Onko Penkkikahvila sosiaalinen innovaatio?

Vuosittain järjestettävän SuomiAreenan [1] konsepti perustuu paneelikeskusteluille, joissa ”tietäjät tietää” eli asiantuntijat keskustelevat polttavista yhteiskunnallisista aiheista. Sosiaalisten innovaatioiden viitekehyksessä meitä Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeen toimijoita kiinnosti laajentaa tietäjien joukkoa ja saada kuuluviin tapahtumayleisön erilaisia ääniä. Tarkoitus oli kerätä tavallisten ihmisten näkemyksiä ja välittää tietoa päätöksentekijöille. Puheenaiheeksi valitsimme aina ajankohtaisen yhteiskunnallisen teeman, työn, josta on tietoa tai kokemusta jokaisella.  

Penkkikahvilan toteutus 

Kokoonnuimme aurinkoisena perjantaiaamuna Poriin pystyttämään telttaa SuomiAreenan kansalaistorin liepeille Eetunaukiolle, keskustan kävelykatujen risteykseen. Porin kaupunki tarjosi meille telttapaikan, sähkön ja veden. Ystävällinen festivaalipartio kävi tarkistamassa telttamme kiinnityksen ja asensi lisäpainot teltan turvallisuuden takeeksi. Järjestäydyimme viiden naisen voimin jututtamaan ohikulkijoita aiheesta hyvä työelämä ja unelmien työ. Tapahtumaan oli varattu aikaa kaksi tuntia.  Olimme laatineet äänestystaulun, joka sisälsi kaksitoista työn eri merkityksiä kuvaavaa vaihtoehtoa. Kategoriat oli valittu mukaellen elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn Arvo- ja asennetutkimusta (Haavisto 2019). 

Kahvittelu on perisuomalainen tapa tavata ihmisiä ja jutella kiinnostavista aiheista. Kunnon kahvit keitettiin Porin paahtimon Mu Pori-papusekoituksesta. Porin paahtimo tarjosi kahvit. Kahvia keiteltiin kahden tunnin aikana vajaa kilo, eli menekin perusteella kahvia juotiin ainakin 100 kupillista (Marttojen kodin juhlat -oppaan mukaan 60 kupilliseen tarvitaan 500 g kahvia).  

Emme kysyneet kävijöiden taustaa, ikää, ammattia tai kotipaikkaa. Oman arviomme mukaan puolet noin 150 kävijästä oli ikääntyneitä ja puolet nuorista työikäisiin. Mukana oli vasta eläköityneitä tai jo pitkään eläkkeellä olleita, maahanmuuttajataustaisia työelämässä olevia, joitakin nuoria juuri työelämään tulleita, palkkatyötä tekeviä, yrittäjiä ja koululaisia.  

Miten kävijät äänestivät? 

Pyysimme kävijöitä valitsemaan ja merkitsemään tarroilla äänestystauluun kolme itselle tärkeintä asiaa työssä. Äänestystaulun merkinnät jakautuivat seuraavasti: 

Aivan jokainen Penkkikahvilan kävijöistä ei äänestänyt, mutta jututimme myös heitä. Ennalta antamamme vaihtoehdot herättivät paljon ajatuksia ja lähes kaikki kertoivat mielellään mielipiteensä työstä ja työelämästä.  

Toimeentulo, elämänsisältö, turvallisuus - Työn erilaiset merkitykset 

Kuten EVAn asennetutkimuksessa, myös Penkkikahvilassa työn kahtalainen merkitys toisaalta ansainnan ja toimeentulon, toisaalta merkityksellisyyden näkökulmista tuli selvästi näkyviin. Työn vastineeksi saatu palkka on luonnollisesti suurimmalle osalle meistä tärkeä jo toimeentulon kannalta. 

”Raha ja kohtuullinen korvaus tärkeää, mutta raha ei ole kaikkea.” 
”Työstä pitää saada palkkaa.” 
”Toimeentulon säännöllisyys on tärkeää.” 

Toimeentulo merkitsee turvallisuutta. Turvallisuus työssä voi olla myös sitä, että voit luottaa työkavereihin ja esihenkilöihin tai että työvälineet ovat kunnossa. 

”Turvallisuus on tärkeintä, että susta huolehditaan ja asiat hoidetaan reilusti. Ajoin viikossa 1200 kilometriä jakeluautolla täällä kaupungissa ja ympäri Suomea. Yksi pomo oli arvaamaton ja käskytti, mutta toinen taas reilu. Hän huolehti meistä ja piti meidän puolia, varmisti että tunnit tuli korvattua ja että kotiasiatkin oli kunnossa.” 

Työn merkityksellisyys ja oikeudenmukainen kohtelu olivat vastaajien mielestä tärkeitä. Vastaajat kertoivat, että merkitys työstä syntyi etenkin onnistumisen kokemuksista, itsensä kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä. Onnistumisen kokemuksen voi saada esimerkiksi siitä, että talo valmistuu, puutarha kukoistaa, lapset ja vanhukset tulevat hyvin hoidettua. Onnistuminen tuo itsearvostusta ja työssä voi oppia. Itsensä kehittäminen ja älylliset haasteet motivoivat, kun taas pelkkänä koneiston osana oleminen vähentää itsearvostusta. Työkaverit ja kunnioittava johtamistyyli luovat yhteisöllisyyttä. Työkaveri auttaa jaksamaan ja viihtymään työssä.  

Johtamisella ja esihenkilötoiminnalla on työn mielekkyyden ja jaksamisen kannalta suuri merkitys. Uupuminen ja loppuun palaminen on vakava uhka, jos työelämän pelisäännöt eivät ole kunnossa. Yksinkertaisimmillaan eräs kävijä kuvasi itselle tärkeintä asiaa työssä näin: ”Että johto kohtelee sinua ihmisenä” (Management that treats you as a human being). 

Onko Penkkikahvila sosiaalinen innovaatio?  

Sosiaaliselle innovaatiolle on monenlaisia määritelmiä. Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeen soveltaman toimintamallin mukaisesti innovaatioita ovat uudet ideat, jotka voivat olla palveluita, tuotteita, malleja, prosesseja tai strategioita. Yksi sosiaalisen innovaation tunnusmerkki on, että se havainnollistaa, miten uudenlaiset ratkaisut voisivat vastata yksilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin paremmin kuin käytössä olevat toimintatavat (Bouchard 2013).  

Suurissa yleisötapahtumissa, kuten SuomiAreenassa houkutellaan yleisöä osallistumaan, kuuntelemaan asiantuntijapaneeleja tai näytteilleasettajien myyntipuheita. Penkkikahvilan kaltainen konsepti mahdollistaa kansalaisille uudenlaisen roolin ja tavan osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Foorumeilla, jotka perustuvat asiantuntijoiden kuulemiseen yksittäisen kansalaisen voi olla vaikeaa saada näkemyksiään kuulluksi - siinä mielessä penkkikahvilaa voidaan pitää sosiaalisena innovaationa. Kahvilassa kuullaan kaikkia paikalle tulevia ihmisiä ja heidän näkemyksensä välitetään eteenpäin asiantuntijapanelisteille ja työelämän kehittäjille, mikä antaa toivoa muutoksen mahdollisuudesta. 

Käynnissä oleva sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen kehittämisprosessi sisältää myös validointityökalun kehittämisen. Penkkikahvila otetaan mukaan tähän validointiprosessiin, jossa menetelmän eri puolia arvioidaan vielä laajemmin innovatiivisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen potentiaalin näkökulmista. Validoinnin yksi tavoite on kuvata sosiaalinen innovaatio siten, että sen skaalaus ja soveltaminen tulisi mahdolliseksi. 

Kuka voi järjestää penkkikahvilan ja mistä teemoista? Mitä opimme sen järjestämisestä?  

Jos haluaisit kokeilla penkkikahvilan järjestämistä ja kuulla mihin menetelmä soveltuu, löydät lisätietoa oheisesta videosta.  Menetelmä on kehitetty lisäämään vuoropuhelua osana kunnan päätöksentekoa, eli tarkoitus on kannustaa päättäjiä, viranhaltijoita ja asukkaita tutustumaan toisiinsa ja juttelemaan toistensa kanssa päätettävänä olevista asioista. Yhteistyö menetelmän kehittäjien kanssa opetti meille paljon tapahtuman järjestämisestä. Penkkikahvilan toimintatavat ja tarvittava ”rekvisiitta” olivat hioutuneet toimivaksi konseptiksi eri kunnissa toteutettujen penkkikahviloiden myötä – uutuusarvoa oli tuoda kahvila uudenlaiseen ympäristöön ja onnistumisen takasi avoin asenne ja aito halu kuulla kansalaisten näkemyksiä.  

Toteutimme Penkkikahvilan Silta-Valmennusyhdistyksen ja Kuntoutussäätiön toimesta osana Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanketta yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton Kunta olemme me ja  Hyvän elämän varmistaminen maaseutualueilla -hankkeiden kanssa.  

Kirjoittaja: Paula Alanen työskentelee tutkimuspäällikkönä Silta-Valmennusyhdistyksessä  

Lähteet: 

Bouchard, Marie J. 2013. Conclusion: Studying Social Innovation: Lessons From the Social Economy In M. J. Bouchard (Ed.), Innovation and social economy: the Québec experience (pp. 3–24). University of Toronto Press. 

Haavisto, Ilkka 2019. Rahan takia. Työ merkitsee suomalaisille ensisijaisesti ansioita. EVA analyysi No 77. 18.11.2019. Elinkeinoelämän valtuuskunta.    

[1]
 Porissa kesäisin järjestettävä SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2006. Suomi-areenan järjestävät MTV ja Porin kaupunki. 

Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke toteutuu Euroopan sosiaalirahaston osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (ESR TL5) rahoituksella.