Pohjois-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus

Tiivistelmä oma-arvioinnista, marraskuu 2021

LAPSET, NUORET, PERHEET:

a) Tausta ja yleiskuvaus: Perhekeskustoimintaa kokonaisuudessaan on kehitetty yhdenvertaiseen ja yhdenmukaisempaan suuntaan työstämällä perhekeskustoiminnan periaatteita eri tahojen kanssa, sekä palvelupolkuja ja monialaisen työn prosesseja koko hyvinvointialueella digitaaliset palvelut huomioiden. Perustason toimijoiden (varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotyö, sosiaali- ja terveydenhuolto) osaamista on vahvistettu laaja-alaisella koulutustarjonnalla. Oikea-aikaisuuden ja varhaisen puuttumisen tavoitteita on kehitetty konkreettisesti erilaisten pilottien (palveluohjaus, asiantuntijakonsultaatio, digitaaliset palvelut, työparimalli) avulla.

b) Tavoitteet: Vuoden 2021 aikana ensisijaisena tavoitteena on ollut päästä yhteisen tilannekuvan äärelle eli mikä on perhekeskusten tilanne kunnissa, ja ennen kaikkea siitä, mihin suuntaan niitä tulee kehittää. Tähän tavoitteeseen on kevään jälkeen päästy ja syksyn aikana eri alueilla on aloitettu painottamaan erilaisia konkreettisia toimenpiteitä kehittämistyössä, joita on päästy aloittamaan. Täydennyshakuun on kirjattu näiden tavoitteiden mukaisia konkreettisia toimenpiteitä alueiden tarpeiden kohti yhdenvertaisia ja yhdenmukaisia palvelukokonaisuuksia.

c) Tuotokset: Koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset on pidetty perustason osaamisen vahvistamiseksi, lapsen tuen polku käytöshäiriötilanteissa on saatu kuvattua, palveluohjauksen malleja on toiminnassa, vanhemmuutta on tuettu mm. sähköisen verkkokoulun avulla, erilaista ryhmätoimintaa ja työparimalleja lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi on aloitettu, alueellisen perhekeskusverkoston toiminta on aktiivisesti toiminnassa ja järjestöjen sekä seurakunnan välinen yhteistyö on toimivaa ja suunnitelmallista.

d) Keskeiset hyödyt: Toimintakulttuuri kohti monialaisempaa ja varhaisempaa työskentelyä on saatu käynnistymään sekä päällekkäistä työtä vähentymään tietoisuutta lisäämällä, samoin vuoropuhelu niiden tahojen välillä, joilla ei aiemmin ole yhteistyötä ole ollut. Ymmärrys ja tietoisuus myös syy-seuraus –suhteista ja oikea-aikaisuuden merkityksestä on kasvanut, mikä on keskeistä toimintakulttuurin uudistumisessa. 

e) Riippuvuudet, yhdyspinnat: Yhteistyötä tehdään koko Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kehittämisohjelmien kanssa sekä rakenneuudistuksen kanssa (ennen kaikkea OT-keskus, digi, hyte, tietojohtaminen). Lastensuojeluhanke on keskeinen yhteistyökumppani, jonka kanssa tehdään konkreettista yhteistyötä viikoittain esim. yhteisten koulutusten, palvelupolkukuvausten ja verkostojen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Itlan Lapsuuden rakentajat –oppimisverkosto ja VIP-verkosto.

f) Jatko, täydennyshaku: Täydennyshaussa syvennetään edelleen meneillään olemaan kehittämistyötä. Uusina painotuksina on nostettu kehittämistoimet lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteidenkäytön ennaltaehkäisevässä työssä, korona-ajan aiheuttamaan tuen tarpeisiin vastaamiseen erilaisilla konkreettisilla toimenpiteillä sekä palveluiden saatavuus mm. kehittämällä ja yhdenmukaistamalla toimintatapoja, -malleja ja prosesseja esim. kasvatus- ja perheneuvonnassa, oppilas- ja opiskelijahuollossa sekä lapsiperheiden sosiaalityön ja –ohjauksen osalta.

 

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

A. Tausta ja yleiskuvaus                                                                                                                       1. Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus: Tämän hyötytavoitteen osalta on tehty lähinnä valmistelevaa työtä. Muutamia tämän hyötytavoitteen saavuttamiseen tähtääviä pilotteja on aloitettu.                                                                                                                                             2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi: Ennakoivan työn ja puheeksioton kehittämistyö on käynnistynyt, mutta pilotit ovat vasta alkamassa.                                                                                                      3. Laatu ja vaikuttavuus: Perustason koulutusohjelma toimii jo täydellä teholla. OYS psykiatrialla aloitti kaksi kuukautta sitten tehostetun avohoidon yksikkö, jonka resurssit saatiin aiemmalta vuodeosastolta.                                                                                                                                   4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus: Kehittäjätiimien välistä yhteistyötä on tiivistetty. Kaikki tulevat pilotit toteutetaan yhteistyössä.                                                                                               5. Kustannusten nousun hillintä: Kustannustehokkuus on kaikkien pilottien lähtökohta.

B. Tavoitteet: Prosessitavoitteet

1. Tavoite: Kustakin sote-palveluiden osasta on olemassa suunnitelma ja toteutustapa, jota voidaan seurata mittareilla.  Saavutus: Kustakin osasta on kehittämissuunnitelma, mutta palveluiden toteutustavasta ja sen seurannan mittareiden valinnasta on vasta yleisluoteinen suunnitelma.                                                                                                                                          2. Tavoite: Kustakin sote-palveluiden ehkäisevän ja ennakoivan työn on olemassa suunnitelma ja toteutustapa, jota voidaan seurata mittareilla. Saavutus: Ehkäisevästä ja ennakoivasta työstä on yleissuunnitelma, mutta se ei ole vielä riittävän tarkka ja sen toteutustavasta ei ole vielä tarkennettua suunnitelmaa.                                                                                                                  3. Tavoite: Kutakin sote-palveluiden korjaavan työn elementtiä on kehitetty koulutuksen ja toimintamallin hiomisen kautta niin, että tuloksia voidaan seurata sitä varten luoduilla tai muuten jo olemassa olevilla mittareilla. Saavutus: Koulutusohjelmaa toteutetaan aktiivisesti ja keskeisistä palvelupoluista on toteutettu palvelukuvaus kriteereineen, mutta tulosten seurantaan ei ole vielä valmista mittaria.                                                                                                                                    4. Tavoite: Hyvinvointialueen sote-keskukset toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa asiakas/potilaskohtaisesti tarjotaan yksilöllistä monialaista palvelua. Saavutus: Yhtenäistä yhteen sovitettua palvelumallia luodaan parhaillaan, mutta sitä ei ole vielä alettu toteuttaa kuin ensimmäisissä pilottihankkeissa.                                                                                                            5. Tavoite: Kehittämistyössä valitaan kustannustehokkaita toimintatapoja kustannusten pitämiseksi hallinnassa. Saavutus: Kustannustehokkuus on jokaisen suunnitellun kehittämistyön osahankkeen yksi ulottuvuus. Toimintatapoja valittaessa kustannustehokkuus on yksi keskeisistä valinnan kriteereistä.

C. Tuotokset                                                                                                                          Hankkeella aikaansaadut keskeiset tuotokset ovat runsas koulutustarjonta, palveluketjujen kuvaukset, (keskeneräiset) yhteensovitetut monialaisen sote-työskentelyn mallit, (keskeneräinen) monialaista palvelua tarvitsevien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelutarpeen arvioinnin malli, (keskeneräinen) puheeksioton ja ehkäisevän työn kokonaissuunnitelma, OYS psykiatrian osastoresurssin siirtäminen tehostettuun avohoitoon, (keskeneräinen) tuotannonohjausjärjestelmän sovittaminen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ohjaamiseen, päihdepäivystyksen kehittämismallin luominen ja toteuttaminen, Järjestö- ja kokemustoimijayhteistyön vakiinnuttaminen pysyväksi osaksi kehittämishanketta, psykiatristen hoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden työn yhteensovittaminen (lähes valmis Oulussa, vasta hahmotteluasteella muualla), (keskeneräinen) perhekeskuksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun kehittäminen, lyhytinterventiopilotin toteuttaminen, (keskeneräiset) IPC/IPT-koulutukset ja -työnohjaukset, (keskeneräinen) Käynti kerrallaan terapian koulutus- ja työnohjaushanke.

D. Keskeiset hyödyt                                                                                                                    Hanke on lisännyt eri puolilta hyvinvointialuetta olevien aluekehittäjien ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajien koheesiota ja yhteenkuuluvuutta, Asiakas- ja potilastyöntekijöiden innostus kehittämiseen on lisääntynyt, perustason työntekijöiden osaaminen on vahvistunut.          Hyötytavoitteita ei ole vielä voitu saavuttaa, koska ne syntyvät vasta pitkäjänteisen työn tuloksena vähitellen,

E. Riippuvuudet                                                                                                                          Ilman keskinäistä synkronisointia hyödyt jäävät rajallisiksi. Eri kehittämisohjelmien työn tulokset ovat riippuvaisia rinnalla olevien toisten ohjelmien onnistumisesta.

F. Hankkeen jatko                                                                                                                    Hankkeen jatkoa tulee sävyttämään lukuisten alullaan olevien pilottien ja osahankesuunnitelmien toteuttaminen. Hankkeen periaatteet ja tavoitteet pysyvät samanlaisina. Ainoa merkittävä muutos aiemmasta on kehittämisohjelmien yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen koordinointi.

 

IKÄOHJELMA

TAUSTA JA YLEISKUVAUS: Pohjois-Pohjanmaalla ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelman päätavoitteiden eli asiakas- ja palveluohjausmallin, kuntoutuksen ja ympärivuorokautisen kotihoidon, kotisairaalamallin, osaamisen vahvistamisen ja tiedolla johtamisen osalta kehittämistyö on sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Soteuudistuksen lakien voimaanastuttua päätavoitteet ovat vielä kirkastuneet koko hyvinvointialueella ja kehittämistyö on nivottu tiiviisti yhteen hyvinvointialueen valmistelutyön kanssa. Heterogeenisessa maakunnassa verkostomainen kehittämistyö on onnistunut hyvin korona-ajan rasituksista huolimatta. Koulutusprosessien osallistumiskattavuus on ollut ajoittain heikkoa alueella vaikuttavan työvoiman saatavuushaasteen vuoksi.

TAVOITTEET: Marraskuuhun 2021 mennessä mitään tavoitetta ei ole vielä kokonaan saavutettu. Kaikkien päätavoitteiden suhteen ollaan aikataulussa.

TUOTOKSET: Vaikka tavoitteita ei ole vielä täysin saavutettu, niin tärkeimpinä hankkeessa saavutettuina tuloksina voidaan kuvata tarkentuneen tilannekuvan johdattamaa konkreettista kehittämistyön toteutumista ja verkostoitumista, mikä on jo johtanut lähemmän yhdenvertaisia palveluja mm. kotihoidossa, kuntoutuksessa ja kotisairaalatoiminnassa. Konkreettiset pilotit asiakas- ja palveluohjauksen hyvinvointi- ja palveluverkostopiloteissa on synnytetty uusia toimintatapoja yhteistyössä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa, joiden levittäminen ja mallintaminen koko hyvinvointialueen toiminnoiksi jatkuu myös tulevalla hankekaudella. Myös yhtenäiset palvelujen myöntämisperusteet kehittämisen alla oleviin palvelukokonaisuuksiin ovat syntymässä verkostomaisen työskentelyn avulla, mihin on myös järjestöjen edustajia osallistettu.

KESKEISET HYÖDYT: Edellisessä taitaa olla myös hyötyjä. Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden osalta hyödyksi voi lukea myös yhteisten uusien toimintatapojen pilotointi ensihoidon ja tilannekeskustoiminnan näkökulmasta, josta ensimmäiset mitattavat hyödyt ovat vasta kylläkin tulossa.

RIIPPUVUUDET, YHDYSPINNAT: Rakenneuudistushankkeen kanssa ehdoton riippuvuus, toinen toisen edellytys mm. digi, hyten, tietojohtamisen, sotepalvelustrategian, soteict:n ja ensihoidon kanssa. Myös Stm;n Jopa-hanke (joustavat asumispalvelut iäkkäille) sekä THL:n Kati ohjelman kanssa riippuvuuksia ja yhteistoimintaa ja toisen työn täydentämistä.

HANKKEEN JATKO/ TÄYDENNYSHAKU: Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma jatkuu osan Tulsote myös täydennyshaussa. Päätavoitteet ovat jatkoa nykyisille hieman näkökulmaa muuttaen. Iso osa nykyisistä teemoista kehitetään yhteistyössä toisen STM:n hankkeen eli Tulevaisuuden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämishankkeen (iäkkäät) kanssa.

 

HOITOTAKUU

a. Tausta ja yleiskuvaus:                                                                                            Tavoitteenamme on kehittää Pohjois-Pohjanmaalla perusterveydenhuollon toimintoja TulSoten yhteisten tavoitteiden mukaisesti, organisaatioiden toimintojen vaatimin painotuksin. Alueemme toimijat ovat keskenään kovin erikokoisia, maantieteelliset keskinäiset yhteydet vaihtelevat ja alueen väestörakenteessa ja yksityisen toimijan tarjoamissa palveluissa on suurta vaihtelua mikä selittää sen, että kehittämisen painopisteet voivat vaihdella vaikka tavoitteet ovat kaikilla samat.

b. Tavoitteet                                                                                                                                         Henkilöstön osaamisen tukeminen on aloitettu, osaamistarvekartoitus ja koulutussuunnitelma tehty ja osa koulutuksista toteutettu. Digitaalisten työkalujen käyttöönottoa on aloitettu. Terveyskeskuksien toimintatavan siirtymistä tiiviimpää ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön pilotoidaan ja samalla testataan eri keinoja tukea nykyistä paremmin hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta. Alueellista yhteisrekrytointia ei olla voitu lähteä rakentamaan ennen lakien voimaantuloa, kun alueellista yhteistä toimijaa ei ole ollut ennen sitä.

c. Tuotokset                                                                                                                              Olemme käynnistäneet keskinäisen alueellisen vuoropuhelun ja toteuttaneet alkuvaiheessa lähtötilanteen kartoituksen kiireettömän hoitoonpääsyn osalta. Olemme kevään 2021 aikana osallistuneet paikalliseen kehittämiseen organisaation omista tarpeista lähtien. Olemme toteuttaneet koulutustarvekyselyn ja laatineet koulutussuunnitelman, jonka toteutusta ollaan aloittamassa. Olemme käynnistäneet myös terveyskeskusten moniammatilliseen toimintatapaan liittyvän pilotin kolmessa organisaatiossa ja tiivistäneet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäistä yhteistyötä piloteilla joista osa on käynnissä ja osa suunnitteilla. Olemme entisestään tiivistäneet hankeosioiden keskinäistä yhteistyötä ja mm. järjestäneet yhteisiä työpajoja. Alueellamme 7 organisaatiota on lähdössä mukaan THL:n Hyvä vastaanotto-valmennukseen ja lisäksi yksi organisaatio toivoo pääsyä mukaan mahdolliseen myöhempään valmennusosioon. Hanke osallistuu valmennukseen liittyviin majoitus- ja matkakuluihin ja itse valmennus tukee monimuotoisen maakuntamme henkilöstön valmiutta toimia aktiivisena osallisena ja kehittäjänä terveydenhuollon toimintatapojen muutoksessa.

d. Keskeiset hyödyt                                                                                                                Alueellisen vuoropuhelun tiivistymisen myötä olemme oppineet toinen toisiltamme hyviä käytänteitä ja hyödyntäneet niitä nykyisissä organisaatoissamme. Olemme vahvistaneet nykyiset organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä perusterveydenhuollossa, että akselilla pth-esh-sosiaalityö-hyte. Olemme syventäneet ymmärrystä tämänhetkisestä hoidon saatavuudesta maakunnassamme ja saaneet tietoa henkilöstön osaamistarpeista joihin olemme lähteneet osaltamme vastaamaan. Olemme jo käyttöönottaneet osan sähköisistä työvälineistä, joiden avulla väestöllä on sujuvammin mahdollisuus hoitaa hyvinvointiinsa liittyviä asioita, esimerkiksi sähköisen ajanvarauksen avulla tai Oulussa chat-toiminnan kautta. Paikoin ollaan pilotoitu etävastaanottoa, toisaalla videovälitteistä esh-pth asiantuntijoiden säännöllistä keskinäistä vuorovaikutteista konsultaatiota ja potilaan hoitoa aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä.

e. Riippuvuudet/ yhdyspinnat                                                                                                            Perusterveydenhuollon toimintojen vahvistaminen niin, että potilaan kokonaishoidon vastuu ja koordinaatio ovat yhdessä paikassa, hoidon jatkuvuuden toteutumisen mahdollistaen, on kriittinen menestystekijä sekä hoidon laadun, saatavuuden että kustannustehokkuuden näkökulmasta. Sote-keskuksien monialaisen yhteistyön vahvistaminen on potilaan/asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen osalta olennaista ja eri osa-alueiden toimintojen yhteensovittaminen yksilöllisesti on välttämätöntä, jotta voimme onnistua Tulevaisuuden Soten hyötytavoitteiden osalta. Esimerkiksi digitaalisten työkalujen käyttöönotto on mahdollistanut mm. sähköisen ajanvarauksen tai chat-työkalun hyödyntämisen julkisissa SoTe-palveluissa.

f. Hankkeen jatko Tulevaisuuden soten täydennyshankevaiheessa                          Toimintamme ytimessä on hoidon jatkuvuuden turvaaminen, perusterveydenhuollon toimintojen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että voimme keskittää potilaan hoidon kokonaisvastuun ja koordinoinnin perustasolle. Oikea-aikaisella hoitoonpääsyllä, varhaisemmalla potilaiden tavoittamisella siirrämme SoTe-palveluissa painopistettä raskaista päätetapahtumista varhaisempaan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Teemme alueellista moniammatillista yhteistyötä ja tuemme alueellista tasa-arvoa. Tuemme ammattilaisten osaamisen kehittämistä ja etsimme keinoja turvata asiantuntijoiden saatavuutta mm. yhteisrekrytointia kehittämällä.

KUNTOUTUS

a) TAUSTA JA YLEISKUVAUS: Kehittämisohjelma on alkanut hankesuunnitelman mukaisesti 6/21(1HTV panoksella). Kuntoutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on ollut käynnistää keskustelu kuntoutuksen kehittämistarpeista hyvinvointialueella ja nostaa esille ja konkretisoida kehittämiskohteita jatkorahoituksen hakemista varten. Tehtävänä on ollut varmistaa että POPsote -hankkeen kuntoutuksen kehittämistyö on linjassa kansallisen kuntoutuksen uudistamisen toimenpiteiden kanssa ja yhteistyö esimerkiksi Työkykyohjelman kanssa käynnistyy. Kuntoutuksen kehittämisohjelman kuntoutuksen näkökulma on laaja ja huomioi sekä lääkinnällisen että sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmat, hyvän kuntoutuskäytännön ja kansallisen kuntoutuksen kehittämisen työn. Kehittämistyö on sisältänyt yhteistyökeskusteluja ja työpajoja laajasti eri kuntoutuksen teemojen ympärillä sekä koko tulevan hyvinvointialueen että alueiden näkökumista.

b) TAVOITTEET: Tavoitteet verkostojen luomisesta ja kehittämiskohteiden tunnistamisesta ovat täyttyneet. Lähtötilannekartoitus käynnistynee vasta loppuvuodesta, sillä tietopyyntöä katsotaan yhteen palvelustrategiatiimin keräämän tiedon kanssa, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kansallinen kuntoutuksen uudistamisen mukaisesti etenevä työ tukee hankkeen sisältöjen kehittämistä.

c) TUOTOKSET: Kuntoutuksen kehittämisohjelman ammattilaisille suunnittu kuntoutuksen kehittämistarpeet kysely- johon 269 vastausta. Aineiston analysointi tehdään loppuvuoden aikana YAMK yhteistyönä. On sovittu, että materiaalia voidaan hyödyntää Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen foorumissa (kunfo). Työkyvyn tukeen liittyen on käynnistetty laajaa yhdyspintakeskustelua ja suunniteltu hyvinvointialueen TYP verkoston kanssa sopivia etenemisen tapoja. Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien hankkeet alueellamme on koottu kyselyn pohjalta yhteen raporttiin.  On perustettu kuntoutuksen maakunnallinen järjestöverkosto. Työkokousten aikana on kerätty pohjatietoa työpajatyöskentelyn ja yhteiskehittämisen työkaluilla, saatua tietoa hyödynnetään kehittämistyön pohjana. On mallinnettu ennaltaehkäisevän kotikuntoutuksen toimintamallia palvelumuotoilun keinoin.

d) KESKEISET HYÖDYT: Keskustelu kuntoutuksen kehittämistarpeista on käynnistynyt ja kuntoutuksen läpileikkaavuus on entistä vahvemmin tunnistettu. Jo aikaisemmin käynnistyneiden kehittämisohjelmien kanssa tehty yhteistyö on tuonut uudenlaista näkökulmaa myös kuntoutuksen tietopohjan kautta. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn näkökulmat ovat esillä asiakaspolkujen ja nyt kuvattavissa digitaalisissa hoitopoluissa (kotiutuminen ja akuuttitilanteiden hoitopolku). Kuntoutuksen näkökulma on mukana digitaalisen sote –keskuksen akuutin selkäpotilaan hoitopolun kuvaamisessa.

e) RIIPPUVUUDET, YHDYSPINNAT: Tiivis yhteistyö on käynnistetty työkyvyntuki ohjelman ja PALO- hankkeen kanssa. Yhteistyö jatkuu ja yhteistyönmuotoja on jo mietitty. Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien tuen eri hankkeista on koottu alueeltamme kokonaistietoa ja verkostomaista linkittävää yhteistyötä eri hankkeiden välillä on tavoitteena selvityksen perusteella käynnistää. OAMKn OSMU- hankkeen (Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet) kanssa on aloitettu yhteistyö.

f) HANKKEEN JATKO: Kuntoutuksen kehittämisohjelma on nyt käynnistynyt uutena ja prosessitavoitteet ja toimenpiteet suhteessa hyötytavoitteisiin on kuvattu tulevaisuuden sote- keskusohjelman jatkohakemuksessa. Kuntoutuksen kehittämisohjelman osalta seuraavaksi laaditaan toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, kootaan kuntoutuksen kehittäjäverkosto ja käynnistetään uudet kehittämistoimenpiteet tunnistettujen kehittämiskohteiden kehittämiseksi. Lisäksi kootaan kuntoutuksen arviointitaulukkoa varten lähtötilannetietoa alueilta ja julkisista tietolähteistä. Kuntoutuksen arviointitaulukko liitetään 5/2022 arviointiin.

 

Kts. liite alta: POPsote, Tulevaisuuden sotekeskusohjelman oma-arviointi taulukkoina, marraskuu 2021.pdf

 

________________________________________________________________________________________________________

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

Arvioinnin ja seurannan mittaristo on saatu koottua, ja niiden mukaiset tehdyn työn tulosten arviointi on nähtävissä taulukkomuotoisessa arviointiraportissa kaikkien kehittämisohjelmiemme ja hyötytavoitteiden osalta.

Kts. liite alta: Oma-arvioinnin raportti, POPsote 151120, 150521 VALMIS, TAULUKKOMUOTO.pdf

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Lapset, nuoret, perheet (LNP)

Lapset, nuoret, perheet -kehittämisohjelmassa on tehty töitä tiiviisti erityisesti tämä alkuvuosi 2021 projektikoordinaattorin ja Pohjois-Pohjanmaan kuudelta eri alueelta ja PPSHP:stä tulevien kehittäjien verkoston voimin. Työllä halutaan varmistaa, että jokaisessa kunnassa ja alueella on hyvinvointialueisiin siirtymiseen mennessä kansalliset kriteerit täyttävä monialainen, -ammatillinen ja verkostomaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan virtuaalisesti toimiva perhekeskus osana sote-keskusta. Yhteistyön toimivuus myös sivistystoimen kanssa varmistetaan. Tällä hetkellä meillä on kunnissamme ja kuntayhtymissämme 20 perhekeskusta ja 5 suunnitteilla sekä 44 kohtaamispaikkaa ja 2 suunnitteilla.

Maakunnallinen/ tulevan hyvinvointialueen perhekeskus-verkosto on perustettu ja -suunnitelma laitettu jalalle.

Samalla laajennetaan alueemme kunnissa näyttöön perustuvien mallien käyttöä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, kuten esim. Lapset puheeksi, joka otetaan käyttöön myös aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa, Perheinterventio ja Ihmeelliset Vuodet Vanhempainkoulu sekä Voimaperheet-malli. Näiden boostausta on tehty kuntiin.

Perheiden, vanhempien ja lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu. Kokemus-ja kehittäjäasiantuntijoita on ollut mukana seminaareissa ja työpajatyöskentelyssä, ja useita kyselyitä on laadittu ja analysoitu.                                                                                                                                                                                                                                                                   Osaamistarvekartoitus ja koulutussuunnitelma on laadittu. Niiden pohjalta Mielenterveyden ensiapu-, ”Nepsy-lapsen” tukeminen –kurssit, Ihmeelliset vuodet –vanhemmuusryhmäohjaajakoulutus, Lapset puheeksi- ja ADHD-lasten vanhemmuusryhmät ovat meneillään. Kehittämisohjelman oma koulutussuunnittelija aloittaa elokuussa ja osaamisen vahvistamiseen koulutuksineen tullaan panostamaan lisää.

 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (MiPä)

Sähköisiä palveluita ja puhelinpalvelun tehostamista suunnitellaan parhaillaan. Tiedonkeruun mallia kehitetään parhaillaan.

Kuntien välillä on merkittäviä eroja erikoistason MiPä-palveluiden käytössä. Heikoimpien kuntien sote-palveluiden toimintaa on alettu tehostamaan erojen kaventamiseksi.

Geneerinen malli henkilöstön rakenteesta ja optimaalisesta tasapainosta on kehitteillä.

Viestintä on toistaiseksi ollut varsin vähäistä. Pyritään lisäämään esillä olemista kirjallisilla ja audiovisuaalisilla menetelmillä.

 

Ikäohjelma

Palvelujen peittävyyttä kuvaavat luvut vaihtelevat suuresti alueella. Kotona asuvat +75 osalta v.2019 kaksi alueen 30 kunnasta on saavuttanut 94 % peittävyyden. Keskiarvo alueella 90.2%. Hankkeen aikana luodaan alueelle vertaiskehittämisen kulttuuria. Yhtenäisten kriteerien määrittelytyössä tehdään arvioinnit myös kriteerien vaikutuksista palvelujen peittävyyteen. Kesällä saadaan tarkka analyysi alueen kotihoitojen asiakasrakenteesta, laadusta ja kustannuksista.

a) Alkukartoituksen mukaan lähes kaikilla hyvinvointialueen kunnilla oli käytössä keskitetty asiakas- ja palveluohjaus. Keskitetyn ohjauksen määrittely ei ole kuitenkaan yhteneväinen. Ohjausta ja neuvontaa on saatavilla, mutta ei välttämättä ole tarjolla kunnittain. Yhteydenottojen määrät ovat osittain saataville, mutta kirjaamiskäytännöt myös vaihtelevat.

b) Hyvinvointi- ja palveluverkostoja tarkastellaan ikäihmisen hyvinvoinnin osa-alueiden, hyvinvointia tukevien tekijöiden kautta (Pohjois-pohjanmaan hyvinvointikäsite (hyvinvointisopimus 2019-2025).
Verkoston tarkastelussa ja kehittämisessä hyödynnetään palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen jatkuvan kehittämisen mallia (PKPK).

c) RAIta käytetään palvelutarpeen arvioinnissa n. puolessa alueen kunnissa. Tiedon hyödyntämisessä on erovaisuuksia.

Kehittämiseen valmentavissa yhtenäisen asiakas- ja palveluohjauksen työpajoissa nämä (a,b,c) ovat  kevään aikana keskiössä. Avoimia työpajatyöskentelyjä on ollut 3 kpl (ad. 4/21)

Hyvinvointialueella erilaisia palvelun myöntämisen perusteita (kaikilla ei RAI-kriteeripohjaisia käytössä).

Organisaatioissa on tehty asiakassegmentointia ja analysoitu oman organisaationsa kehittämiskohteet suhteessa tulevan hyvinvointialueen yhtenäisiin kriteereihin.

RAI-mittaristo 100 %:sti käytössä ikääntyvien palveluissa. Lähtötilanteessa kymmenessä organisaatiossa käytetään systemaattisesti jotakin Rai mittaria palvelutarpeen arvioinnissa. Päätetty organisoida POP RAI verkosto, jossa asiantuntijajäsen kaikista 18 sotejärjestäjäorganisaatiosta. POP RAI verkoston tehtävien ja tavoitteiden kuvaaminen tehty. RAI koordinaattorin tehtävänkuvan määrittely tehty. Rekrytoinnit ennen kesää.  Ohjauskeskustelu YAMK opinnäytetyössä.

Kotisairaalatoiminta: Lähtötilanteessa 90 % kuntien ja 83.3 % yhteistoiminta-alueiden terveyskeskuksissa on palliatiivinen konsultaatiopalvelu. Yli 75-vuotiaiden ensihoidon kuljetusta hankealueella kotoa ja hoitopaikasta ajanjaksolla 1.9.2018 - 31.8.2019 oli 21633 kpl ja 1.9.2019 - 31.8.2020 oli 18924 kpl. Vuonna 2020 maakunnassa oli kotisairaalatoimintaa 10/18 sotejärjestäjällä, kevään 2021 aikana toiminnan aloittamisen mahdollisuuksia analysoidaan muutamissa kunnissa. Muiden alueiden Kotisairaaloihin tutustuttu. Työryhmät verkostoituneet ja yhteistyökumppanit kartoitettu. Pilotit varmistuvat ennen kesää. Työskentely alkanut kohti yhteistä kotisairaala-asiakassegmentointia sekä yhteistä kotisairaalan laatuvaatimuskuvausta. Työhön saadaan toukokuussa lisävahvistusta kokoaikaisen projektisuunnittelijan kautta.

Etäkotihoitoa järjestää organisaatioista 37 % (7/19). Etäkotihoidon pilotointi aloitettu kahdella uudella alueella (Taivalkoski, Oulainen). Eri teknologisista ratkaisuista pidetty yhteisiä esittelyjä alkuvuoden aikana. Uusien teknologioiden käyttöönoton pilottisuunnittelu käynnistetty huhtikuussa.

 

Hoitotakuu

ESH:n ja pth:n yhteistoiminta: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa. Pilotti paikkakunnat on sovittu.

Digipalveluiden käyttöönottoa on valmisteltu kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana.

Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt.

Tiimimalli, monialainen yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja.

Osaamisen vahvistaminen: tarjottu koulutuksia ja työpajoja. Yhteisrekrytoinnissa ei vielä etenemistä.

 

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

LNP

Sekä perus- että erityistason palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla on lähtökohtana, että huomioidaan koko perheen tilanne ja perhe osallistuu itse palvelusuunnitteluun. Sitä on edistetty jokaisessa kunnassa/ joka alueella. Työtä tehdään monialaisesti myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Koulutuksin on lähdetty vahvistamaan sitä, että lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyttä vahvistavaa osaamista ja palveluja saadaan koulujen ja oppilaitosten yhteyteen sekä osana monialaisia yhteisiä toimintoja, kuten ohjaamoja.

Ollaan ottamassa/ laajentamassa käyttöön ja vakiinnutettua seuraavia toimintamalleja: hyvinvointitapaamiset, MIETU-palvelumalli, perhekahvila, vanhemmuuden tuen mallit, yhteisövaikuttavuusmalli, palveluohjauksen malli, Lapset puheeksi.

 

MiPä

Yhteistyösuhteita hiotaan yhdessä POPsoten Hyte-projektin kanssa. Pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita ei vielä ole. Mm. järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa viritellään yhteistyötä. Ihmislähtöinen hyvinvointikäsite on otettu lähestymistavaksi järjestö- ja kokemustoimijayhteistyössä.

Hyvinvointialueen sairastavuuden ”seurantatyövälineiden” valmistelu on aloitettu.

 

Ikäohjelma

Lähtötilanteessa kolmessa organisaatiossa oli käytettävissä ikäihmisten palveluissa digipalvelupolkuja. Digiratkaisujen pilotoinnit ovat alkamassa kevään aikana. Mukana pilotteja sekä asiakas- että ammattilaisten käyttöön asiakas- ja palveluohjauksessa.

Hyvinvointi- ja palveluverkostojen tarkasteluun ja kehittämiseen liittyy olennaisesti uusien ratkaisujen luominen. Näiden kehittäminen osa asiakas- ja palveluohjauksen työpajoja. Asiakas- ja palveluohjauksen työpajoihin on pyydetty kunnilta, alueilta, yhdistyksiltä sekä järjestöiltä edustajia.

Verkostoja tarkastellessa ja uudistaessa keskiössä on asiakas, ei palvelut. Verkostoja luodessa tuetaan ikääntyneen mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Lähtötilanteessa 55 % (10/18) organisaatiota ilmoitti toteuttavansa systemaattista kotikuntoutustoimintaa. Kotikuntoutuksen käytännöt, työvälineet ja ohjautuminen vaihtelee kunnittain. ​ Yhteinen määrittely nähdään tärkeänä. Kevään aikana kaikista organisaatioista ollaan ollut mukana kehittämässä toimintaa.

KotiTV näkyy koko Pohjois-Pohjanmaalla. Piloteissa mukana suurin osa alueen organisaatioista. Systemaattinen yhteinen arviointi 6/21. Muiden pilottien suunnittelu käynnistynyt osana kehitystyötä.

Etäkuntoutuksen ja etäkotikuntoutuksen yhteinen määrittely. Alueilla ollut etäkuntoutuksen kokeiluja, mutta systemaattista etäkuntoutusta vain vähän. Kevään aikana 8 organisaatiota pilotoi eritavoin etäkuntoutusta tai etäkotikuntoutusta, pilotteihin yhdistetty myös etäkotihoito. Pilotit alkamassa viimeistään toukokuun aikana. Systemaattinen yhteinen arviointi pilottien loppuessa. Alueet luoneet myös omia mittareita, jotka kootaan koko hyvinvointialueen käytettäväksi. Alkusyksystä valmistuvasta NHG vertaiskehittämisen materiaalista selviää perusmittaristoa liittyen etäkotihoitoon.

Alueilla monituottajaisia välimuotoisen asumisenkohteita. Tunnistettu keskusteluissa tiedon tarve erilaisista asumisenkohteista, joissa eriytetään asuminen ja palvelut. Hankkeessa tehtävää työtä yhdistetty muihin alueella samaan aiheeseen liittyviin hanketöihin.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistoiminta: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja.

Digipalvelut: Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa. Pilotti paikkakunnat on sovittu. Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt ja tarjottu koulutuksia ja työpajoja.

 

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

LNP

Sähköistä perhekeskusta ollaan kehittämässä osana sähköistä sote-keskusta. Ollaan mukana tiiviisti myös kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä. Kuntien nettisivuja on kehitetty ja kehitetään edelleen, videoyhteyksiä käytetään arjen työssä.

Erityistason konsultaatiot ja tuki ovat kokeilussa ja niillä vahvistetaan perustason palveluja niin, että asiakas saa aiempaa paremmin tarvitsemansa palvelut perustasolta. Henkilöstön koulutus on myös osa laatua ja vaikuttavuutta. Koulutusvalinnat on tehty siten, että henkilöstöä koulutetaan nimenomaan arvioituihin ja näyttöön perustuviin menetelmiin.

Arvioinnin ja seurannan mittaristo on saatu koottua, ja niiden mukaiset tehdyn työn tulosten arviointi on nähtävissä taulukkomuotoisessa arviointiraportissa.

 

MiPä

Sähköisten palveluiden järjestelmää suunnitellaan. Potilaskyselyjä valmistellaan. Talven 2020-2021 osaamiskartoituksen pohjalta laadittu koulutusohjelma on päälinjoiltaan valmiina. Näyttöön perustuvista menetelmistä ollaan tekemässä yhteenvetoa sote-keskuksia varten.

Palveluohjauksen mallien (prosessikuvausten) valmistelu meneillään. Lukuisia opinnäytetöitä tehdään jo Mipä-kehittämistyön osana.

 

Ikäohjelma

Koulutus, osaaminen: Syksyllä 2020 kartoitettiin alueella tehdyt tuoreet osaamiskartoitukset. Niiden ja kehittämisteemojen tarpeiden pohjalta laadittu koulutussuunnitelma hankkeen mahdollistamista, kehittämistoimintaa tukevista koulutuskokonaisuuksista. Huhtikuussa käynnistetty 1200 työntekijälle kaksi eri koulutusprosessia. Useita prosesseja käynnistymättä. Pilotoidaan erilaisia kouluttautumistapoja, joiden hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen aikataulun mahdollistamalla tavalla.

Viestintä ja verkostot: Hankkeessa mukana olevista organisaatioista julkaistaan kuukausittain 1-2 blogikirjoitusta keskeltä vanhustyön arkea. Huhtikuussa laitettu käyntiin koulutusprosessi, jonka tuotoksena syntyy tietämys pohjoispohjalaisen vanhustyön veto- ja pitovoimista. Mukana 500 tt ja henkilöstöjärjestöt. Alan oppilaitosten kanssa konkreettista yhteistyötä aloitettu mm. uudenlaisen opiskelijaohjaaja-koulutuksen suunnittelun myötä.

Suunniteltu alueelle yhteinen Tulevaisuuden osaaminen-webinaari. Järjestetty foorumeja vuoropuheluun ministeriön ja alan oppilaitosten kanssa. Uusien alalle johtavien oppimis- ja opiskelupolkujen määrittelyä aloitettu.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja, esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Aloitettu yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ammattilaisten työmallin muuttamiseksi.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa.

Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt pidetty. Samoin tarjottu koulutuksia ja työpajoja, pidetty henkilöstöinfoja.

 

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

LNP

Asiakkuuksien hallintaa sekä palveluohjausta ja neuvontaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien osalta ollaan kehittämässä. Oleellista siinä on, että asiakkaan tuessa vahvistetaan monialaisuutta ja systeemistä työotetta sekä tiimimallia työkäytänteenä. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi ovat tehdyn osaamistarvekartoituksen mukaisesti räätälöidyt koulutukset startanneet. Perustason toimijoiden tukemiseksi ollaan suunnittelemassa erityisosaajien konsultaatioita, kouluttamista ja jalkautumista, ja tehdään tiivistä yhteistyötä OT-keskusvalmistelun hankkeen, lastensuojelun hankkeen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman sekä sähköisten palvelujen kehittämisen kanssa.

Kehittämistyötä ollaan integroimassa olemassa olevaan sekä valmistelussa olevaan tulevaan palvelu- ja johtamisjärjestelmään, jolloin varmistetaan, ettei asioita ns. ulkoisteta. Sivistys- ja sote- palveluiden väliset verkostot ja VIP –verkosto on otettu mukaan, samoin järjestöt, seurakunnat ja HYTE-kokonaisuus ovat työssä mukana.

Tavoitteeksi on asetettu, että käyttöön otetaan osin yhteiset palveluohjauksen, vastuutyöntekijän sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmien mallit ja varmistetaan tiedon liikkuminen.

 

MiPä

Monialaisuutta tulevat koulutukset ovat suunnitteilla, ja niitä hiotaan markkinointia varten. Valmisteleva työ konsultatiivisen tuen lisäämiseksi on meneillään. Geneerisen mallin valmistelu on menossa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden/potilaiden asioiden käsittelyyn.

 

Ikäohjelma

Sotepalvelustrategian kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään viimeistään syksyllä. NHG vertaiskehittäminen (tulokset syksyllä). Tietojohtamisen johdon työpöytä, yhdessä kehittämistä. Osallistutaan Virta-hankkeen Henkilöstömitoituspilottiin, joka alkanut keväällä 3/2021.

 

Hoitotakuu

Esh:n ja pth:n yhteistyö: On tarkasteltu nykyisiä toimintatapoja, esimerkiksi virka- ja toimipohjia, niiden täyttöasteita ja resursseja. Aloitettu yhteistyökokoukset ja työpajat toimijoiden välillä. Aloitettu yhteistyö Oulun yliopiston kanssa ammattilaisten työmallin muuttamiseksi.

Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolun ulottaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon pilotti käynnistynyt yhteistyössä digihankkeen kanssa.

Valmisteltu digipalveluiden käyttöönottoa kunnissa, lähes kaikki maakunnan kunnat mukana. Etävastaanottojen ja hoitaja-avusteisen etävastaanoton esittelyt pidetty. Samoin tarjottu koulutuksia ja työpajoja, pidetty henkilöstöinfoja.