Sodankylässä hyvinvointilähetti toimii kuntalaisten tukena

Sodankylään haluttiin toimintamalli, joka tukisi kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä kehittäisi yhteistyötä monimuotoisesti. Hyvinvointilähete-toimintamallia on kokeiltu tähän ratkaisuna. Sodankylän kunnan hyvinvointikoordinaattori Inga Mukku kertoo blogissaan kokeilusta.

Kuva
kuvituskuva

Hyvinvointilähete on tarkoitettu kuntalaisten tueksi elämän eri tilanteisiin, oli kyse sitten yksinäisyydestä, sosiaalisten tilanteiden haastavuudesta tai vaikka elämäntapamuutoksesta.

Sodankylässä on paljon kuntalaisia, joille ei ole selkeää tukimuotoa olemassa. Samalla moni tukea tarvitseva kokee sote-palvelut liian raskaiksi, eivätkä palvelut välttämättä tarjoa ratkaisuja henkilön kokemaan yksinäisyyden tunteeseen.

Hyvinvointilähetti ei korvaa sote-palveluita, vaan tarjoaa tukea

Taustalla toimii ajatus siitä, että kuntalainen voi olla yhteydessä asiantuntijaan, kuten esimerkiksi lääkäriin, nuorisotyöntekijään, liikuntaneuvojaan tai sosiaalityöntekijään, joka voi tehdä sähköisen hyvinvointilähetteen Virtu-palvelussa (sosiaalikollega.fi). Lähete menee suoraan kunnan hyvinvointikoordinaattorille, joka huolehtii, että lähetteeseen reagoidaan ja pyrkii mahdollisimman pian nimeämään tukea tarvitsevalle oman hyvinvointilähetin.

Ensimmäisen käynnin tukea tarvitsevan luona tekevät hyvinvointilähetti ja hyvinvointikoordinaattori. Käynnin aikana tarkentuneet kuntalaisen itse sanoittamat tavoitteet kirjataan yhteiseen sopimukseen ja sopimuksen allekirjoittavat tuensaaja ja hyvinvointilähetti. Tavoitteita voidaan tarkentaa toiminnan edetessä, ja hyvinvointilähetti kulkee rinnalla kuukaudesta puoleen vuoteen tukien yhdessä määriteltyjä tavoitteita kohti.

Hyvinvointilähetti ei korvaa sote-palveluita eikä ole sote-alan ammattilainen, vaan toimii rinnalla kulkijana tukien ja motivoiden asiakasta pääsemään asettamiinsa tavoitteisiin. Kynnys lähteä kotoa tai tutustua uusiin ihmisiin ja toimintoihin voi olla joskus korkea. Tavoitteisiin pyritään yhdessä tsempaten ja ajan kanssa, vaikka hyvinvointilähetin tuki onkin määräaikaista. Paras tilanne olisi, jos lähetteen saaneella henkilöllä olisi realistista odottaa omatoimista tavoitteiden mukaista toimintaa myös hyvinvointilähetin tukiajan päätyttyä.

Hyvinvointilähettien resursseista ja koulutuksesta pidettävä huoli

Hyvinvointilähetin tärkeimmät tehtävät ovat aidon läsnäolon, kuuntelemisen ja motivoivan tuen tarjoaminen ihmiseltä ihmiselle. Hyvinvointilähetit työskentelevät puolivapaaehtoisesti oman elämäntilanteensa mukaisesti, joten myös heidän jaksamisensa tukeminen on tärkeää. Varsinaisen hyvinvointilähettikoulutuksen lisäksi heille olisi hyvä tarjota säännöllistä lisäkoulutusta vanhan tiedon kertaamiseen ja uuden oppimiseen.

Toiminnan vaikuttavuuden mittaamisessa on hyvä miettiä, mikä on sopiva mittari kuvaamaan hyvinvointilähetetoiminnan vaikuttavuutta asiakkaan hyvinvointiin ja arkeen. Esimerkiksi positiivisen mielenterveyden mittarilla voidaan seurata toiminnan vaikutuksia asiakkaan mielen hyvinvointiin. Seuranta voidaan toteuttaa niin, että lähetteen tekevä ammattilainen tekee ensimmäisen arviointimittauksen lähetteen laadinnan yhteydessä ja hyvinvointilähetti asiakastyön lopussa.

Kirjoittaja:

Inga Mukku on projektipäällikkö ja hyvinvointikoordinaattori Sodankylän kunnassa.

Blogikirjoitus on osa mielenterveysstrategian ja Innokylän Kohti mielen hyvinvointia -blogisarjaa.