Pohjois-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus

TIIVISTELMÄ OMA-ARVIOINNISTA, SYYSKUU 2022

POPsoten hankekokonaisuudessa on tällä hetkellä kuusi kehittämisohjelmaa: 

Lapset, nuoret, perheet (LNP)

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (MiPä)

Ikäohjelma

Hoitotakuu

Kuntoutus

Vammaispalvelut

 

Näiden lisäksi on seuraavat yhteiset palveluosiot, jotka tukevat läpileikkaavasti Tulevaisuuden sotekeskus-kehittämisohjelmien työtä:

HYTE ja yhdyspinnat (HYTE = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)

DIGI (digitaalisten palveluiden edistäminen)

TKIO (Innovaatiotoiminta, yhteiskehittäminen)

Järjestöyhteistyö

Ensihoito

 

Kehittämisohjelmien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä ja verkostokehittämistä. Yhteiset osiot puolestaan tukevat kaikkien Tulevaisuuden sote-kehittämisohjelmien työtä. POPsote-hankekokonaisuus on alusta saakka toiminut tiiviissä yhteydessä ja osin yhteisin henkilöresurssein Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevalmistelun kanssa, ja tukenut sen myötä hv-alueen valmistelutyötä. Myös useat erillishankkeet tukevat POPsote-kokonaisuutta ja hv-aluevalmistelua. Kaikissa kehittämisohjelmissa on useita pilotteja meneillään, ja useita toimintamalleja on kuvattu Innokylään.

Kehittämisohjelmilla ja yhteisillä osioilla on yhteinen viikoittain kokoontuva hankejory yhdessä hanketoimiston tarjoamien tukipalveluiden kanssa. Samoin näillä on yhteinen ohjausryhmä.

Kaikki kehittämisohjelmat ovat edenneet kutakuinkin hankesuunnitelmiensa mukaisesti, mutta luonnollisesti ohjelmien eriaikainen aloitus, resursointierot ja kehittämisohjelmien sisällölliset erot näkyvät toteutumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Kehittämisohjelmien osalta on tarkemmat oma-arvioinnit tavoitteiden saavuttamisen ja toimenpiteiden konkreettisen toteutumisen sekä tähänastisten tulosten osalta syksyn 2022 tilanteessa kuvattu omissa LIITTEISSÄ.

Em. kehittämisohjelmien ja yhteisten osioiden oma-arvioinnin tiivistelmät kuvataan seuraavassa koonnissa.

 

Kehittämisohjelmien oma-arviointien tiivistelmät

Lapset, nuoret, perheet

1. Tausta ja yleiskuvaus: Perhekeskustoimintaa on kehitetty yhdenvertaiseen ja yhdenmukaiseen suuntaan kirkastamalla perhekeskustoiminnan periaatteita sekä käynnistämällä perhekeskusten alueellinen kehittämistyö digitaaliset palvelut huomioiden. Palveluiden oikea-aikaista saatavuutta, ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen vahvistamista on kehitetty yhteneväisen palveluohjauksen, yhteensovitettujen palvelupolkujen sekä monialaisia verkostotyön menetelmiä vahvistamalla (yhteisövaikuttavuus, hyvinvointineuvola, systeeminen työote). Lapsiperheiden palvelukokonaisuuden ja eri toimijoiden tehtävänkuvia sekä vastuunjakoa on kehitetty alueellisten selvitysten pohjalta kansallisten suositusten ja lainsäädännön mukaisiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Perustason toimijoiden osaamista on vahvistettu monipuolisella koulutustarjonnalla sekä ottamalla käyttöön näyttöön perustuvia menetelmiä. Erilaisten toimintamallien ja hyvien käytänteiden juurruttamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tukemiseksi on käynnistetty konkreettisia käytännön pilotteja.                           
2. Tavoitteet: Kehittäminen on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti kaikilla osa-alueilla ja edennyt kehittämistyön mallintamisvaiheeseen. Syksyn -22 aikana kehittämistyötä pyritään mallintamaan mahdollisimman pitkälle, jotta kehittämistyön tuloksia ja tuotoksia saadaan juurrutettua palvelualueille hanketavoitteiden mukaisesti. Alueellisesti kehittämistyö on käynnistynyt eritahtisesti ja jatkossa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä palvelualueiden kanssa alueellisten erityistarpeiden tunnistamiseksi sekä toimenpiteiden kohdentamiseksi. Edelleen tarvitaan lapsiperhepalveluiden kokonaisuuden, eri palveluprosessien, tehtävänkuvien ja vastuiden määrittelytyötä sekä monialaisten toimintamallien juurruttamistyötä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista.                                                
3. Tuotokset: Hyvinvointialueen perhekeskuksen toimintamalli kuntakohtaisten perhekeskuskäsikirjojen pohjalta, perhekeskuksen yhtenäisen palveluohjauksen mallinnus (12/22 mennessä), lapsen ja nuoren tuen polut eri kohderyhmille (12/22mennessä), Strategia-ryhmien käynnistyminen (adhd-lasten ja nuorten vanhempien ryhmätoiminta), Ihmeelliset vuodet ryhmätoiminta, alueelliset verkostot (perhekeskusverkosto, nepsy-verkosto, kohtaamispaikkatoimijoiden verkosto, alueelliset kehittämistyöryhmät), kehittämistyöpajat ja webinaarit (mm. nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, nepsy-kehittämisen kick start, yhteisövaikuttavuus, kasvatus- ja perheneuvonnan kehittämispäivät, kotoutumisen työpajat, nuorisotyön työpajat, nuorten osallisuustyöpajat kne.), erilaiset selvitystyöt (nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitys, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitystyö, kasvatus- ja perheneuvonnan selvitys).

Käytännön konkreettisia pilotteja on käynnistetty järjestöyhteistyönä korona ajan tuen tarpeisiin (ABC-vanhemmuusryhmät, Unineuvola, Turvasuunnitelma, Kaveruutta yli kuntarajojen), palveluohjauksen ja yhden yhteydenoton periaatteen palveluohjaukseen (Oulu, Kempele, Liminka, Lakeus), Digihoitopolun kehittämiseen kehitysvammaisten erityispalveluiden osaamiskeskukseen, neuropsykiatrisesti oirelevien lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen (Lakeus, Rannikko, Oulun eteläinen), nuorten perustason päihdepalveluiden parantamiseen (Ripe-työntekijä, Kempele) sekä nuorten huumausaineiden käyttörikokseen syyllistyneiden hoitoonohjaukseen (HSS).

Koulutusta on järjestetty perustason osaamisen vahvistamiseen (mm. monialainen yhteistyö, nepsy-verkkokurssit, mielenterveyden ensiapukurssit, Strategia-ohjaajakoulutukset) sekä näyttöön perustuvista menetelmistä (Lapset puheeksi, systeeminen työote, IPC, Coolkids).

4. Keskeiset hyödyt: Kehittämistyön mallinnuksen, verkostojen ja kehittämistyöpajojen avulla saadaan palveluiden kehittämistyötä vietyä koko hyvinvointialueella yhdenmukaisesti eteenpäin ja osallistettua palveluiden käyttäjiä sekä eri toimijoita kehittämistyöhön. Pilottien avulla on saatu käytännön konkreettisia toimintamalleja kokeiltua käytännössä sekä arvioitua niiden vaikuttavuutta niin asiakkaiden näkökulmasta kuin palvelutuotannon tasolla. Monialaisten toimintamallien, verkostotyön menetelmien, konsultaatiorakenteiden kehittämisellä ja näyttöön perustuvien koulutusten avulla on vahvistettu oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden saatavuutta perustason palveluissa.           
5. Riippuvuudet/ yhdyspinnat: Saumatonta yhteistyötä on tehty ja tarvitaan jatkossakin alueen muiden hankkeiden kanssa yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden käynnistämiseksi, tulosten saavuttamiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi. Yhteistyötä on tehty mm. Pohjoinen lastensuojeluhanke, OT-keskus, Yliopistosairaaloiden psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke (Nmok), Päkä-hanke, Barnahus ja POP-Digi-Hoitotakuu (RRP). Konkreettisia yhdyspintoja: Pohjoinen lastensuojeluhankkeessa kehitetyt toimintamallit integroidaan Tulsoteen vuoden -23 osalta. OT-keskus ja Tulsoten yhdyspintojen kehittäminen konsultaatioiden ja erityispalveluiden osalta (esim. lastensuojelu, yhteisövaikuttavuus, kehitysvammapalvelut). Yliopistosairaalahankkeen ja Tulsoten yhteistyö psykosososiaalisten menetelmien koulutusten ja implementoinnin suhteen. Tulsoten ja RRP-hankkeella rahoitettavien tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen ja vastuiden jako. Päkä-hankkeen ja Tulsoten yhteistyö perhekeskuksen ja monialaisten toimintamallien kehittämistyössä. Barnahus ja Tulsoten yhteistyö hyvinvointialueen palveluprosessien kehittämiseksi.                                                                
6. Suunniteltuja jatkotoimia 2023: Vuoden -23 kehittämistyössä painottuu kaikkien kehittämistoimenpiteiden käytäntöön levittäminen ja juurrutustyö yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Uutena toimenpiteenä käynnistetään lastensuojelun monialainen kehittäminen Pohjoisen lastensuojeluhankkeessa tehdyn kehittämistyön pohjalta. Kehittämistyötä tehdään vahvemmin Tulsoten muiden kehittämisohjelmien kanssa ja käynnistetään yhteisiä toimenpiteitä mm. MiPä ja Kuntoutus-ohjelmien sekä tehdään tiiviistä yhteistyötä alueen muiden erillishankkeiden kanssa.

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

A. Tausta ja yleiskatsaus:

1. Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus: Tämän hyötytavoitteen osalta on tehty valmistelevaa työtä. Muutamia tämän hyötytavoitteen saavuttamiseen tähtääviä pilotteja on menossa.

2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi: Ennakoivan työn ja puheeksioton kehittämistyö on käynnistynyt ja pilotit ovat meneillään

3. Laatu ja vaikuttavuus: Perustason koulutusohjelma toimii jo täydellä teholla. OYS psykiatrialla on toiminnassa tehostetun avohoidonyksikkö, jonka resurssit on otettu vuodeosastolta käyttöön.

4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus: Kehittäjätiimien välistä yhteistyötä on tiivistetty. Kaikki pilotit toteutetaan yhteistyössä.

5. Kustannusten nousun hillintä: Kustannustehokkuus on kaikkien pilottien lähtökohta.

B. Tavoitteet: Prosessitavoitteet

1. Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus tavoite: Kustakin sote-palveluiden osasta on olemassa suunnitelma ja toteutustapa, jota voidaan seurata mittareilla.              Saavutus: Kustakin osasta on kehittämissuunnitelma, mutta palveluiden toteutustavasta ja sen seurannan mittareiden valinnasta on vasta yleisluoteinen suunnitelma.

2. Tavoite: Kustakin sote-palveluiden ehkäisevän ja ennakoivan työn on olemassa suunnitelma ja toteutustapa, jota voidaan seurata mittareilla.                                      Saavutus: Ehkäisevästä ja ennakoivasta työstä on yleissuunnitelma, mutta se ei ole vielä riittävän tarkka ja sen toteutustavasta ei ole vielä tarkennettua suunnitelmaa.

3. Tavoite: Kutakin sote-palveluiden korjaavan työn elementtiä on kehitetty koulutuksen ja toimintamallin hiomisen kautta niin, että tuloksia voidaan seurata sitä varten luoduilla tai muuten jo olemassa olevilla mittareilla. Saavutus: Koulutusohjelmaa toteutetaan aktiivisesti ja keskeisistä palvelupoluista on toteutettu palvelukuvaus kriteereineen, mutta tulosten seurantaan ei ole vielä valmista mittaria.

4. Tavoite: Hyvinvointialueen sote-keskukset toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa asiakas/potilaskohtaisesti tarjotaan yksilöllistä monialaista palvelua.                                                                        Saavutus: Yhtenäistä yhteen sovitettua palvelumallia luodaan parhaillaan, mutta sitä ei ole vielä alettu toteuttaa kuin ensimmäisissä pilottihankkeissa.

5. Tavoite: Kehittämistyössä valitaan kustannustehokkaita toimintatapoja kustannusten pitämiseksi hallinnassa. Saavutus: Kustannustehokkuus on jokaisen suunnitellun kehittämistyön osahankkeen yksi ulottuvuus. Toimintatapoja valittaessa kustannustehokkuus on yksi keskeisistä valinnan kriteereistä.

C. Tuotokset:

Hankkeella aikaansaadut keskeiset tuotokset ovat runsas koulutustarjonta, palveluketjujen kuvaukset, (keskeneräiset) yhteensovitetut monialaisen sote-työskentelyn mallit, (keskeneräinen) monialaista palvelua tarvitsevien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelutarpeen arvioinnin malli, (keskeneräinen) puheeksioton ja ehkäisevän työn kokonaissuunnitelma, OYS psykiatrian osastoresurssin siirtäminen tehostettuun avohoitoon, (keskeneräinen) tuotannonohjausjärjestelmän sovittaminen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ohjaamiseen, päihdepäivystyksen kehittämismallin luominen ja toteuttaminen, Järjestö- ja kokemustoimijayhteistyön vakiinnuttaminen pysyväksi osaksi kehittämishanketta, psykiatristen hoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden työn yhteensovittaminen meneillään, (keskeneräinen) perhekeskuksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun kehittäminen, lyhytinterventiopilotin toteuttaminen, (keskeneräiset) IPC/IPT-koulutukset ja -työnohjaukset, (keskeneräinen), toipumisorientaation koulutus- ja kehittämishanke.

D. Keskeiset hyödyt

Hanke on lisännyt eri puolilta hyvinvointialuetta olevien aluekehittäjien ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajien koheesiota ja yhteenkuuluvuutta, Asiakas- ja potilastyöntekijöiden innostus kehittämiseen on lisääntynyt, perustason työntekijöiden osaaminen on vahvistunut.

Hyötytavoitteita ei ole vielä voitu saavuttaa, koska ne syntyvät vasta pitkäjänteisen työn tuloksena vähitellen.

E. Riippuvuudet

Ilman keskinäistä synkronisointia hyödyt jäävät rajallisiksi. Eri kehittämisohjelmien työn tulokset ovat riippuvaisia rinnalla olevien toisten ohjelmien onnistumisesta.

F. Suunniteltuja jatkotoimia 2023

Kehittämisohjelman jatkoa tulee sävyttämään lukuisten meneillään olevien pilottien ja hankeosioiden suunnitelmien toteuttaminen. Kehittämistyön periaatteet ja tavoitteet pysyvät samanlaisina. Ainoa merkittävä muutos aiemmasta on kehittämisohjelmien yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen koordinointi.

 

Ikäohjelma

1. Tausta ja yleiskuvaus: Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma on edennyt vuoden 2023 suunnitellusti ja hyvin tiiviisti yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun kanssa. Osa kehittämistoimenpiteistä siirtyi Tulkoti-hankkeeseen, mikä alueella kantaa nimeä Ikä on POP. Nämä kaksi hanketta tekevät tiivistä kehittämistyötä rinnakkain ja toisiaan täydentäen. Kehittämistyöhön on tullut uutta painoarvoa, kun se on nivottu yhteen hva:n ikäihmisten palvelujen toimialuevalmistelun kanssa. 

2. Tavoitteet: Välimuotoisen asumisen toimintamallin saatiin kuvattua ja sitä on käytetty JOPA-hankkeen jatkokehittämistyössä. Olemme saaneet jo kuvattua ja pilotoitua useammassa yksikössä myös Kotisairaalan toimintamallin. KOTAS-tilannekeskuksen ja Etälääketieteellisen tuen keskuksen toimintamallin kuvaaminen ja pilotointi yhdellä alueella on toteutettu onnistuneesti. Omais- ja perhehoidon sekä ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintamallissa/palvelupolkukuvauksessa jatkamme hyvin alkanutta työtä. Kotihoidon vertaiskehittämisen mallia on saatu jo osittain juurrutettua johtamiseen. Analysoitua dataa on käytetty myös hyvinvointialueen kotihoitoa organisoitaessa.

3. Tuotokset: Edellä mainittuja toimintamalleja on viety Innokylään ja ennen kaikkea hyödynnetty ikäihmisten palvelujen organisoinnissa ja sisällön kehittämisessä oman hyvinvointialueen valmistelussa. Toimintamallien lisäksi tuotokseksi voidaan laskea hankeen aikana perustettua kaksi uutta kotisairaalaa ja toinen alueellinen KOTAS-tilannekeskus.  Tuotoksena on myös aivan loppusuoralla olevat palveluiden myöntämisperusteet sekä hyvinvointialueen johtamisrakenne, joiden määrittelytyössä osa kehittämisohjelman työntekijöistä on ollut aktiivisesti mukana.

4. Keskeiset hyödyt: Kotisairaalan, Kotas-tilannekeskuksen ja etälääketieteenkeskuksen toiminnan ja nimenomaan yhteistoiminnan myötä olemme saaneet pilottialueella lisättyä henkilökunnan konsultointiosaamista ja vähennettyä säännöllisten palveluiden piirissä olevien ikäihmisten päivystys- ja osastokäyntejä vähennettyä. Tarkat luvut ovat vielä analyysivaiheessa ja niistä raportoidaan seuraavassa jaksossa.

5. Riippuvuudet ja yhdyspinnat: Tällä kehittämisohjelmalla ja Ikä on POP-hankkeella on toinen toistensa tuki ja myös keskinäinen riippuvuus. Myös STM:n Jopa-hanke (joustavat asumispalvelut iäkkäille) sekä THL:n Kati ohjelman kanssa on tehty yhteistyötä. Näiden hankkeiden päättyessä vuoden 2022 lopussa olemme yhdessä määritelleet, miten hankkeessa tehtyä työtä jatketaan ja hyödynnetään tässä hankkeessa. RRP-hanke POP-digi-hoitotakuun kanssa olemme käynnistäneet tiiviin yhteistyön täydentämään molempien hankkeiden sisältöjä tarkalla työnjaolla. Kotisairaalaa olemme kehittäneet yhdessä Finpal-hankkeen kanssa.

6. Suunniteltu jatko 2023: Vuoden 2023 aikana jatkamme omais- ja perhehoidon sekä ikääntyen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintamallien/palvelupolkukuvauksissa ja niihin liittyvissä konkreettisissa parempien palvelujen piloteissa. Kotihoidon vertaiskehittäminen siirtyy hyvinvointialueen toiminnaksi, mutta vertaiskehittämisen kulttuuria rakennamme yleensä ikäihmisten palveluissa ja lähijohtamisen ideologiassa Ikä on POPhankkeen avulla. Kotisairaalatoiminta juurtuu myös hyvinvointialueen perustoiminnaksi. Kehittämisohjelman avulla juurrutamme yhtenäistä KOTAS-tilannekeskusta ja etälääketieteellisen tuen keskuksen käytäntöjä edelleen tässä kehittämisohjelmassa vuonna 2023. Mikäli rahoituksemme sallii, toivoisimme pystyvämme keskittymään vuoden 2023 kehittämistyössä myös uutena toimenpiteenä ikäihmisten erilaisten asumispalveluiden sisällön kehittämiseen.

 

Hoitotakuu

a. Tausta ja yleiskuvaus: ​

Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden kehittämiseen on tehty seuranta toimia ja toimintaa kehitetään edelleen. Toiminnan painopisteen siirtämistä raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön on kehitetty konsultaatiomahdollisuuksia lisäämällä ja digihoitopolkujen kehittämisen avulla. Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi on edistetty tiedolla johtamisen (tilastotiedot) ja monialaisten pilottien toimintatapoja kehittämällä. Kustannusten nousun hillitsemiseksi on aloitettu monialaisen toiminnan ja hoidon jatkuvuuden pilotit sekä etävastaanottopalveluja kehitetään.

b. Tavoitteet: 

Hoitoon pääsytietojen luotettavuutta seurataan yhteistyössä kirjaamistiimin kanssa kuukausittain ja siitä raportoidaan kuntiin. Seurannassa käytetään T3-aikaa, THL:n hoitoonpääsy tilastoja sekä hoidonjatkuvuuden suhteen COC-indeksi mittaria. Monialaisen toimintatavan pilotit ovat loppusuoralla ja toiminnan esittely ja jalkauttaminen muihin yksiköihin on edessä. Digitaalisten työkalujen käyttöönoton osalta Omaolo on edennyt, mutta muut palvelut ovat vaiheessa.  Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen hakee muotoaan, mutta sepelvaltimopotilaan digihoitopolku on otettu käyttöön osassa aluetta. Lääkärien ja hoitajien koulutustarpeita ja etätyöhalukkuutta on kartoitettu kyselyn avulla. Osaamisen kehittämiseen on järjestetty koulutuksia (HTA, kirjaaminen, Mipä yhteistyö, kansansairaudet hoitotyössä)

c. Tuotokset: ​

Hoidontarpeen arvioinnin ja kirjaamisen kehittäminen koko alueella on edennyt ja toimintamalli on kuvattu Innokylään. Hoidon saatavuuden seuranta on aloitettu koko aluetta kattavasti ja hoitoon pääsytietojen luotettavuutta on parannettu. Omaolon oirearvioiden käyttöönottoa on edistetty. Moniammatillisen toimintatavan pilotit ovat käynnissä kahdessa yksikössä syyskuun loppuun saakka.

d. Keskeiset hyödyt: ​

Organisaatioiden hyvät käytänteet ja toimintatavat on tuotu yhteisesti esille ja siitä on voitu oppia koko alueella. Nykyiset organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä on tehty perusterveydenhuollon kesken ja yhteistyömahdollisuuksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on kartoitettu ja osin aloitettu. Digitaalisia ratkaisuja on edistetty ja otettu käyttöön. Hoidon saatavuustietojen seuranta on syventänyt ymmärrystä hoidon saatavuudesta ja tuonut eri kuntien tilanteen näkyväksi.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat:​

Useita alueen organisaatioita on mukana THL:n Hyvävastaanotto valmennuksessa, joka tukee henkilöstön valmiutta toimia aktiivisena osallisena ja kehittäjänä toimintatapojen muutoksessa sekä henkilöstön tehtävät edesauttavat hoitotakuun kehittymistä. Yhteistyö mielenterveys ja päihdetyön hankeen kanssa tukee psykiatrisen asiakkaan hoitoon pääsyä ja koulutuksellista yhteistyötä on löydetty.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:

Jatkotoimissa keskitytään hoidontarpeen arvioinnin laadun ja luotettavuuden parantamiseen ja perusterveydenhuollon toimintojen vahvistamiseen sekä hoitoon pääsytilastojen luotettavuuden parantamiseen. Kehitetään alueellista moniammatillista yhteistyötä ja ammattilaisten osaamista tukemaan hoidonjatkuvuutta. Hoitopolkuja ja hoitoketjuja pyritään kehittämään yhteistyössä ja hoidonjatkuvuuteen perustuvia toimintamalleja pyritään jalkauttamaan hyvinvointialueelle laajasti.

 

Kuntoutus

a. Tausta ja yleiskuvaus: Kehittämistyötä tehty nyt 6kk työpakettien mukaisissa kehittämistyöryhmissä. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen kehittämiseksi alueella käynnissä pilotteja, joissa keskiössä kuntoutuksen toteutuminen arki-ympäristössä. Ohjauksen ja neuvonnan sivustolle tuodaan toimintakyvyn tuen elementtejä jo ensimmäisessä vaiheessa. Oikea-aikaisuutta kehitetään eri ikäryhmien kuntoutuspolkujen kuvaamisessa ja toimintakyvyn arviointia yhtenäistetään ensimmäisessä vaiheessa ft suoravastaanotolla.

b. Tavoitteet – Ensimmäiset konkreettiset pilotit aloitettu. Kehittämistyöryhmissä käynnistetty alueellinen monialainen, erityistason ja perustason integroiva keskustelu ja kehittäminen. Työkyvyn tuen monialaisen verkoston kuvaaminen käynnissä. Apuvälinepalveluiden yhdenmukaistaminen käynnissä. Osaamista vahvistettu. Kuntoutuksen case manager- toimintamallin kuvaaminen käynnissä, mutta pilotointia ei päästä aloittamaan 2022 aikana.

c. Tuotokset – Käytössä yhtenäisiä kuntoutuksen toimintamalleja. Yhteistyöstä sovittu monialaisen ja moniammatillisen verkoston kanssa. Kuntoutus tunnistetaan eri palvelupolkujen osana ja ohjautuminen kehittyy. Yhteiset työskentelyohjeet ja siten laadun ja vaikuttavuuden kehittyminen. Apuvälinepalvelut toteutuvat yhdenmukaisesti. AHV- kuntoutujan digihoitopolku valmis pilotoitavaksi.

d. Keskeiset hyödyt: Kiinnostus toimintojen uudistamista kohtaan kuntoutuksen ammattilaisilla herännyt. Fysioterapeutin suoravastaanotto tiimejä on muodostettu ja toiminta systematisoitunut. Osaamista vahvistettu. Suoravastaanotolla pilotoidaan 6 alueella yhtenäisiä toimintakyvyn arvioinnin mittareita (promis10, whodas2.0). ICF- osaaminen kartoitettu ja osaamistarpeet tunnistettu. Lasten ja nuorten kuntoutuksen moniammatillinen verkosto työskentelee. Työkyvyn tuen palveluiden muuttuvasta ympäristöstä tiedotettu ja keskusteltu laajasti kuukausittaisissa webinaareissa.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat: Tehdään yhteistyötä työkykyohjelman mukaisen kehittämisen kanssa (Palo –hanke Oulu/THL), osallistumme STM& THL koordinoimaan toimintakykymittarien pilottiin. RRP1 hankkeen alkaessa vahvistuu myös kuntoutuksen teknologisten ratkaisuiden edistäminen. Ikä on POP hankkeen (Tulkoti) kanssa yhteistyö ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseksi. PPSHP uusi hanke Toimintakyvyn arviointi lyhytaikaisessa laitoshoidossa.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:                     Yhtenäisten toimintamallien kuvaamista ja kehittämistä jatketaan. Tiivistetään yhteistyötä perhekeskusten kehittämisen kanssa lasten ja nuorten kuntoutuksen osalta (esim. NEPSY- oireilevat ja varhainen tuki). Laajennetaan kotikuntoutusta ikäihmisten kotona asumisen tueksi yhdessä ikäihmisten palveluiden kehittämisen kanssa. Aloitetaan uuden kuntoutuksen monikanavaisen ohjauskeskuksen kehittäminen ja sujuvoitetaan ohjautumista ja lähetekäytäntöjä. Otetaan käyttöön yhtenäiset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet ja uusi kuntoutustyöryhmätyöskentelyn toimintamalli.

 

Vammaispalvelut

1. Tausta ja yleiskuvaus: Vammaispalvelujen kehittämisohjelma on aloittanut hankesuunnitelman mukaisesti 1/2022 valmistelusta siirtyneiden 70 % palveluesihenkilöiden toimesta, 30% hankesuunnittelija on tullut mukaan 14.2.2022 ja 100% projektikoordinaattori aloittanut 14.3.2022 (2HTV). Hankehenkilöstöä on vaihtunut 1.6.2022 alkaen siten, että 50% valmistelijoista on siirtynyt toisiin tehtäviin ja 90% palvelualueelle valituista vammaispalvelujen esihenkilöistä on tullut kehittämiseen mukaan (2,5HTV). Vammaispalvelut kehittämisohjelman tavoitteena on ollut käynnistää keskustelu ja yhteistyö vammaispalvelun sekä vammaispalvelun ja sote -palveluiden yhteisistä kehittämistarpeista hyvinvointialueella ja nostaa esille sekä konkretisoida kehittämiskohteita alueelle saatuun jatkorahoitukseen liittyen. Tehtävänä on ollut varmistaa, että POPsote -hankkeen vammaispalvelujen kehittämistyö on linjassa kansallisen sote uudistamisen toimenpiteiden kanssa ja yhteistyö esimerkiksi muiden kehittämisohjelmien sekä alueellisen vammaispalvelun asiantuntijoiden kanssa käynnistyy hyvinvointialueelle mentäessä. Vammaispalveluiden kehittämisohjelman asiakasnäkökulma on laaja. Alueen asukkaista vammaisia henkilöitä on asiakkuuksissa muissa kehittämisohjelmissa ja Vammaispalvelujen kehittämisohjelman mukaantulossa on ollut tärkeää huomioida sekä erityis- että peruspalveluiden näkökulmat jo toimineiden kehittämisohjelmien hyvien käytäntöjen, mutta myös valtakunnallisen kehittämisen osalta. Kehittämistyöhön on sisältänyt osallistumista muiden kehittämisohjelmien yhteistyökeskusteluihin ja työpajoihin laajasti eri vammaispalveluun liittyvien teemojen ympärillä sekä koko tulevan hyvinvointialueen että valtakunnallisesti muiden alueiden näkökumista vammaispalvelujen kehittämistarpeen selvittämistä.                                                               
2. Tavoitteet: Tavoitteet verkostojen luomisesta ja kehittämiskohteiden tunnistamisesta ovat suurimmaksi osin täyttyneet. Lähtötilannekartoitusta on tehty laajasti jo kehittämisohjelman valmistelutyössä ja tietoja on nyt päivitetty muiden kehittämisohjelmien kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Valtakunnallinen vammaispalvelulain uudistaminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden alueellisten palvelujen (esim. sivistys- ja kulttuuritoimi) lainsäädännöt huomioiva kehittäminen sekä näiden mukaisesti etenevä työ tukee hankkeen sisältöjen kehittämistä erityis- ja peruspalveluiden yhteistyönä asiakaslähtöisesti alueella.                                                                          
3. Tuotokset: Vammaispalveluiden kehittämisohjelmaan liittyvien vammaispalvelun sekä terveyssosiaalityön ammattilaisten kanssa työnjakoon ja yhteistyöhön liittyvä kehittämistyö asiakkaan palvelupolkuun liittyen on keväällä aloitettu samoin kuin vammaispalvelun sosiaalityön-, terveydenhuollon (perus- ja erityispalvelut, neuvola, perheneuvola) ja Sivistys- ja kulttuuritoimen yhteistyöhön liittyen on käynnistetty laajaan yhdyspintatyöskentelyn  osalta varhaiskuntoutuksen palvelupolun ja viivästyneen diagnostiikan osalta. On perustettu vammaispalvelujen maakunnallinen järjestöverkosto. Työkokousten aikana on kerätty pohjatietoa työpajatyöskentelyn ja yhteiskehittämisen työkaluilla, saatua tietoa hyödynnetään kehittämistyön pohjana asiakaspolkujen kuvaamisessa sekä asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistyössä. Vammaispalvelun ensiarviotiimin pilotoinnin suunnittelutyö on aloitettu ja sitä on tarkoitus mallintaa syksyn aikana uuden asiakkaan palvelupoluksi perus- ja erityispalvelujen osalta sekä tehdä ensiarvion toimintamalli palvelumuotoilun keinoin hyvinvointialueelle vammaispalvelujen toimialueelle.                                   
4. Keskeiset hyödyt: Keskustelu vammaispalveluiden kehittämistarpeista on käynnistynyt ja vammaispaleluiden läpileikkaavuus on entistä vahvemmin tunnistettu myös eri kehittämisohjelmissa. Ymmärrys, että peruspalvelut kuuluvat myös vammaisille on huomioitu. Jo aikaisemmin käynnistyneiden kehittämisohjelmien kanssa tehty yhteistyö on tuonut uudenlaista näkökulmaa myös vammaispalveluiden tietopohjan kautta. Vammaispalveluiden ja vammaisten henkilöiden näkökulmat ovat esillä asiakaspolkujen ja nyt kuvattavissa digitaalisissa palvelu- ja hoitopoluissa (esim. AVH digihoitopolku). Vammaispalveluiden näkökulmaa on tuotu mukaan myös muihin asiakaspolkujen kuvaamisiin.                                         
5. Riippuvuudet/ yhdyspinnat: Tiivis yhteistyö on käynnistetty alueen vammaissosiaalityön, terveyssosiaalityön sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja alueen sivistys- ja kulttuuritoimen sekä järjestöjen/yhdistysten/srk toimijoiden ja kehittämisohjelmien kanssa. Yhteistyö jatkuu ja uusia yhteistyönmuotoja on mietitty. Vammaispalvelun ja sosiaali- sekä terveyspalveluiden hyvistä käytännöistä on tarkoitus koota alueelta kokonaistietoa ja verkostomaista linkittyvää yhteistyötä eri hankkeiden välillä on tavoitteena käynnistää erityisesti LNP ja Mipä kanssa. OAMKn kanssa on suunniteltu yhteistyötä työkalun kehittämiseksi Vammaispalvelun Yhteiset palvelut ja Alueellisesti organisoidut lähi- ja aluepalvelut asiakastyöhön mm. asumispaikkojen koordinoinnin osalta. Tähän liittyen myös jatkohanketta RRP2 osalta selvitellään. OT-keskuksen sekä HYTEn kanssa yhteistyötä on aloitettu. Digipalvelujen osalta RRP-hankkeen kanssa yhteistyö aloitettu.                                               
6. Jatkotoimet 2023: Vammaispalveluiden kehittämisohjelma on nyt käynnistynyt uutena ja prosessitavoitteet ja toimenpiteet suhteessa hyötytavoitteisiin on kuvattu tulevaisuuden sote- keskusohjelman jatkohakemuksessa. Vammaispalvelun kehittämisohjelman osalta seuraavaksi laaditaan toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, kootaan ja laajennetaan vammaispalveluiden kehittäjäverkostoa ja käynnistetään uudet kehittämistoimenpiteet tunnistettujen kehittämiskohteiden kehittämiseksi. Vammaispalveluiden arviointitaulukko liitetään syksyn/2022 arviointiin.

 

Yhteisten osioiden oma-arvioinnin tiivistelmät:

HYTE

a. Tausta ja yleiskuvaus:

PÄÄTAVOITE: Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitettävät palvelut ja toiminnot tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, osallisuutta ja yhdyspintatoimintaa: Osio etenee kohti tavoitetta monella rintamalla. Hyteä ja yhdyspintoja kehitetään kaikissa kehittämisohjelmissa omana toimintana ja osiomme tukemana. Osiossa tehty hyten, yhdyspintatoiminnan ja osallisuuden valmistelu on tukenut kehittämisohjelmien lisäksi hyvinvointialueen järjestämistoimintojen valmistelua.   

b. Tavoitteet: 

Aiempi hankevaihe: Vuonna 2021 hyte-kehittämistä tehtiin Rakenneuudistushankkeen rahoituksella. Tuolloin työssä painottui sote-palvelujen, kunnan ja järjestöjen hyte-yhteistyön kehittäminen. Sen osana tuettiin hyten kehittämistä myös Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämisohjelmissa. Saavutuksista mainittakoon esimerkkeinä taloudellisen hyvinvoinnin puheeksioton ja ohjauksen toimintamalli ja alueellisen hyte-asiantuntijan roolin kokeilu. Järjestämistoimintoihin on tämän kokeilun pohjalta tulossa rekrytointiin kolme alueellista osallisuus-, yhdyspinta- ja hyvinvointikoordinaattoria.

Nykyinen hankevaihe:

Asiakas- ja palveluohjaus ja sähköinen neuvonta- ja asiointialusta (SNAP): Hyten ja yhdyspintojen mahdollisuudet asiakas- ja palveluohjauksen ja SNAPin kehittämisessä on oivallettu ja on sisällytetty niitä koskeviin jatkosuunnitelmiin. Kehittämisohjelmien yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisryhmän toiminta siirtyy osiomme vetovastuulle, koska sen kautta on hyvä mahdollisuus kootusti vaikuttaa asiakas- ja palveluohjauksen kehittämiseen hyten ja yhdyspintojen näkökulmasta. Lisäksi ryhmä on mainio foorumi hyvinvoinnin edistämisen palvelukonseptin kehittämisyhteistyölle, johon myös kuuluu asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistä (POP-Digi-Hoitotakuu-hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma). Näin ollen sama ryhmä palvelee sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen että POP-Digi-Hoitotakuu-hankkeen tavoitteita.

Muiden kehittämisohjelmien hyte- ja yhdyspintatyön tukeminen: Yhteistyötä tehdään eri asioissa ja eri tasoilla kaikkien kehittämisohjelmien kanssa. Pisin ja vaikuttavin yhteistyö lienee Ikäohjelman kanssa. Yhtenä saavutuksena mainittakoon Ikäohjelman hyte- ja järjestöasioiden työvaliokunta, joka on aloittanut toimintansa tämän vuoden aikana. Yhteistyö on saatu käyntiin nyt myös Vammaisten palvelujen kehittämisohjelman kanssa. Yksi esimerkki kaikkia kehittämisohjelmia läpileikkaavasta hyte-toimenpiteestä on osiomme vetämä kehittämisryhmä, joka etsii keinoja elintapaohjauksen kehittämiseen. Tavoitteena on saada toiminta kehitettyä niin hyväksi, että se auttaa parantamaan HYTE-kertoimen kautta saatavaa rahoitusta hyvinvointialueelle.

Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta ja hyvinvointialuetta tukeva yhdyspintatoiminnan valmistelu: Osion vastuulla olleita yhdyspintoja (kulttuurihyvinvointi, elintapaohjaus, liikunta, työllisyys, ehkäisevä päihdetyö, oppilashuolto, kotoutuminen) on valmisteltu yleisen hyvinvointialuevalmistelun mahdollistamalla tahdilla. Yhdyspintatoiminnan hyviä käytäntöjä, haavoittuvuuksia, erityiskysymyksiä ja mahdollisuuksia on kartoitettu ja nostettu keskusteluun ja kehittämisen kohteeksi. Lisäksi on pidetty useita seminaareja, joihin on osallistunut jopa yli sata ihmistä. Myös yhdyspintojen välistä yhdyspintaa on kehitetty (esim. kulttuurihyvinvoinnin huomiointi elintapaohjauksessa). Työntekijöiden vaihtumisen ja hyvinvointialuevalmistelun etenemisen myötä oppilashuollon ja kotoutumisen valmistelu on siirretty hyvinvointialueen vastuulle.

Yhteisen asukas- ja asiakasosallisuuden ja kumppanuuden mallin kehittäminen: Keväällä ja alkukesästä on pidetty useita asukkaille ja asiantuntijoille avoimia ideapajoja, joita hyödynnetään mallin kehittämisessä. Kehittämistyö on syksyllä 2022 siirtynyt työntekijän vaihtumisen seurauksena hyvinvointialueen vastuulle.

Mitä on vielä saavuttamatta? Yhdyspintavalmistelu on jatkuva prosessi, joka jatkuu myös ensi vuonna yhdyspintatoiminnan kehittämisenä. Myös kehittämisohjelmissa tehtävän hyten ja yhdyspintatoiminnan kehittämisen tukeminen on jatkuvaa työtä, jota on jatkettava myös ensi vuonna. Lisäksi hytellä ja yhdyspintatoiminnalla on joitakin omia, tärkeitä tavoitteita, joiden eteen tulee tehdä työtä kaikissa tai useimmissa kehittämisohjelmissa.  

c. Tuotokset: 

Koska osiomme perustuu pitkälti yhteiskehittämisen ideaan eli integroitumiseen muiden kehittämisohjelmien toimintaan, osiomme tulokset ja tuotokset niveltyvät monelta osin muiden kehittämisohjelmien tulosten ja tuotosten sisälle. Tässä esimerkkejä tuloksista ja tuotoksista, joissa olemme olleet vahvasti mukana tai päävastuussa:

• Asiakas- ja palveluohjauksen kehittyminen ennaltaehkäisevään suuntaan
• Sähköisen neuvonta- ja asiointialustan kehittyminen ennaltaehkäisevään suuntaan
• Kehittämisohjelmien lisääntyvä ymmärrys hytestä ja yhdyspintatoiminnasta
• HYTE-kertoimeen vaikuttavan toiminnan kehittyminen  
• Perhekeskustoiminnan hyte- ja yhdyspintatoiminnan vahvistuminen
• Ikäneuvolan ja päivätoiminnan hyte- ja yhdyspintatoiminta vahvistuminen (esim. tulossa mahdollisesti hyte-pilotteja)
• ENNI-ehkäisevän kotikuntoutuksen jatkokehitys
• Ikäohjelman hyte- ja järjestöasioiden työvaliokunnan toiminta
• Mini-intervention käyttöönoton ja kirjaamiskäytäntöjen edistyminen
• Työkyvyn tuen mallin kehittyminen ja työ- ja toimintakyvyn edistämisen kehittyminen
• Aivo- ja verenkiertohäiriöiden kuntoutumisen ja kaatumisen ehkäisyn kehittyminen

d. Keskeiset hyödyt:

Kehittämisohjelmissa toimivien kehittäjien ymmärrys hytestä ja yhdyspinnoista kasvaa, ja hyte ja yhdyspinnat integroituvat osaksi muuta kehittämistä.  Sote-palvelujen yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden hyte-toimijoiden kanssa kehittyy ja monipuolistuu. Sote-palveluissa tapahtuva hyte- ja yhdyspintatoiminta kehittyy niin, että asukkaat saavat apua, tukea ja palveluja jatkossa nykyistä varhaisemmin, monialaisemmin ja ennaltaehkäisevämmällä otteella.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat:

Sama vastaus kuin edellä kohdassa d. Lisäksi: Kehittämisohjelmien ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä yhteistyö yhdyspintatoimijoiden kanssa vahvistuu, mikä tukee sote-palvelujen painopisteen siirtymistä ennaltaehkäisevään suuntaan.

Kehittämisohjelmat etenevät hyvää vauhtia eikä osiomme nykyinen henkilöresurssi mahdollista sitä, että voisimme olla mukana integroimassa hyteä ja yhdyspintatoimintaa jokaisessa tai edes useimmissa kehittämisohjelmien toimenpiteissä. Olemme mukana siellä, missä siihen on halukkuutta ja tarvetta ja mihin resurssit riittävät. Tämä on todettu toimivaksi yhteistyön malliksi hyten ja yhdyspintojen näkökulmasta. Hyvinvointialueen valmisteluun liittyvät epävarmuustekijät ovat heijastuneet osion toteutukseen niin, ettei budjetin mahdollistamaa henkilöstöresurssia ole saatu kokonaan käyttöön. Asia korjataan lähiaikoina, koska hyvinvointialueen osallisuus-, yhdyspinta- ja hyte-resurssit ovat nyt selvillä. Näin ollen myös Tulevaisuuden sote-keskus -osiomme toimintaa on helpompi suunnitella.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:

Tuemme jatkossakin hyten ja yhdyspintatoiminnan kehittämistä kehittämisohjelmissa. Lisäksi kirkastamme muutaman tärkeimmän hyteä ja yhdyspintatoimintaa koskevan oman tavoitteen, joita pyrimme edistämään jokaisessa kehittämisohjelmassa tai tietyissä kehittämisohjelmissa (esim. HYTE-kertoimen indikaattoreihin liittyvä toiminta, hyvinvointivalmentaja-toimintamalli).

Osion toiminta sovitetaan yhteen hyvinvointialueen järjestämistoiminnoissa syksyllä 2022 aloittavan Osallisuus-, yhteistyö- ja hyvinvointi-palvelualueen tiimin työn kanssa. Tiimin resurssi on tarpeeseen nähden pienehkö, joten Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen rahoitus on erittäin tarpeellinen lisäresurssi. Lisäksi osio tekee tiivistä yhteistyötä POP-Digi-Hoitotakuu-hankkeen hyvinvoinnin edistämisen palvelukonsepti -tiimin kanssa. Kaikkien näiden työtä ohjaa sisällöllisesti hyvinvointialueen osallisuus-, yhteistyö- ja hyvinvointi-palvelualueella työskentelevät päälliköt.  

 

DIGI

a. Tausta ja yleiskuvaus: 

Kaikkien kehittämisohjelmien yhteisen virtuaalisen sotekeskuksen konseptin laajentaminen tuotantoon vietäväksi palveluksi on edennyt suunnitelmien mukaan. Kehitettävä palvelu toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisen neuvonnan ja ohjauksen työkaluna. Palvelu kokoaa yhteen hyvinvointialueen laajat ja monimuotoiset sähköiset neuvonnan, itsehoidon ja asioinnin palvelut sekä tukee ennaltaehkäisyä ja hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden esiin nostamista. Neuvonnan ja asioinnin palvelun ensimmäisen tuotantoversion sisällöt on koottu tiiviissä yhteistyössä Tulsote-hankkeen eri kehittämisohjelmien asiantuntijoiden kanssa. Aktiivinen työskentely on käynnissä erityisesti LNP:n, ikäihmisten, hyte:n ja kuntoutuksen kehittämisohjelmien kanssa. Kehittämisohjelmat tuottavat neuvonnan ja asioinnin palveluun myös täysin uusia asiasisältöjä tukemaan asukkaiden palveluihin ohjautumista ja palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä.

Omaolon käyttöönotto on edennyt hyvinvointialueella ja Omaolon alueellisten palveluprosessien ja –ohjausten laatiminen on edennyt aikataulussa. Omaolon yhteistyö kehittämisryhmien kanssa on ollut aktiivista. Ikäihmisten palveluissa omaishoidontuen palveluprosessissa Omaolon palveluarviot mukana. Myös seniorineuvolan toiminnassa muutamissa organisaatioissa Omaolon hyvinvointitarkastus on jo käytössä. Kuntoutuksen puolella alaselän digihoitopolulle oirearvio otettu mukaan ja suunnitellaan etäsuoravo av tules –oirearvoista fysioterapeuteille. Alueellisessa elintapaohjannan suunnittelussa Omaolon terveystarkastus mukana ja pilotointia menossa.

Omaolon palveluohjauksiin on lisätty Tutustu myös näihin –osioon Järjestöt. Hyte –työryhmä oli mukana jo viime syksynä laatimassa tätä hyvinvointikäsitteeseen pohjautuvaa palvelutarjotinta (=Tutustu myös näihin-osio). Omaoloa voi käsitellä vain sote-rekisteröity ammattilainen, joten sen käsittelijäksi ei ole voitu järjestöjen edustajia suunnitteilla. Omaoloa käyttävät ammattilaiset pyritään informoimaan eri prosesseissa hyödyntämään järjestöyhteistyötä, esim. terveystarkastusten ja seniorineuvolan hyvinvointitarkastuksen yhteydessä. 

b. Tavoitteet: 

POPsote hankkeessa 2021 laaditusta virtuaalisen sotekeskuksen konseptikuvauksesta on siirrytty seuraavaan vaiheeseen ja kaikkien kehittämisohjelmien yhteinen sähköisen neuvonnan ja asioinnin palvelu julkaistaan tavoitteiden mukaisesti hyvinvointialueen aloittaessa. Omaolon alueellisten palveluprosessien ja –ohjausten kuvaukset on hyvällä mallilla ja saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Omaolon käyttöönotto on laajentunut ja Päivystysavun yhteistyö on saatu useamman organisaation kanssa valmiiksi oirearvio-palvelussa. Oirearvioiden käyttöönotto saavuttamatta vielä viidessä organisaatiossa.

c. Tuotokset: 

Pohjois-Pohjanmaan sähköisen neuvonnan ja asioinnin ensimmäinen tuotantoversio julkaistaan hyvinvointialueen aloittaessa vuoden 2023 alussa. Palvelu on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ICT-valmisteluhankkeen kanssa ja kehitysprosessi ja palvelun ensimmäisen versio tullaan kuvaamaan Innokylään 2022 loppuun mennessä. Tulsote hankkeen näkökulmasta keskiössä on palveluun yhdessä koottu ja tuotettu sisältö.

Alueelliset palveluprosessi kuvaukset ja yhtenäiset palveluohjaukset Innokylässä: Terveystarkastuksen palveluprosessin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla | Innokylä (innokyla.fi) , Hyvinvointitarkastuksen palveluprosessin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla | Innokylä (innokyla.fi) ja Omaolon Omaishoidontilanteen palveluprosessin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla | Innokylä (innokyla.fi) 

d. Keskeiset hyödyt:  

Pohjois-Pohjanmaan sähköisen neuvonnan ja asioinnin palvelu kokoaa yhteen alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mahdollistaa järjestöjen ja kolmannen sektorin tuottamien palveluiden kytkemisen osaksi asukkaille tarjottavaa kokonaisuutta. Palvelun avulla asukkaat löytävät kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet ja ohjatuvat käyttämään omaan tilanteeseensa sopivia ja tarkoituksenmukaisimpia palveluita. Asukkaille palveluita ja asiointimahdollisuuksia tarjottaessa korostetaan matalan kynnyksen palveluita ennen raskaampia palveluita.

Alueellisten palveluprosessien ja –ohjausten laatiminen tukee alueellamme yhtenäistä Omaolon käyttöönottoa. Yhtenäisillä prosesseilla lisätään hoidon laatua, saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja tuetaan itsehoitoon. Käyttöönoton laajentumisella tuetaan sähköisten asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan tasavertaista palvelun saantia.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat:  

Sähköisen neuvonnan ja asioinnin palvelun rakentamisessa ja kehittämisessä huomioidaan kestävän kasvun ohjelman (RRP) hankkeessa tehtävä Monialaisen hyvinvoinnin edistämisen palvelukonseptin ja elintapaohjauksen palvelutarjottimen kehittämiseen kytkeytyvä työ. RRP hankkeessa tehtävää työtä hyödynnetään sähköisen neuvonnan ja asioinnin palvelun kehittämisessä. Synergiaetuja ja yhteisiä kehittämiskohteita on tunnistettu myös sähköisen neuvonnan ja asioinnin alustasta RRP hankkeen suuntaan.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:

Sähköisen neuvonnan ja asioinnin palveluun tuodaan vuoden 2023 aikana uusia sisältöjä, niin että se palvelee mahdollisimman laajasti koko hyvinvointialueen asukkaita ja eri kohderyhmiä. Julkaistua palvelua markkinoidaan alueen asukkaille  ja palvelun ensimmäisen tuotantoversion käyttöä seurataan. Palvelun kehitystyötä jatketaan aktiivisessa yhteistyössä Tulsote-kehittämisohjelmien ja hyvinvointialueen ICT-valmistelun kanssa. 

Omaolon kaikki sisällöt saadaan alueen kaikkiin organisaatioihin käyttöön. Omaolon alueellisten palveluprosessin ja –ohjausten hyödyntäminen alueella on aktiivista ja toimintamalleja kehitetään aktiivisesti käyttökokemusten myötä. Omaolo on tiivis osa SNAP, digitaalisia hoitopolkuja ja digitaalisen sotekeskuksen toimintaa, jonne alkuun oirearvioiden ohjautuminen. Omaolon hallintamallia alueellisesti yhtenäisestään. Aktiivinen yhteistyö eri kehittämisryhmien kanssa jatkuu.

 

TKIO, Innovaatiotoiminta, yhteiskehittäminen

a. Tausta ja yleiskuvaus: 

Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa POP-alueen innovaatio-, yhteiskehittämis- ja testaustoiminnan mallia kehitetään edelleen ja juurrutetaan POP-alueen sidosryhmien käyttöön ohjelman Innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan osiossa.

Tarkemmin:

• Pohjois-Pohjanmaan innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan jalkauttaminen
  • Toiminnan juurruttaminen eri palvelukokonaisuuksiin ja alueellisesti Tulsote- osahankkeiden kautta
  • Viestintä yhdessä Tulsote-viestinnän kanssa (hyvinvointialueen verkkosivut ja sosiaalinen media).
  • Sidosryhmien kanssa toiminen ja viestiminen, yhteiskehittämisverkoston työpalaverit ja verkoston laajentaminen.
  • Alueiden yhdyshenkilöiden kanssa viestiminen ja toiminnan kehittäminen.
• Sähköisen, alueellisen yhteiskehittämisalustan kehittäminen yhdessä alustan toimittajan ja sidosryhmien kanssa
  •  Yhteiskehittämistilaisuudet alustan toimittajan ja sidosryhmien kanssa
• Innovaatio- ja yhteiskehittämisen käsikirja
  • Alueellista yhteiskehittämistoimintaa ja sen johtamista tukevan käsikirjan rakentaminen

b. Tavoitteet: 

Rakennehankkeen osana toteutetussa POPsote Innovaatio- ja testaustoiminta (TKIO) -osahankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön (2020-2021) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen innovaatio-, yhteiskehittämis- ja testaustoiminnan malli. Mallin avulla tarjotaan tukevia työkaluja, rooleja, palveluja ja osaamista hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aikana POP-alueen innovaatio-, yhteiskehittämis- ja testaustoiminnan malli saatetaan alueen ja sen sidosryhmien käyttöön. Toiminnan tueksi tuotetaan lisäksi alueen henkilöstön ja sidosryhmien kehittämisyhteistyötä tukeva POP-alueen Yhteiskehittämistoiminnan käsikirja, joka esitellään kohderyhmälleen vuoden 2022 aikana.

c. Tuotokset:  

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aikana POP-alueen innovaatio-, yhteiskehittämis- ja testaustoiminnan malli saatetaan alueen ja sen sidosryhmien käyttöön. Toiminnan tueksi tuotetaan lisäksi alueen henkilöstön ja sidosryhmien kehittämisyhteistyötä tukeva POP-alueen Yhteiskehittämistoiminnan käsikirja, joka esitellään kohderyhmälleen vuoden 2022 aikana.

• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteiskehittämismallin ja sähköisen yhteiskehittämisalustan edelleen kehittäminen ja alueelliseen käyttöön juurruttaminen
• Alueellista yhteiskehittämistä tukevan verkoston luominen ja toiminnan käynnistäminen
• POP-alueen Yhteiskehittämisen käsikirjan rakentaminen toiminnan ja sen johtaminen tueksi

d. Keskeiset hyödyt: 

POP-alueen innovaatio- ja yhteiskehittämismallia kehitetään edelleen ja juurrutetaan alueelliseen käyttöön tiiviissä yhteistyössä tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja osaamistoiminnan sidosryhmien kanssa, alueen asukkaat, ammattilaiset, yritykset ja järjestöt aktiivisesti kehitystyöhön mukaan osallistaen. Alueellisesti käyttöönotetun sähköisen yhteiskehittämisalustan sekä toimintaa tukevan asiantuntijaverkoston ja palveluiden (mm. OuluHealth Labs) käyttöönottoa tuetaan, POP-alueen tarvelähtöisen, systemaattisemman ja kehittämistyön jatkuvuutta tukevan yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi. Lisäksi edistetään innovaatioyhteistyön vahvistumista kansallisesti, hyvinvointialueiden sekä eri sidosryhmien ja sektorien välillä, mm. Innovaatio- ja strategiaverkostotoiminnan kautta.

Tarkemmin:

• POP-alueen yhteiskehittämistoimintaan tarjotaan yhteiset toimintamallit, jatkuvasti saatavilla olevaa asiantuntemusta, tukea ja koordinaatiota - yhdessä kehittäminen sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa helpottuu ja tehostuu.
• Yhteiskehittämisalustalla Hyvinvointialueen yhteinen -kanavalla on (8.9.2022) 27 valmista, yhteiskehittämistoiminnan kautta kehitettyä ratkaisua. Yhteensä kehittämisehdotuksia kanavalle on tullut 129.
• Asukkaiden osallisuuden parantaminen - asukkailla mahdollisuus osallistua sote-palveluiden kehittämiseen.
• Hyvinvointialueen työntekijöiden kehittämistoimintaan osallistumisen tukeminen - vahvemmat mahdollisuudet kehittää omaan työhön liittyviä olosuhteita ja prosesseja sekä keksinnöllisiä ideoita eteenpäin.
• Tuetaan sidosryhmien vahvempaa osallisuutta POP-alueen yhteiskehittämistoiminnassa.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat: 

Yhteiskehittämisosiossa tehtävää kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kaikkien POP-alueen sidosryhmien kanssa, ml. myös Tulsote-hankekokonaisuuksien projektikoordinaattorit ja -suunnittelijat. Tulsote-hanketoteuttajat ovat tärkeitä asiantuntijoita omalla alueellaan ja edustamassaan palvelukokonaisuudessa ja heidän panostaan tarvitaan joko kehittämisehdotustuen asiantuntijakommentteihin tai kehittämisehdotuksen jatkotyöstämiseen.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:

Tavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen innovaatio- ja yhteiskehittämistoiminnan sekä toiminnan käsikirjan yhä vahvempi juurruttaminen POP-alueen käyttöön - yhdessä kehittämisen ja hyvien käytäntöjen sujuvan jakamisen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi. Hyvinvointialueen esihenkilöiden ja työntekijöiden sekä hyvinvointialueen asukkaiden tiedottaminen toiminnasta sekä toimintaan sitouttaminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa innovaatiolähettilästoimintaa (POP-alueen henkilöstön osallisuuden tukeminen).

 

Järjestöyhteistyö

a. Tausta ja yleiskuvaus

Päätavoite: Järjestöjen ja seurakuntien hyvinvointia edistävät toiminnot ovat osa hyvinvointialueen ihmislähtöisiä sote-palveluja.

Pohjois-Pohjanmaalla toimii n. 6700 rekisteröityä yhdistystä, joista n. 600 toimii sosiaali- ja terveysalalla. Tämän lisäksi alueella toimii monia valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka on rekisteröity jonnekin muualle. Alueella toimii myös seurakuntia, jotka järjestöjen tapaan tarjoavat yleishyödyllistä toimintaa.

Järjestö- ja seurakuntayhteistyön kehittämisessä päästiin hyvin käyntiin POPsote-hankkeen rakenneuudistushankkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osahankkeessa (11/2020-12/2021). Kehittämistyö on konkretisoitunut Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa (1/2022 alkaen) yhteistyön toimintamalleiksi ja niiden piloteiksi. Myös hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyön valmistelu on konkretisoitunut päätöksentekoon vietäviksi asioiksi.

b. Tavoitteet:

Järjestöt ja seurakunnat ovat osallistuneet hyvinvointialuestrategian ja sitä toteuttavien asiakirjojen valmisteluun. Asiakirjat sisältävät tietoa hyvinvointialueen järjestöyhteistyöstä. Järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö on koottu yhteen asiakirjaan.

Hyvinvointialue myöntää järjestöavustuksia. Järjestöt, seurakunnat, kunnat ja kuntayhtymät ovat osallistuneet järjestöavustusten periaatteiden valmisteluun.

Hyvinvointikertomus sisältää tietoa järjestöistä ja seurakunnista sekä yhteistyöstä, järjestöjen ja seurakuntien tuottamaa kokemustietoa sekä analyysin kuntien hyvinvointikertomusten järjestö- ja seurakuntayhteistyöstä.

Hyvinvointialueen kokemustoiminnan toimintamalli käsitellään päätöksenteossa alkuvuodesta 2023.

On tehty suunnitelma järjestöille ja seurakunnille sekä järjestöistä ja seurakunnista viestimiseksi hyvinvointialueen nettisivuilla ja intranetissä.

On viestitty hyvinvointialueen valmistelusta sekä sote-keskusten järjestöyhteistyön kehittämisestä aktiivisesti järjestöille ja seurakunnille sekä sote-ammattilaisille.

Jokaisen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämisohjelman tukena toimii maakunnallinen järjestöverkosto, jota kutsuvat koolle järjestöjen ja seurakuntien valitsemat verkostoveturit.

Hankkeen kehittäjät hahmottavat järjestöjen ja seurakuntien moninaisia rooleja sote-palvelujen yhdyspinnoilla, huomioivat niiden toiminnan palveluverkostoja kuvatessaan ja osallistavat niitä hankkeen kehittämistyöhön.

Järjestöt, seurakunnat ja kokemustoimijat ovat olleet mukana palveluketjujen kuvaamisessa. Kuvatut palveluketjut sisältävät myös järjestöjen ja seurakuntien toimintaa.

Järjestöjen ja seurakuntien toiminta tuodaan osaksi hyvinvointialueen digipalveluja erillisrahoituksella (POP-Digi-Hoitotakuu –hanke) kehitettävän palvelutarjottimen ja siihen rakentuvan Lähellä.fi-palvelun rajapinnan avulla.

Järjestö- ja seurakuntatoimintaan ohjaaminen on osa hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjausta. Ammattilaiset saavat perehdytystä järjestöjen ja seurakuntien toimintaan ja heidän työvälineenään tulee toimimaan palvelutarjotin.

Hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyön resursseja, yhteistyörakenteita ja toimintamalleja ei kaikilta osin ole vielä valmisteltu, niistä ei ole päästy neuvottelemaan sote-palveluiden kanssa eikä niitä ole käsitelty päätöksenteossa. Myös toimenkuvien, yhteistyörakenteiden ja toimintamallien jalkauttaminen ja juurruttaminen vaatii jatkossa työtä.

Hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyön kokonaisuutta ei ole em. mainituista syistä voinut vielä viedä hyvinvointialueen nettisivuille ja intranettiin.

Järjestöt ja seurakunnat eivät ole vielä päässeet riittävästi osallistumaan hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman valmisteluun. Hyte-neuvottelut järjestöjen ja seurakuntien kanssa on vielä käymättä. Myös hyte-yhteistyön toimintamallien jalkauttaminen ja juurruttaminen vaatii jatkossa työtä.

Sote-ammattilaisten perehdytyspakettia ja sote-keskusten järjestöyhteistyötä pilotoidaan, mutta toimintamallin seuranta, arviointi, kuvaaminen, jalkauttaminen ja juurruttaminen vaatii jatkossa työtä.

Kaikkien asiakasryhmien yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen ja näin ollen myös siihen liittyvän järjestö- ja seurakuntayhteistyön kehittäminen on kesken. Yhteistyörakenteet järjestöjen ja seurakuntien sekä asiakasohjaajien sekä paljon palveluja tarvitsevien vastuutyöntekijöiden välille ovat rakentumatta. Myös toimintatapojen jalkauttaminen ja juurruttaminen vaatii jatkossa työtä.

Eri asiakasryhmien palveluketjujen ja näin ollen myös niihin liittyvien järjestöjen ja seurakuntien roolien kuvaaminen on kesken. Tarvitaan systemaattinen toimintamalli yleishyödyllisen toiminnan huomioimiseksi palveluketjuissa. Myös olemassa olevien yhteistyörakenteiden juurruttaminen pysyviksi vaatii jatkossa työtä.

Palvelutarjottimen rajapinta Lähellä.fi-palveluun rakentuu POP-Digi-hoitotakuu –hankkeen toimesta vuosina 2023-2025.

c. Tuotokset:

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirja on toimintamallina kuvattu Innokylään. Asiakirja on päätöksenteossa 2023.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten periaatteet ovat päätöksenteossa 9/2022.

Hyvinvointialueelle on valmisteltu kokemustoiminnan toimintamalli sekä malliin liittyvät esittely-, perehdytys- ja lomakemateriaalit. Kokemustoimintaa pilotoidaan Mipä-hankkeen toimesta Oulunkaaren mielenterveys- ja päihdepalveluissa 1-12/2022 sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toimesta sen omissa palveluissa 9-12/2022.

Sote-ammattilaisille on tehty järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisen toiminnan perehdytyspaketti, jota pilotoidaan 10-11/2022. Perehdytyspaketti tulee osaksi henkilöstön koulutusalustaa.

Sote-keskuksissa toimii tehtäviinsä perehdytettyjä järjestöyhdyshenkilöitä, joiden toimenkuvaa pilotoidaan 8-12/2022. Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön toimenkuva on kuvattu Innokylään.

On kirjoitettu kaksi uutista henkilöstön uutiskirjeeseen, kaksi uutista hyvinvointialueen uutiskirjeeseen sekä yksi uutinen ja kolme yhteisblogitekstiä hyvinvointialueen nettisivuille. On osallistuttu yhden yhteisblogitekstin kirjoittamiseen järjestöyhteistyön näkökulmasta.

On osallistuttu kymmenen tilaisuuden järjestämiseen (365 osallistujaa) ja pidetty puheenvuorot 39 tilaisuudessa (1066 kuulijaa).

d. Keskeiset hyödyt:

Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen kehittäjien tieto ja osaaminen järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta ja rooleista sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niiden yhdyspinnoilla on lisääntynyt. Kehittäjät osaavat aikaisempaa paremmin hyödyntää järjestöjen ja seurakuntien osaamista palvelujen kehittämisessä ja yhteistyön rakentamisessa.

Hyvinvointialueorganisaation järjestö- ja seurakuntayhteistyön resursseja, rakenteita ja toimintamalleja on valmisteltu. Uudella organisaatiolla on valmiuksia suoriutua yhteistyöhön liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä.

Järjestöt ja seurakunnat ovat osallistuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja hyvinvointialueen valmisteluun. Osallistuminen tukee hanketta ihmislähtöisten palvelujen rakentamisessa ja hyvinvointialuetta laajan verkoston voimavarojen hyödyntämisessä palveluissa ja niiden yhdyspinnoilla.

e. Riippuvuudet ja yhdyspinnat:

Järjestöjen ja seurakuntien kanssa hankkeessa tehtävä yhteiskehittäminen ja hyvinvointialueen järjestöyhteistyön valmistelu tukevat asiakas- ja omaisnäkökulmien huomioimista kehittämistyössä sekä järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisten toimintojen hyödyntämistä osana asiakkaiden palveluja ja palveluketjuja. Jo tehty yhteistyö mahdollistaa myös järjestöjen ja seurakuntien saamisen mukaan hyvinvointialueen palvelutarjottimelle, jota rakennetaan POP-Digi-Hoitotakuu –hankkeessa.

Kaikille hankkeille yhteisten kehittämisteemojen, kuten asiakas- ja palveluohjauksen sekä palveluketjujen, kehittäminen on vielä kesken. Näin ollen myös järjestö- ja seurakuntayhteistyön rakentaminen näihin odottaa kehittämistyön etenemistä.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:

Vuoden 2023 aikana hankkeessa kehitetyt järjestö- ja seurakuntayhteistyön toimintamallit jalkautetaan ja juurrutetaan hyvinvointialueorganisaation tehtäviksi tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä koordinoivan henkilön kanssa.

Juurrutettavia toimintamalleja ovat mm. hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirja, järjestöyhdyshenkilöt ja -yhteistyörakenteet, sote-ammattilaisten perehdytys yleishyödylliseen toimintaan, yleishyödyllisen toiminnan huomioiminen sote-palveluketjuissa, kokemustoiminta sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminta sote- ja perhekeskuksissa.

 

Ensihoito

2021

•Ensihoidon tilannekeskus –pilotti (jatkoa POPsotesta 2021)

•KOTAS ja KOSA yhteistyön kehittäminen (jatkoa POPsotesta 2021)

2022

•SOTE valmiuskeskus yhteistyön valmistelu (Syksy 2022- vuosi 2023)

•SOTE tilannekeskus kehittäminen (Syksy 2022-kevät 2023)

2023

•Ensihoidon tilannekeskus toiminnan vakiinnuttaminen

•Liikkuvat hoidon tarpeen arvioyksiköt (vuosi 2023, RRP?)

 

a. Tausta ja yleiskuvaus: 

Ensihoidon hankeosiossa (POPsote 2021) on perustettu ensihoidon tilannekeskus -pilotti, jossa kehitetään kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyä. Toimintamallilla on pyritty osaltaan vähentämään ensihoitopalvelun kuormitusta erityisesti Oulun alueella. Tällä hetkellä ensihoidon tilannekeskus valmistelee verkottunutta yhteistyömallia SOTE valmiuskeskuksen kanssa ja laajentaa toimintansa ympärivuorokautiseksi.

Ensihoito on tehnyt tiivistä yhteistyötä ikäohjelman kanssa KOTAS- (kotona asumisen tuen keskus) ja kotisairaalatoimintojen kehittämisessä. Yhteystyö on pohjaa nyt aloitetulle SOTE tilannekeskustoimintojen kehittämiselle.

b. Tavoitteet: 

Ensihoidon tilannekeskus pystyy allokoida ensihoitopalvelulle tarkoituksenmukaiset ja ensihoidon kuljettamista vaativat tehtävät sellaisista, jotka voidaan hoitaa ilman ensihoitoyksikön kontaktia ja ohjata potilaalle tarkoituksenmukaista apua. Ensihoitoyksiköille välitettäviä kiireettömiä ensihoitotehtäviä on pystytty vähentämään n. 40%. Yhteistyö KOTAS –toimintoihin on tiivistynyt.

c. Tuotokset: 

Ensihoidon tilannekeskus -toiminnalla on vähennetty 40 % ensihoitoyksiköille välitettäviä ensihoitotehtäviä. Palveluyhteistyö ja yhteisten toimintamallien kehittäminen kotiin vietävien palveluiden kanssa kohdentaa eri toimijoiden resursseja tarkoituksenmukaisesti.

d. Keskeiset hyödyt:

Ensihoidon tilannekeskus; vähentää ensihoitopalvelun kuormitusta, ensikontakti ja –käsittely nopeuttaa ja sujuvoittaa ensihoitotehtävien hoitamista, kohdentaa ensihoidon resursseja tarkoituksenmukaisesti, tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja toimii yhteistyön linkkinä. Kiireettömien ensihoitotehtävien käsittely ja yhteistyö kotisairaala ja KOTAS –toiminnan kanssa ovat pohja tulevalle SOTE tilannekeskustoiminnalle, joka pyrkii vähentämään ammattilaisten päällekkäistä työtä ja kohdentamaan liikkuvat resurssit niin, että potilaan tilanne hoidetaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat: 

Väestön ikärakenteen muutokset vaikuttavat myös ensihoitopalveluun tulevaisuudessa, jonka vuoksi tiivistä yhteistyötä tarvitaan ikäohjelman kanssa. Yhteinen tavoite on saada sairaalan ulkopuolella liikkuvien yksiköiden resurssit kohdentumaan tarkoituksenmukaisesti jolloin asukkaiden epätarkoituksenmukaista siirtelyä, päivystyskäyntejä ja vuodeosastojaksoja voidaan välttää.

f. Suunniteltuja jatkotoimia 2023:

Pohjois-Pohjanmaan SOTE tilannekeskuksen valmistelu yhteistyössä SOTE valmiuskeskuksen, ikäohjelma, ensihoidon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa. Yhdistää aikaisempaa kehittämisyhteistyötä ja –toimintoja.

Yhteistyössä ikäohjelman kanssa tavoite suunnitella ja mahdollisesti pilotoida iäkkäiden akuutteihin terveysongelmiin, tilanteisiin ja hoitoihin erikoistuneita liikkuvia yksiköitä. Vastaa väestön ikärakenteen muutosten aiheuttamaan ikäihmisten ennalta suunnittelemattomaan palvelutarpeeseen. (RRP-rahoitus?)

 

 

-------------------------------------------------------------

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, marraskuu 2021

LAPSET, NUORET, PERHEET:

a) Tausta ja yleiskuvaus: Perhekeskustoimintaa kokonaisuudessaan on kehitetty yhdenvertaiseen ja yhdenmukaisempaan suuntaan työstämällä perhekeskustoiminnan periaatteita eri tahojen kanssa, sekä palvelupolkuja ja monialaisen työn prosesseja koko hyvinvointialueella digitaaliset palvelut huomioiden. Perustason toimijoiden (varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotyö, sosiaali- ja terveydenhuolto) osaamista on vahvistettu laaja-alaisella koulutustarjonnalla. Oikea-aikaisuuden ja varhaisen puuttumisen tavoitteita on kehitetty konkreettisesti erilaisten pilottien (palveluohjaus, asiantuntijakonsultaatio, digitaaliset palvelut, työparimalli) avulla.

b) Tavoitteet: Vuoden 2021 aikana ensisijaisena tavoitteena on ollut päästä yhteisen tilannekuvan äärelle eli mikä on perhekeskusten tilanne kunnissa, ja ennen kaikkea siitä, mihin suuntaan niitä tulee kehittää. Tähän tavoitteeseen on kevään jälkeen päästy ja syksyn aikana eri alueilla on aloitettu painottamaan erilaisia konkreettisia toimenpiteitä kehittämistyössä, joita on päästy aloittamaan. Täydennyshakuun on kirjattu näiden tavoitteiden mukaisia konkreettisia toimenpiteitä alueiden tarpeiden kohti yhdenvertaisia ja yhdenmukaisia palvelukokonaisuuksia.

c) Tuotokset: Koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset on pidetty perustason osaamisen vahvistamiseksi, lapsen tuen polku käytöshäiriötilanteissa on saatu kuvattua, palveluohjauksen malleja on toiminnassa, vanhemmuutta on tuettu mm. sähköisen verkkokoulun avulla, erilaista ryhmätoimintaa ja työparimalleja lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi on aloitettu, alueellisen perhekeskusverkoston toiminta on aktiivisesti toiminnassa ja järjestöjen sekä seurakunnan välinen yhteistyö on toimivaa ja suunnitelmallista.

d) Keskeiset hyödyt: Toimintakulttuuri kohti monialaisempaa ja varhaisempaa työskentelyä on saatu käynnistymään sekä päällekkäistä työtä vähentymään tietoisuutta lisäämällä, samoin vuoropuhelu niiden tahojen välillä, joilla ei aiemmin ole yhteistyötä ole ollut. Ymmärrys ja tietoisuus myös syy-seuraus –suhteista ja oikea-aikaisuuden merkityksestä on kasvanut, mikä on keskeistä toimintakulttuurin uudistumisessa. 

e) Riippuvuudet, yhdyspinnat: Yhteistyötä tehdään koko Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kehittämisohjelmien kanssa sekä rakenneuudistuksen kanssa (ennen kaikkea OT-keskus, digi, hyte, tietojohtaminen). Lastensuojeluhanke on keskeinen yhteistyökumppani, jonka kanssa tehdään konkreettista yhteistyötä viikoittain esim. yhteisten koulutusten, palvelupolkukuvausten ja verkostojen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Itlan Lapsuuden rakentajat –oppimisverkosto ja VIP-verkosto.

f) Jatko, täydennyshaku: Täydennyshaussa syvennetään edelleen meneillään olemaan kehittämistyötä. Uusina painotuksina on nostettu kehittämistoimet lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteidenkäytön ennaltaehkäisevässä työssä, korona-ajan aiheuttamaan tuen tarpeisiin vastaamiseen erilaisilla konkreettisilla toimenpiteillä sekä palveluiden saatavuus mm. kehittämällä ja yhdenmukaistamalla toimintatapoja, -malleja ja prosesseja esim. kasvatus- ja perheneuvonnassa, oppilas- ja opiskelijahuollossa sekä lapsiperheiden sosiaalityön ja –ohjauksen osalta.

 

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

A. Tausta ja yleiskuvaus                                                                                                                       1. Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus: Tämän hyötytavoitteen osalta on tehty lähinnä valmistelevaa työtä. Muutamia tämän hyötytavoitteen saavuttamiseen tähtääviä pilotteja on aloitettu.                                                                                                                                             2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi: Ennakoivan työn ja puheeksioton kehittämistyö on käynnistynyt, mutta pilotit ovat vasta alkamassa.                                                                                                      3. Laatu ja vaikuttavuus: Perustason koulutusohjelma toimii jo täydellä teholla. OYS psykiatrialla aloitti kaksi kuukautta sitten tehostetun avohoidon yksikkö, jonka resurssit saatiin aiemmalta vuodeosastolta.                                                                                                                                   4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus: Kehittäjätiimien välistä yhteistyötä on tiivistetty. Kaikki tulevat pilotit toteutetaan yhteistyössä.                                                                                               5. Kustannusten nousun hillintä: Kustannustehokkuus on kaikkien pilottien lähtökohta.

B. Tavoitteet: Prosessitavoitteet

1. Tavoite: Kustakin sote-palveluiden osasta on olemassa suunnitelma ja toteutustapa, jota voidaan seurata mittareilla.  Saavutus: Kustakin osasta on kehittämissuunnitelma, mutta palveluiden toteutustavasta ja sen seurannan mittareiden valinnasta on vasta yleisluoteinen suunnitelma.                                                                                                                                          2. Tavoite: Kustakin sote-palveluiden ehkäisevän ja ennakoivan työn on olemassa suunnitelma ja toteutustapa, jota voidaan seurata mittareilla. Saavutus: Ehkäisevästä ja ennakoivasta työstä on yleissuunnitelma, mutta se ei ole vielä riittävän tarkka ja sen toteutustavasta ei ole vielä tarkennettua suunnitelmaa.                                                                                                                  3. Tavoite: Kutakin sote-palveluiden korjaavan työn elementtiä on kehitetty koulutuksen ja toimintamallin hiomisen kautta niin, että tuloksia voidaan seurata sitä varten luoduilla tai muuten jo olemassa olevilla mittareilla. Saavutus: Koulutusohjelmaa toteutetaan aktiivisesti ja keskeisistä palvelupoluista on toteutettu palvelukuvaus kriteereineen, mutta tulosten seurantaan ei ole vielä valmista mittaria.                                                                                                                                    4. Tavoite: Hyvinvointialueen sote-keskukset toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa asiakas/potilaskohtaisesti tarjotaan yksilöllistä monialaista palvelua. Saavutus: Yhtenäistä yhteen sovitettua palvelumallia luodaan parhaillaan, mutta sitä ei ole vielä alettu toteuttaa kuin ensimmäisissä pilottihankkeissa.                                                                                                            5. Tavoite: Kehittämistyössä valitaan kustannustehokkaita toimintatapoja kustannusten pitämiseksi hallinnassa. Saavutus: Kustannustehokkuus on jokaisen suunnitellun kehittämistyön osahankkeen yksi ulottuvuus. Toimintatapoja valittaessa kustannustehokkuus on yksi keskeisistä valinnan kriteereistä.

C. Tuotokset                                                                                                                          Hankkeella aikaansaadut keskeiset tuotokset ovat runsas koulutustarjonta, palveluketjujen kuvaukset, (keskeneräiset) yhteensovitetut monialaisen sote-työskentelyn mallit, (keskeneräinen) monialaista palvelua tarvitsevien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelutarpeen arvioinnin malli, (keskeneräinen) puheeksioton ja ehkäisevän työn kokonaissuunnitelma, OYS psykiatrian osastoresurssin siirtäminen tehostettuun avohoitoon, (keskeneräinen) tuotannonohjausjärjestelmän sovittaminen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ohjaamiseen, päihdepäivystyksen kehittämismallin luominen ja toteuttaminen, Järjestö- ja kokemustoimijayhteistyön vakiinnuttaminen pysyväksi osaksi kehittämishanketta, psykiatristen hoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden työn yhteensovittaminen (lähes valmis Oulussa, vasta hahmotteluasteella muualla), (keskeneräinen) perhekeskuksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun kehittäminen, lyhytinterventiopilotin toteuttaminen, (keskeneräiset) IPC/IPT-koulutukset ja -työnohjaukset, (keskeneräinen) Käynti kerrallaan terapian koulutus- ja työnohjaushanke.

D. Keskeiset hyödyt                                                                                                                    Hanke on lisännyt eri puolilta hyvinvointialuetta olevien aluekehittäjien ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajien koheesiota ja yhteenkuuluvuutta, Asiakas- ja potilastyöntekijöiden innostus kehittämiseen on lisääntynyt, perustason työntekijöiden osaaminen on vahvistunut.          Hyötytavoitteita ei ole vielä voitu saavuttaa, koska ne syntyvät vasta pitkäjänteisen työn tuloksena vähitellen,

E. Riippuvuudet                                                                                                                          Ilman keskinäistä synkronisointia hyödyt jäävät rajallisiksi. Eri kehittämisohjelmien työn tulokset ovat riippuvaisia rinnalla olevien toisten ohjelmien onnistumisesta.

F. Hankkeen jatko                                                                                                                    Hankkeen jatkoa tulee sävyttämään lukuisten alullaan olevien pilottien ja osahankesuunnitelmien toteuttaminen. Hankkeen periaatteet ja tavoitteet pysyvät samanlaisina. Ainoa merkittävä muutos aiemmasta on kehittämisohjelmien yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen koordinointi.

 

IKÄOHJELMA

TAUSTA JA YLEISKUVAUS: Pohjois-Pohjanmaalla ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelman päätavoitteiden eli asiakas- ja palveluohjausmallin, kuntoutuksen ja ympärivuorokautisen kotihoidon, kotisairaalamallin, osaamisen vahvistamisen ja tiedolla johtamisen osalta kehittämistyö on sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Soteuudistuksen lakien voimaanastuttua päätavoitteet ovat vielä kirkastuneet koko hyvinvointialueella ja kehittämistyö on nivottu tiiviisti yhteen hyvinvointialueen valmistelutyön kanssa. Heterogeenisessa maakunnassa verkostomainen kehittämistyö on onnistunut hyvin korona-ajan rasituksista huolimatta. Koulutusprosessien osallistumiskattavuus on ollut ajoittain heikkoa alueella vaikuttavan työvoiman saatavuushaasteen vuoksi.

TAVOITTEET: Marraskuuhun 2021 mennessä mitään tavoitetta ei ole vielä kokonaan saavutettu. Kaikkien päätavoitteiden suhteen ollaan aikataulussa.

TUOTOKSET: Vaikka tavoitteita ei ole vielä täysin saavutettu, niin tärkeimpinä hankkeessa saavutettuina tuloksina voidaan kuvata tarkentuneen tilannekuvan johdattamaa konkreettista kehittämistyön toteutumista ja verkostoitumista, mikä on jo johtanut lähemmän yhdenvertaisia palveluja mm. kotihoidossa, kuntoutuksessa ja kotisairaalatoiminnassa. Konkreettiset pilotit asiakas- ja palveluohjauksen hyvinvointi- ja palveluverkostopiloteissa on synnytetty uusia toimintatapoja yhteistyössä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa, joiden levittäminen ja mallintaminen koko hyvinvointialueen toiminnoiksi jatkuu myös tulevalla hankekaudella. Myös yhtenäiset palvelujen myöntämisperusteet kehittämisen alla oleviin palvelukokonaisuuksiin ovat syntymässä verkostomaisen työskentelyn avulla, mihin on myös järjestöjen edustajia osallistettu.

KESKEISET HYÖDYT: Edellisessä taitaa olla myös hyötyjä. Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden osalta hyödyksi voi lukea myös yhteisten uusien toimintatapojen pilotointi ensihoidon ja tilannekeskustoiminnan näkökulmasta, josta ensimmäiset mitattavat hyödyt ovat vasta kylläkin tulossa.

RIIPPUVUUDET, YHDYSPINNAT: Rakenneuudistushankkeen kanssa ehdoton riippuvuus, toinen toisen edellytys mm. digi, hyten, tietojohtamisen, sotepalvelustrategian, soteict:n ja ensihoidon kanssa. Myös Stm;n Jopa-hanke (joustavat asumispalvelut iäkkäille) sekä THL:n Kati ohjelman kanssa riippuvuuksia ja yhteistoimintaa ja toisen työn täydentämistä.

HANKKEEN JATKO/ TÄYDENNYSHAKU: Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma jatkuu osan Tulsote myös täydennyshaussa. Päätavoitteet ovat jatkoa nykyisille hieman näkökulmaa muuttaen. Iso osa nykyisistä teemoista kehitetään yhteistyössä toisen STM:n hankkeen eli Tulevaisuuden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämishankkeen (iäkkäät) kanssa.

 

HOITOTAKUU

a. Tausta ja yleiskuvaus:                                                        Tavoitteenamme on kehittää Pohjois-Pohjanmaalla perusterveydenhuollon toimintoja TulSoten yhteisten tavoitteiden mukaisesti, organisaatioiden toimintojen vaatimin painotuksin. Alueemme toimijat ovat keskenään kovin erikokoisia, maantieteelliset keskinäiset yhteydet vaihtelevat ja alueen väestörakenteessa ja yksityisen toimijan tarjoamissa palveluissa on suurta vaihtelua mikä selittää sen, että kehittämisen painopisteet voivat vaihdella vaikka tavoitteet ovat kaikilla samat.

b. Tavoitteet                                                                           Henkilöstön osaamisen tukeminen on aloitettu, osaamistarvekartoitus ja koulutussuunnitelma tehty ja osa koulutuksista toteutettu. Digitaalisten työkalujen käyttöönottoa on aloitettu. Terveyskeskuksien toimintatavan siirtymistä tiiviimpää ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön pilotoidaan ja samalla testataan eri keinoja tukea nykyistä paremmin hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta. Alueellista yhteisrekrytointia ei olla voitu lähteä rakentamaan ennen lakien voimaantuloa, kun alueellista yhteistä toimijaa ei ole ollut ennen sitä.

c. Tuotokset                                                                            Olemme käynnistäneet keskinäisen alueellisen vuoropuhelun ja toteuttaneet alkuvaiheessa lähtötilanteen kartoituksen kiireettömän hoitoonpääsyn osalta. Olemme kevään 2021 aikana osallistuneet paikalliseen kehittämiseen organisaation omista tarpeista lähtien. Olemme toteuttaneet koulutustarvekyselyn ja laatineet koulutussuunnitelman, jonka toteutusta ollaan aloittamassa. Olemme käynnistäneet myös terveyskeskusten moniammatilliseen toimintatapaan liittyvän pilotin kolmessa organisaatiossa ja tiivistäneet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäistä yhteistyötä piloteilla joista osa on käynnissä ja osa suunnitteilla. Olemme entisestään tiivistäneet hankeosioiden keskinäistä yhteistyötä ja mm. järjestäneet yhteisiä työpajoja. Alueellamme 7 organisaatiota on lähdössä mukaan THL:n Hyvä vastaanotto-valmennukseen ja lisäksi yksi organisaatio toivoo pääsyä mukaan mahdolliseen myöhempään valmennusosioon. Hanke osallistuu valmennukseen liittyviin majoitus- ja matkakuluihin ja itse valmennus tukee monimuotoisen maakuntamme henkilöstön valmiutta toimia aktiivisena osallisena ja kehittäjänä terveydenhuollon toimintatapojen muutoksessa.

d. Keskeiset hyödyt                                                                Alueellisen vuoropuhelun tiivistymisen myötä olemme oppineet toinen toisiltamme hyviä käytänteitä ja hyödyntäneet niitä nykyisissä organisaatoissamme. Olemme vahvistaneet nykyiset organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä perusterveydenhuollossa, että akselilla pth-esh-sosiaalityö-hyte. Olemme syventäneet ymmärrystä tämänhetkisestä hoidon saatavuudesta maakunnassamme ja saaneet tietoa henkilöstön osaamistarpeista joihin olemme lähteneet osaltamme vastaamaan. Olemme jo käyttöönottaneet osan sähköisistä työvälineistä, joiden avulla väestöllä on sujuvammin mahdollisuus hoitaa hyvinvointiinsa liittyviä asioita, esimerkiksi sähköisen ajanvarauksen avulla tai Oulussa chat-toiminnan kautta. Paikoin ollaan pilotoitu etävastaanottoa, toisaalla videovälitteistä esh-pth asiantuntijoiden säännöllistä keskinäistä vuorovaikutteista konsultaatiota ja potilaan hoitoa aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat                                              Perusterveydenhuollon toimintojen vahvistaminen niin, että potilaan kokonaishoidon vastuu ja koordinaatio ovat yhdessä paikassa, hoidon jatkuvuuden toteutumisen mahdollistaen, on kriittinen menestystekijä sekä hoidon laadun, saatavuuden että kustannustehokkuuden näkökulmasta. Sote-keskuksien monialaisen yhteistyön vahvistaminen on potilaan/asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen osalta olennaista ja eri osa-alueiden toimintojen yhteensovittaminen yksilöllisesti on välttämätöntä, jotta voimme onnistua Tulevaisuuden Soten hyötytavoitteiden osalta. Esimerkiksi digitaalisten työkalujen käyttöönotto on mahdollistanut mm. sähköisen ajanvarauksen tai chat-työkalun hyödyntämisen julkisissa SoTe-palveluissa.

f. Hankkeen jatko Tulevaisuuden soten täydennyshankevaiheessa                                        Toimintamme ytimessä on hoidon jatkuvuuden turvaaminen, perusterveydenhuollon toimintojen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että voimme keskittää potilaan hoidon kokonaisvastuun ja koordinoinnin perustasolle. Oikea-aikaisella hoitoonpääsyllä, varhaisemmalla potilaiden tavoittamisella siirrämme SoTe-palveluissa painopistettä raskaista päätetapahtumista varhaisempaan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Teemme alueellista moniammatillista yhteistyötä ja tuemme alueellista tasa-arvoa. Tuemme ammattilaisten osaamisen kehittämistä ja etsimme keinoja turvata asiantuntijoiden saatavuutta mm. yhteisrekrytointia kehittämällä.

KUNTOUTUS

a) TAUSTA JA YLEISKUVAUS: Kehittämisohjelma on alkanut hankesuunnitelman mukaisesti 6/21(1HTV panoksella). Kuntoutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on ollut käynnistää keskustelu kuntoutuksen kehittämistarpeista hyvinvointialueella ja nostaa esille ja konkretisoida kehittämiskohteita jatkorahoituksen hakemista varten. Tehtävänä on ollut varmistaa että POPsote -hankkeen kuntoutuksen kehittämistyö on linjassa kansallisen kuntoutuksen uudistamisen toimenpiteiden kanssa ja yhteistyö esimerkiksi Työkykyohjelman kanssa käynnistyy. Kuntoutuksen kehittämisohjelman kuntoutuksen näkökulma on laaja ja huomioi sekä lääkinnällisen että sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmat, hyvän kuntoutuskäytännön ja kansallisen kuntoutuksen kehittämisen työn. Kehittämistyö on sisältänyt yhteistyökeskusteluja ja työpajoja laajasti eri kuntoutuksen teemojen ympärillä sekä koko tulevan hyvinvointialueen että alueiden näkökumista.

b) TAVOITTEET: Tavoitteet verkostojen luomisesta ja kehittämiskohteiden tunnistamisesta ovat täyttyneet. Lähtötilannekartoitus käynnistynee vasta loppuvuodesta, sillä tietopyyntöä katsotaan yhteen palvelustrategiatiimin keräämän tiedon kanssa, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kansallinen kuntoutuksen uudistamisen mukaisesti etenevä työ tukee hankkeen sisältöjen kehittämistä.

c) TUOTOKSET: Kuntoutuksen kehittämisohjelman ammattilaisille suunnittu kuntoutuksen kehittämistarpeet kysely- johon 269 vastausta. Aineiston analysointi tehdään loppuvuoden aikana YAMK yhteistyönä. On sovittu, että materiaalia voidaan hyödyntää Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen foorumissa (kunfo). Työkyvyn tukeen liittyen on käynnistetty laajaa yhdyspintakeskustelua ja suunniteltu hyvinvointialueen TYP verkoston kanssa sopivia etenemisen tapoja. Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien hankkeet alueellamme on koottu kyselyn pohjalta yhteen raporttiin.  On perustettu kuntoutuksen maakunnallinen järjestöverkosto. Työkokousten aikana on kerätty pohjatietoa työpajatyöskentelyn ja yhteiskehittämisen työkaluilla, saatua tietoa hyödynnetään kehittämistyön pohjana. On mallinnettu ennaltaehkäisevän kotikuntoutuksen toimintamallia palvelumuotoilun keinoin.

d) KESKEISET HYÖDYT: Keskustelu kuntoutuksen kehittämistarpeista on käynnistynyt ja kuntoutuksen läpileikkaavuus on entistä vahvemmin tunnistettu. Jo aikaisemmin käynnistyneiden kehittämisohjelmien kanssa tehty yhteistyö on tuonut uudenlaista näkökulmaa myös kuntoutuksen tietopohjan kautta. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn näkökulmat ovat esillä asiakaspolkujen ja nyt kuvattavissa digitaalisissa hoitopoluissa (kotiutuminen ja akuuttitilanteiden hoitopolku). Kuntoutuksen näkökulma on mukana digitaalisen sote –keskuksen akuutin selkäpotilaan hoitopolun kuvaamisessa.

e) RIIPPUVUUDET, YHDYSPINNAT: Tiivis yhteistyö on käynnistetty työkyvyntuki ohjelman ja PALO- hankkeen kanssa. Yhteistyö jatkuu ja yhteistyönmuotoja on jo mietitty. Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien tuen eri hankkeista on koottu alueeltamme kokonaistietoa ja verkostomaista linkittävää yhteistyötä eri hankkeiden välillä on tavoitteena selvityksen perusteella käynnistää. OAMKn OSMU- hankkeen (Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet) kanssa on aloitettu yhteistyö.

f) HANKKEEN JATKO: Kuntoutuksen kehittämisohjelma on nyt käynnistynyt uutena ja prosessitavoitteet ja toimenpiteet suhteessa hyötytavoitteisiin on kuvattu tulevaisuuden sote- keskusohjelman jatkohakemuksessa. Kuntoutuksen kehittämisohjelman osalta seuraavaksi laaditaan toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, kootaan kuntoutuksen kehittäjäverkosto ja käynnistetään uudet kehittämistoimenpiteet tunnistettujen kehittämiskohteiden kehittämiseksi. Lisäksi kootaan kuntoutuksen arviointitaulukkoa varten lähtötilannetietoa alueilta ja julkisista tietolähteistä. Kuntoutuksen arviointitaulukko liitetään 5/2022 arviointiin.

 

Kts. liite alta: POPsote, Tulevaisuuden sotekeskusohjelman oma-arviointi taulukkoina, marraskuu 2021.pdf

 

________________________________________________________________________________________________________

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

Arvioinnin ja seurannan mittaristo on saatu koottua, ja niiden mukaiset tehdyn työn tulosten arviointi on nähtävissä taulukkomuotoisessa arviointiraportissa kaikkien kehittämisohjelmiemme ja hyötytavoitteiden osalta.

Kts. liite alta: Oma-arvioinnin raportti, POPsote 151120, 150521 VALMIS, TAULUKKOMUOTO.pdf

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Lapset, nuoret, perheet (LNP)

Lapset, nuoret, perheet -kehittämisohjelmassa on tehty töitä tiiviisti erityisesti tämä alkuvuosi 2021 projektikoordinaattorin ja Pohjois-Pohjanmaan kuudelta eri alueelta ja PPSHP:stä tulevien kehittäjien verkoston voimin. Työllä halutaan varmistaa, että jokaisessa kunnassa ja alueella on hyvinvointialueisiin siirtymiseen mennessä kansalliset kriteerit täyttävä monialainen, -ammatillinen ja verkostomaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan virtuaalisesti toimiva perhekeskus osana sote-keskusta. Yhteistyön toimivuus myös sivistystoimen kanssa varmistetaan. Tällä hetkellä meillä on kunnissamme ja kuntayhtymissämme 20 perhekeskusta ja 5 suunnitteilla sekä 44 kohtaamispaikkaa ja 2 suunnitteilla.

Maakunnallinen/ tulevan hyvinvointialueen perhekeskus-verkosto on perustettu ja -suunnitelma laitettu jalalle.

Samalla laajennetaan alueemme kunnissa näyttöön perustuvien mallien käyttöä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, kuten esim. Lapset puheeksi, joka otetaan käyttöön myös aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa, Perheinterventio ja Ihmeelliset Vuodet Vanhempainkoulu sekä Voimaperheet-malli. Näiden boostausta on tehty kuntiin.

Perheiden, vanhempien ja lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu. Kokemus-ja kehittäjäasiantuntijoita on ollut mukana seminaareissa ja työpajatyöskentelyssä, ja useita kyselyitä on laadittu ja analysoitu.                                                                                                                                                                                                                                                                   Osaamistarvekartoitus ja koulutussuunnitelma on laadittu. Niiden pohjalta Mielenterveyden ensiapu-, ”Nepsy-lapsen” tukeminen –kurssit, Ihmeelliset vuodet –vanhemmuusryhmäohjaajakoulutus, Lapset puheeksi- ja ADHD-lasten vanhemmuusryhmät ovat meneillään. Kehittämisohjelman oma koulutussuunnittelija aloittaa elokuussa ja osaamisen vahvistamiseen koulutuksineen tullaan panostamaan lisää.

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (MiPä)

Sähköisiä palveluita ja puhelinpalvelun tehostamista suunnitellaan parhaillaan. Tiedonkeruun mallia kehitetään parhaillaan.

Kuntien välillä on merkittäviä eroja erikoistason MiPä-palveluiden käytössä. Heikoimpien kuntien sote-palveluiden toimintaa on alettu tehostamaan erojen kaventamiseksi.

Geneerinen malli henkilöstön rakenteesta ja optimaalisesta tasapainosta on kehitteillä.

Viestintä on toistaiseksi ollut varsin vähäistä. Pyritään lisäämään esillä olemista kirjallisilla ja audiovisuaalisilla menetelmillä.

 

Ikäohjelma

Palvelujen peittävyyttä kuvaavat luvut vaihtelevat suuresti alueella. Kotona asuvat +75 osalta v.2019 kaksi alueen 30 kunnasta on saavuttanut 94 % peittävyyden. Keskiarvo alueella 90.2%. Hankkeen aikana luodaan alueelle vertaiskehittämisen kulttuuria. Yhtenäisten kriteerien määrittelytyössä tehdään arvioinnit myös kriteerien vaikutuksista palvelujen peittävyyteen. Kesällä saadaan tarkka analyysi alueen kotihoitojen asiakasrakenteesta, laadusta ja kustannuksista.

a) Alkukartoituksen mukaan lähes kaikilla hyvinvointialueen kunnilla oli käytössä keskitetty asiakas- ja palveluohjaus. Keskitetyn ohjauksen määrittely ei ole kuitenkaan yhteneväinen. Ohjausta ja neuvontaa on saatavilla, mutta ei välttämättä ole tarjolla kunnittain. Yhteydenottojen määrät ovat osittain saataville, mutta kirjaamiskäytännöt myös vaihtelevat.

b) Hyvinvointi- ja palveluverkostoja tarkastellaan ikäihmisen hyvinvoinnin osa-alueiden, hyvinvointia tukevien tekijöiden kautta (Pohjois-pohjanmaan hyvinvointikäsite (hyvinvointisopimus 2019-2025).
Verkoston tarkastelussa ja kehittämisessä hyödynnetään palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen jatkuvan kehittämisen mallia (PKPK).

c) RAIta käytetään palvelutarpeen arvioinnissa n. puolessa alueen kunnissa. Tiedon hyödyntämisessä on erovaisuuksia.

Kehittämiseen valmentavissa yhtenäisen asiakas- ja palveluohjauksen työpajoissa nämä (a,b,c) ovat  kevään aikana keskiössä. Avoimia työpajatyöskentelyjä on ollut 3 kpl (ad. 4/21)

Hyvinvointialueella erilaisia palvelun myöntämisen perusteita (kaikilla ei RAI-kriteeripohjaisia käytössä).

Organisaatioissa on tehty asiakassegmentointia ja analysoitu oman organisaationsa kehittämiskohteet suhteessa tulevan hyvinvointialueen yhtenäisiin kriteereihin.

RAI-mittaristo 100 %:sti käytössä ikääntyvien palveluissa. Lähtötilanteessa kymmenessä organisaatiossa käytetään systemaattisesti jotakin Rai mittaria palvelutarpeen arvioinnissa. Päätetty organisoida POP RAI verkosto, jossa asiantuntijajäsen kaikista 18 sotejärjestäjäorganisaatiosta. POP RAI verkoston tehtävien ja tavoitteiden kuvaaminen tehty. RAI koordinaattorin tehtävänkuvan määrittely tehty. Rekrytoinnit ennen kesää.  Ohjauskeskustelu YAMK opinnäytetyössä.

Kotisairaalatoiminta: Lähtötilanteessa 90 % kuntien ja 83.3 % yhteistoiminta-alueiden terveyskeskuksissa on palliatiivinen konsultaatiopalvelu. Yli 75-vuotiaiden ensihoidon kuljetusta hankealueella kotoa ja hoitopaikasta ajanjaksolla 1.9.2018 - 31.8.2019 oli 21633 kpl ja 1.9.2019 - 31.8.2020 oli 18924 kpl. Vuonna 2020 maakunnassa oli kotisairaalatoimintaa 10/18 sotejärjestäjällä, kevään 2021 aikana toiminnan aloittamisen mahdollisuuksia analysoidaan muutamissa kunnissa. Muiden alueiden Kotisairaaloihin tutustuttu. Työryhmät verkostoituneet ja yhteistyökumppanit kartoitettu. Pilotit varmistuvat ennen kesää. Työskentely alkanut kohti yhteistä kotisairaala-asiakassegmentointia sekä yhteistä kotisairaalan laatuvaatimuskuvausta. Työhön saadaan toukokuussa lisävahvistusta kokoaikaisen projektisuunnittelijan kautta.

Etäkotihoitoa järjestää organisaatioista 37 % (7/19). Etäkotihoidon pilotointi aloitettu kahdella uudella alueella (Taivalkoski, Oulainen). Eri teknologisista ratkaisuista pidetty yhteisiä esittelyjä alkuvuoden aikana. Uusien teknologioiden käyttöönoton pilottisuunnittelu käynnistetty huhtikuussa.

 

Hoitotakuu

ESH:n ja pth:n yhteistoiminta: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa. Pilotti paikkakunnat on sovittu.

Digipalveluiden käyttöönottoa on valmisteltu kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana.

Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt.

Tiimimalli, monialainen yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja.

Osaamisen vahvistaminen: tarjottu koulutuksia ja työpajoja. Yhteisrekrytoinnissa ei vielä etenemistä.

 

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

LNP

Sekä perus- että erityistason palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla on lähtökohtana, että huomioidaan koko perheen tilanne ja perhe osallistuu itse palvelusuunnitteluun. Sitä on edistetty jokaisessa kunnassa/ joka alueella. Työtä tehdään monialaisesti myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Koulutuksin on lähdetty vahvistamaan sitä, että lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyttä vahvistavaa osaamista ja palveluja saadaan koulujen ja oppilaitosten yhteyteen sekä osana monialaisia yhteisiä toimintoja, kuten ohjaamoja.

Ollaan ottamassa/ laajentamassa käyttöön ja vakiinnutettua seuraavia toimintamalleja: hyvinvointitapaamiset, MIETU-palvelumalli, perhekahvila, vanhemmuuden tuen mallit, yhteisövaikuttavuusmalli, palveluohjauksen malli, Lapset puheeksi.

 

MiPä

Yhteistyösuhteita hiotaan yhdessä POPsoten Hyte-projektin kanssa. Pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita ei vielä ole. Mm. järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa viritellään yhteistyötä. Ihmislähtöinen hyvinvointikäsite on otettu lähestymistavaksi järjestö- ja kokemustoimijayhteistyössä.

Hyvinvointialueen sairastavuuden ”seurantatyövälineiden” valmistelu on aloitettu.

 

Ikäohjelma

Lähtötilanteessa kolmessa organisaatiossa oli käytettävissä ikäihmisten palveluissa digipalvelupolkuja. Digiratkaisujen pilotoinnit ovat alkamassa kevään aikana. Mukana pilotteja sekä asiakas- että ammattilaisten käyttöön asiakas- ja palveluohjauksessa.

Hyvinvointi- ja palveluverkostojen tarkasteluun ja kehittämiseen liittyy olennaisesti uusien ratkaisujen luominen. Näiden kehittäminen osa asiakas- ja palveluohjauksen työpajoja. Asiakas- ja palveluohjauksen työpajoihin on pyydetty kunnilta, alueilta, yhdistyksiltä sekä järjestöiltä edustajia.

Verkostoja tarkastellessa ja uudistaessa keskiössä on asiakas, ei palvelut. Verkostoja luodessa tuetaan ikääntyneen mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Lähtötilanteessa 55 % (10/18) organisaatiota ilmoitti toteuttavansa systemaattista kotikuntoutustoimintaa. Kotikuntoutuksen käytännöt, työvälineet ja ohjautuminen vaihtelee kunnittain. ​ Yhteinen määrittely nähdään tärkeänä. Kevään aikana kaikista organisaatioista ollaan ollut mukana kehittämässä toimintaa.

KotiTV näkyy koko Pohjois-Pohjanmaalla. Piloteissa mukana suurin osa alueen organisaatioista. Systemaattinen yhteinen arviointi 6/21. Muiden pilottien suunnittelu käynnistynyt osana kehitystyötä.

Etäkuntoutuksen ja etäkotikuntoutuksen yhteinen määrittely. Alueilla ollut etäkuntoutuksen kokeiluja, mutta systemaattista etäkuntoutusta vain vähän. Kevään aikana 8 organisaatiota pilotoi eritavoin etäkuntoutusta tai etäkotikuntoutusta, pilotteihin yhdistetty myös etäkotihoito. Pilotit alkamassa viimeistään toukokuun aikana. Systemaattinen yhteinen arviointi pilottien loppuessa. Alueet luoneet myös omia mittareita, jotka kootaan koko hyvinvointialueen käytettäväksi. Alkusyksystä valmistuvasta NHG vertaiskehittämisen materiaalista selviää perusmittaristoa liittyen etäkotihoitoon.

Alueilla monituottajaisia välimuotoisen asumisenkohteita. Tunnistettu keskusteluissa tiedon tarve erilaisista asumisenkohteista, joissa eriytetään asuminen ja palvelut. Hankkeessa tehtävää työtä yhdistetty muihin alueella samaan aiheeseen liittyviin hanketöihin.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistoiminta: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja.

Digipalvelut: Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa. Pilotti paikkakunnat on sovittu. Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt ja tarjottu koulutuksia ja työpajoja.

 

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

LNP

Sähköistä perhekeskusta ollaan kehittämässä osana sähköistä sote-keskusta. Ollaan mukana tiiviisti myös kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä. Kuntien nettisivuja on kehitetty ja kehitetään edelleen, videoyhteyksiä käytetään arjen työssä.

Erityistason konsultaatiot ja tuki ovat kokeilussa ja niillä vahvistetaan perustason palveluja niin, että asiakas saa aiempaa paremmin tarvitsemansa palvelut perustasolta. Henkilöstön koulutus on myös osa laatua ja vaikuttavuutta. Koulutusvalinnat on tehty siten, että henkilöstöä koulutetaan nimenomaan arvioituihin ja näyttöön perustuviin menetelmiin.

Arvioinnin ja seurannan mittaristo on saatu koottua, ja niiden mukaiset tehdyn työn tulosten arviointi on nähtävissä taulukkomuotoisessa arviointiraportissa.

 

MiPä

Sähköisten palveluiden järjestelmää suunnitellaan. Potilaskyselyjä valmistellaan. Talven 2020-2021 osaamiskartoituksen pohjalta laadittu koulutusohjelma on päälinjoiltaan valmiina. Näyttöön perustuvista menetelmistä ollaan tekemässä yhteenvetoa sote-keskuksia varten.

Palveluohjauksen mallien (prosessikuvausten) valmistelu meneillään. Lukuisia opinnäytetöitä tehdään jo Mipä-kehittämistyön osana.

 

Ikäohjelma

Koulutus, osaaminen: Syksyllä 2020 kartoitettiin alueella tehdyt tuoreet osaamiskartoitukset. Niiden ja kehittämisteemojen tarpeiden pohjalta laadittu koulutussuunnitelma hankkeen mahdollistamista, kehittämistoimintaa tukevista koulutuskokonaisuuksista. Huhtikuussa käynnistetty 1200 työntekijälle kaksi eri koulutusprosessia. Useita prosesseja käynnistymättä. Pilotoidaan erilaisia kouluttautumistapoja, joiden hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen aikataulun mahdollistamalla tavalla.

Viestintä ja verkostot: Hankkeessa mukana olevista organisaatioista julkaistaan kuukausittain 1-2 blogikirjoitusta keskeltä vanhustyön arkea. Huhtikuussa laitettu käyntiin koulutusprosessi, jonka tuotoksena syntyy tietämys pohjoispohjalaisen vanhustyön veto- ja pitovoimista. Mukana 500 tt ja henkilöstöjärjestöt. Alan oppilaitosten kanssa konkreettista yhteistyötä aloitettu mm. uudenlaisen opiskelijaohjaaja-koulutuksen suunnittelun myötä.

Suunniteltu alueelle yhteinen Tulevaisuuden osaaminen-webinaari. Järjestetty foorumeja vuoropuheluun ministeriön ja alan oppilaitosten kanssa. Uusien alalle johtavien oppimis- ja opiskelupolkujen määrittelyä aloitettu.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja, esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Aloitettu yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ammattilaisten työmallin muuttamiseksi.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa.

Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt pidetty. Samoin tarjottu koulutuksia ja työpajoja, pidetty henkilöstöinfoja.

 

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

LNP

Asiakkuuksien hallintaa sekä palveluohjausta ja neuvontaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien osalta ollaan kehittämässä. Oleellista siinä on, että asiakkaan tuessa vahvistetaan monialaisuutta ja systeemistä työotetta sekä tiimimallia työkäytänteenä. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi ovat tehdyn osaamistarvekartoituksen mukaisesti räätälöidyt koulutukset startanneet. Perustason toimijoiden tukemiseksi ollaan suunnittelemassa erityisosaajien konsultaatioita, kouluttamista ja jalkautumista, ja tehdään tiivistä yhteistyötä OT-keskusvalmistelun hankkeen, lastensuojelun hankkeen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman sekä sähköisten palvelujen kehittämisen kanssa.

Kehittämistyötä ollaan integroimassa olemassa olevaan sekä valmistelussa olevaan tulevaan palvelu- ja johtamisjärjestelmään, jolloin varmistetaan, ettei asioita ns. ulkoisteta. Sivistys- ja sote- palveluiden väliset verkostot ja VIP –verkosto on otettu mukaan, samoin järjestöt, seurakunnat ja HYTE-kokonaisuus ovat työssä mukana.

Tavoitteeksi on asetettu, että käyttöön otetaan osin yhteiset palveluohjauksen, vastuutyöntekijän sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmien mallit ja varmistetaan tiedon liikkuminen.

 

MiPä

Monialaisuutta tulevat koulutukset ovat suunnitteilla, ja niitä hiotaan markkinointia varten. Valmisteleva työ konsultatiivisen tuen lisäämiseksi on meneillään. Geneerisen mallin valmistelu on menossa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden/potilaiden asioiden käsittelyyn.

 

Ikäohjelma

Sotepalvelustrategian kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään viimeistään syksyllä. NHG vertaiskehittäminen (tulokset syksyllä). Tietojohtamisen johdon työpöytä, yhdessä kehittämistä. Osallistutaan Virta-hankkeen Henkilöstömitoituspilottiin, joka alkanut keväällä 3/2021.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja, esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Aloitettu yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ammattilaisten työmallin muuttamiseksi.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa.

Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt pidetty. Samoin tarjottu koulutuksia ja työpajoja, pidetty henkilöstöinfoja.