Yhteiskunnallinen muutos on koko Euroopan asia – mutta mitä se vaatii?
Euroopan komissio järjesti lokakuussa Social Innovation Forum 2024 -tapahtuman, joka kokosi Brysseliin kolmesataa yhteiskunnallista innovaattoria, hankekehittäjää, viranomaista ja kansalaistoimijaa. Tapahtumassa luotiin katse eurooppalaiseen yhteistyöhön ja innovoinnin taitoihin – mitä yhteiskunnallinen muutos vaatii?
Kuva
Rohkeutta ja rahoitusta ratkaisuihin
Euroopan komission työohjelman iskusanoja ovat kilpailukyky, varautuminen ja demokratia. Ilmastonmuutoksen ja mielenterveysongelmien torjuminen on tärkeä päämäärä: komissio linjaa, että vuonna 2030 köyhiä eurooppalaisia on 15 miljoonaa vähemmän.
Vanhat konstit eivät enää riitä mittavien tavoitteiden täyttämiseen. Foorumin avaussanoissa muistutettiin, että uusia ideoita, ajattelutapoja ja rohkeampia ratkaisuja todella tarvitaan. Yhteiskunnalliset innovaatiot ovat unionin ongelmanratkaisun kärkituote. Vastavalittu parlamentti – äärimielipiteineen kaikkineen – nähdään mahdollisuutena tulevaisuuden rakentamisessa.
Komission omaa työtä ohjaa sosiaalisten oikeuksien pilari, joka pakottaa huomioimaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon, työllisyyden ja hyvinvoinnin. Käytännön tekemiseen on tarjolla sosiaali- ja aluekehityksen sekä tutkimusaloitteiden tukia. Komissio kohdentaa lisäksi erillisrahoitusta alueellisille osaamiskeskittymille, kuten yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksille. Luovasti ajatteleva yhteiskunnallinen kehittäjä löytää avukseen tukun muitakin tukivälineitä, jos jaksaa uppoutua tiedonhankintaan. Eurooppalaista tietoa tarjoaa kootusti EU Social Economy Gateway -sivusto.
Tulevaisuuden taidot
Arvolähtöinen kehittäjäkenttä on osoittautunut sopeutumiskykyiseksi terveys-, talous- ja ilmastokriisien keskellä. EU on kiinnostunut tukemaan työtä ja tarvetta sille riittää. Millaisia taitoja innovaatioiden synnyttämiseksi sitten tarvitaan?
Social Innovation Forumin pääpuhujat summasivat, että parhaimmillaan kehittäjäpersoona tai työryhmä on yhdistelmä ongelmanratkaisua, yhteistyökykyä, joustavuutta ja muutoksen ymmärtämistä. Ratkaisemisen lisäksi tärkeää on ennakoinnin taito. Jos haasteet ovat moniulotteisia, samaa vaaditaan ratkaisuilta: on hyvä hahmottaa asioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset yhteydet ja arvioida tuloksia suhteessa niihin.
Jos ominaisuuksien toivelista tuntuu uuvuttavalta, annetaan armoa toisesta päästä. Kehittäminen vie aikaa eikä ihmeitä tapahdu yön yli. Emme tarvitse niinkään upouusia keksintöjä, vaan parempia tapoja hyödyntää olemassa olevaa. Mukautumiskyky on kautta historian ollut ihmiselle tärkeämpää kuin täysin uuden kehittäminen. Epäonnistua saa ja niin tulee tapahtumaan. Virheistä oppii.
Todellisia superinnovaattoreita on maailmassa harvalti eikä kehittäjänero työskentele yksin, saati kengännauhabudjetilla. Kaikki tarvitsevat tukea ja kannusteita. Tilaisuuden työpajoissa pohdittiin, miten kehittäjien omaa osaamista, motivaatiota ja jaksamista ylläpidetään tulevaisuudessa. Jospa joku rohkenisi rahoittamaan riskialttiita kokeiluja tai hankkeita, joiden lopputulos on ennakoimaton. Kärsivällisyyttä ja tilannetajua vaaditaan sekä kehittäjiltä että rahoittajilta.
Yhteiskunnallisen innovoinnin kulttuuri
Tapahtuman keskusteluissa väläyteltiin, miten julkishallinto voisi edesauttaa innovointikulttuuria, jossa on hyvä toimia. Komission näkemyksen mukaan EU:n rahoitusohjelmat ovat jo lähtökohtaisesti turvallisia kehittämis- ja kokeiluympäristöjä. On totta, että kuluvalta ohjelmakaudelta 2021–2027 on löydettävissä mielikuvituksekkaampia ja uudentyyppisiä avustusmahdollisuuksia kuin ennen. Osassa ehdoista jopa mainitaan yhteiskunnallinen yrittäjyys, yhteisötalous tai innovointi.
Euroopan laajuisia yhtenäisratkaisuja ei kuitenkaan ole olemassa. Jäsenvaltiot ovat monella tapaa erilaisia. Tarkasteluun nousevatkin EU-rahoituksen kansalliset kehykset ja valitut alueelliset painotukset. Miten juuri meillä maksimoidaan tehot ja otetaan mahdollisuudet irti? Kuinka joustavia ja luovia hankehaut voivat olla tai kuinka tiukasti raamiin tuijotetaan? Kuka sanelee reunaehdot?
Komission virkakunta tekee toki paljon kehittäjäkentän yhteen tuomiseksi. Toimivia ideoita kannattaa vaalia ja skaalata maasta toiseen. Yksi jakamisalusta on Social Innovation Match -tietokanta (SIM), joka sisältää noin 250 eurooppalaista käytännön esimerkkiä. Näiden validoitujen innovaatioiden kehittämiseen on osallistunut yli 500 toimijaa – ei vähäinen määrä!
Kuva
Tapahtumapäivien aikana esiteltiin SIM-tietokantaan kirjattujen yhteiskunnallisten innovaatioiden satoa. Digipalvelu Zekki, vuoden 2021 paras eurooppalainen innovaatio, ja Perhe Yhtenäiseksi –malli, Talentian Hyvä käytäntö -voittaja vuodelta 2022, todistavat, ettei innovaattoriluonne ole myytti. Tarvitaan paitsi rahaa ja suotuisia kehittämisolosuhteita, myös sitkeyttä ja verkostoitumista väsymiseen asti. Tärkein onnistumisen avain on usko omaan ideaan ja siihen, että rohkea ratkaisu vastaa laajempaan eurooppalaiseen tarpeeseen.
Linkkejä:
Kirjoittaja:
Veera Laurila työskentelee kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hän osallistui Social Innovation Forum 2024 -tapahtumaan yhdessä Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksen kanssa. Mukana matkalla oli SIM-tietokannan kansallinen arviointiasiantuntija Kuntoutussäätiöstä.