Innovaatio- ja strategiaverkosto vierailulla Sosiaalisten innovaatioiden päivässä

Sosiaalisten innovaatioiden sanansaattajien, Ilkka ja Vappu Taipaleen, aloituspuheenvuoro huokui kokemusta. He jättivät kuulijoille viisi “salaisuutta” sosiaalisiin innovaatioihin, jotka ovat 1) maksuton koulutus, 2) kansalaisjärjestöt, 3) kunnallinen itsehallinto 4) tasa-arvo ja 5) luottamus toinen toisiin.  Loppukaneettina kajahti: “Ja muistakaa, kaikki teknologia on sosiaalista.” Kuulija jää pohtimaan: Löytyikö tästä yhtymäpinta sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden välille? 

Opimme, etteivät sosiaaliset innovaatiot ole uusi asia. Erilaisia kehittämistoiminnan tuulahduksia, oppeja ja ajatuksia liikkuu ajassa ja niitä on tuettu vuosien varrella erilaisin hankerahoituksin. Nyt ilmassa on kivaa kutinaa siitä, että on syntymässä uudenlaista vuorovaikutusta eri toimialojen ja kehittämistoimintaa mahdollistavien tahojen välille. 

Yksi päivän olennaisimmista opeista liittyi sosiaalisen innovaatioiden määritelmään, vaikka määrittelykeskusteluja puheenvuoroissa kartettiinkin: Sosiaalinen innovaatio voi olla aika lailla mitä vaan, mikä parantaa ihmisen tai luonnon hyvinvointia ja se on “vastaus” aikaisempaan ongelmaan tai parannus aikaisempaan toimintatapaan. Ristiriitaiset tunnelmat: Kyllä, olemme uuden äärellä ja oppimassa uutta. Samalla takaraivossa raksuttaa, olenko koko työurani ajan kehittäjänä ollut sosiaalisten innovaatioiden kanssa tekemisissä. 

Erikoissuunnittelija Tuula Jäppinen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta korosti puheenvuorossaan toimijaverkostojen roolia ja uusia vuorovaikutussuhteita sosiaalisten innovaatioiden syntymisessä. Hän painotti, ettei yhden hankekauden aikana voi saada aikaan systeemistä muutosta. Muistiin laitettu: “Sosiaalisten innovaatioiden vaikutusmekanismit ovat moninaisia: ne muuttavat perustavanlaatuisesti rutiineja, resurssivirtoja, valtasuhteita tai valitsevia käsityksiä. Ne ovat sosiaalisia paitsi päämääriltään, myös keinoiltaan: ongelmia ratkoessaan ja tarpeita tyydyttäessään ne samalla muuttavat ja luovat uusia sosiaalisia suhteita ja yhteistyötä, antavat usein ihmisille roolin tarpeiden tyydyttämisessä ja siten parantavat yksilöiden ja yhteiskunnan kykyä toimia”

Sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuus esiin arvioinnin avulla

Kehittämispäällikkö Farid Ramadan Kuntoutussäätiöstä esitteli odotetun Sosiaalisten innovaatioiden arviointikehikon, joka on luotu työkaluksi helpottamaan arviointia ja vaikutusten osoittamista. Sosiaaliseen innovaatioon tulisi jo kehittämisvaiheessa sisältyä suunnitelma siitä, miten toimintaa arvioidaan. Se auttaa kehittäjiä ajoissa huomaamaan muutostarpeet. Vaikuttavuus ja toimivuus pitää pystyä esittämään. Kehittäjillä on nyt käytössään Sosiaalisten innovaatioiden arviointikehikko, joka on jatkossa kaikkien vapaasti hyödynnettävissä Innokylässä.

Mitä innovaatioiden kehittäjinä voisimme tehdä, että rahoittajien olisi helpompi tarttua rahoittamaan pitkäjänteisesti hyväksi havaittua ja vaikutuksiltaan kestävää ratkaisua? Risto Raivio, Senior Expert, ESF+, kommentoi juuri valmistunutta arviointikehikkoa ja antoi kommentoinnin lomassa hyviä vinkkejä kehittäjille: Lukuja ja tarinoita tarvitaan, kun osoitetaan vaikuttavuutta. Lukuja on helpompi esittää. Kontekstia onkin vaikeampi kuvata: Onko kyse paljosta vai vähästä määrästä? Joskus voi olla toimivaa ”kuvitella innovaatio pois”, jolloin sen arvo voi nousta esiin.

Kestävän kehittämistoiminnan rahoitus? 

Useammassa puheenvuorossa määriteltiin sosiaalisia innovaatioita ratkaisuina laaja-alaisiin, systeemisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tällöin ei voida ajatella, että lyhyt kokeilu ja ‘Jo aiemmin nähty’- ratkaisu riittävät. Sosiaaliset innovaatiot vaativat kypsyäkseen aikaa. Tämän suhteuttaminen rahoitusmahdollisuuksien aikatauluihin ja toimintaympäristön trendeihin vaatii yhteensovittamista. Mielenkiintoisten puheenvuorojen lomassa chatissa noussut kommentti kiteyttää kestävän innovaatiotoiminnan ytimen tai sen tämän hetkisen puutteen. “On paljon hyviä innovaatioita, joita on kehitetty hankkeissa. Miten näitä saisi levitettyä ja juurrutettua jatkuvaan käyttöön ja varmistettua vaikuttaviksi todetuille innovaatioille jatkuva rahoitus? Monet hyvät innovaatiot syntyvät ja elävät hankkeen ajan ja kuihtuvat pois rahoituksen puuttuessa.”  

Tämä kommentti on innovaattoreille ja kehittämistoimijoille liiankin tuttu, usein toistettu ja turhauttavakin lausahdus. Hyvä uutinen on se, että vuoropuhelun areenoita järjestetään. Oli todella harvinaista herkkua ja virkistävää kuulla rahoittajien näkemyksiä sosiaalisten innovaatioiden rahoituksesta. Rahoittajia tapahtumassa edustivat Jani Kempas (Johtaja, vaihtoehtoiset sijoitukset. S-pankki), Stefan Haglund (Mentori - vaikutus ja sijoitukset. Startmore Oy), Liisa Suvikumpu (Toimitusjohtaja, Säätiöt ja Rahastot ry) ja Sinikka Kauranen (Rahoituspäällikkö. Hämeen ELY-keskus).

Rahoittajien edustajilta kysyttiin, mihin teemaan liittyen heidän mielestään tarvittaisiin sosiaalisia innovaatioita? Vastauksissa vilahtelivat mm. Hyvät käytöstavat - vuorovaikutus, polarisoitumisen vähentyminen ja väestörakenteen haasteisiin vastaaminen.  Tämän lisäksi tarvittaisiin myös “Less is more-ajattelua ja pitkäjänteisyyttä”. Rahoittajan suusta myös kuultiin, kuinka kaikki vaikutukset tulevat pitkäjänteisen suhdeperustaisen työn seurauksena, eikä siitä, että ostetaan paljon kaikenlaisia palveluita. Rahoittajia kiinnostaa erityisesti tietää vaikutuksista, joita kehittämistoiminnalla saavutettiin tai ajatellaan saavutettavan. Oletetut tai saavutetut vaikutukset tulisi kuvata hakemuksissa nykyistä paremmin. Tarvittaisiin myös jatkuvuutta ja avauksia siitä, miten yhteistyötä tehdään uudella tavalla rahoittajien kesken. 

Kuka ottaa vastuun - Kenen tulisi olla aktiivinen vuoropuhelun ja yhteistyön avauksissa? 

“Olemme jonkinlaisessa murrostilassa”, totesi rahoituspäällikkö Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskuksesta. Murrosvaiheet ovatkin hyviä muutoksen tekemisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Tulisiko mahdollisesti perustettavan Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen olla avausten tekijä ja foorumien tarjoaja laaja-alaiselle keskustelulle, myös rahoituksen uusista ja innovatiivisista ratkaisuista? Tulisiko Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksessa pystyä yhteistuumin ideoimaan ja miettimään innovaatiota, rahoittajien kanssa yhteistyössä, eri tavalla aiempiin toimintamalleihin verrattuna?

Nyt on pysyttävä liikkeessä. Ehkä mannerlaatat ovat liikahtamassa ja olemme liikkeellä samassa rytmissä monella eri tasolla.

Innovaatio- ja strategiaverkosto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 14.2.2024 klo. 9-11 Yhteistutkijuuden ja kansallisen yhteiskehittämisen mallin tutkimuksellisen kehittämisen äärelle. 

 

Lue lisää:

• Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeen uutinen tapahtumasta