Asiakkuuksien hallintaa sekä palveluohjausta ja neuvontaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien osalta ollaan kehittämässä. Oleellista siinä on, että asiakkaan tuessa vahvistetaan monialaisuutta ja systeemistä työotetta sekä tiimimallia työkäytänteenä. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi ovat tehdyn osaamistarvekartoituksen mukaisesti räätälöidyt koulutukset startanneet. Perustason toimijoiden tukemiseksi ollaan suunnittelemassa erityisosaajien konsultaatioita, kouluttamista ja jalkautumista, ja tehdään tiivistä yhteistyötä OT-keskusvalmistelun hankkeen, lastensuojelun hankkeen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman sekä sähköisten palvelujen kehittämisen kanssa.

Kehittämistyötä ollaan integroimassa olemassa olevaan sekä valmistelussa olevaan tulevaan palvelu- ja johtamisjärjestelmään, jolloin varmistetaan, ettei asioita ns. ulkoisteta. Sivistys- ja sote- palveluiden väliset verkostot ja VIP –verkosto on otettu mukaan, samoin järjestöt, seurakunnat ja HYTE-kokonaisuus ovat työssä mukana.

Tavoitteeksi on asetettu, että käyttöön otetaan osin yhteiset palveluohjauksen, vastuutyöntekijän sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmien mallit ja varmistetaan tiedon liikkuminen.

 

MiPä

Monialaisuutta tulevat koulutukset ovat suunnitteilla, ja niitä hiotaan markkinointia varten. Valmisteleva työ konsultatiivisen tuen lisäämiseksi on meneillään. Geneerisen mallin valmistelu on menossa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden/potilaiden asioiden käsittelyyn.

 

Ikäohjelma

Sotepalvelustrategian kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään viimeistään syksyllä. NHG vertaiskehittäminen (tulokset syksyllä). Tietojohtamisen johdon työpöytä, yhdessä kehittämistä. Osallistutaan Virta-hankkeen Henkilöstömitoituspilottiin, joka alkanut keväällä 3/2021.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja, esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Aloitettu yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ammattilaisten työmallin muuttamiseksi.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa.

Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt pidetty. Samoin tarjottu koulutuksia ja työpajoja, pidetty henkilöstöinfoja.

 

 

 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

(Tähän palaamme POPsoten osalta vielä erikseen, kunhan työstämme sitä vielä yhdessä.)

POPsote-hankekokonaisuuden virallinen logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön