Perhe Yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisiin haasteisiin. Työskentelymenetelmän tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, tukea vakauttavaa arkea ja lisätä perheen yhtenäisyyttä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Perhe Yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisiin haasteisiin. Työskentelymenetelmän tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, tukea vakauttavaa arkea ja lisätä perheen yhtenäisyyttä.

Toteutuspaikka
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, Turvallinen Oulu- hanke
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Muu ministeriö
Liitteet ja linkit
Video: Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmästä lyhyesti
PALOMA-osaamiskeskuksen tuottama video Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmästä

Luotu

08.09.2020

Viimeksi muokattu

01.07.2022
Ratkaisun perusidea **

Perhe yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheille hyödyntäen perheterapeuttisia ja perhetyön menetelmiä.

Suositeltava ajankohta työskentelyn aloittamiselle on aikaisintaan 4 kuukautta sen jälkeen, kun perhe on saapunut Suomeen, jolloin perhe on asettunut uuteen arkeen ja alkuvaiheen käytännön asiat on ehditty järjestellä. Työskentely perheiden kanssa perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sitä suositella akuuteissa kriisitilanteissa.

Toimintamallin mukainen työskentely vie keskimäärin neljä kuukautta ja sisältää 7-9 tapaamista ensisijaisesti perheen kotona. Osa tapaamisista järjestetään vanhempien kanssa erikseen. Työskentely perheiden kanssa järjestetään tulkkiavusteisesti, läsnäolotulkkausta suosien. 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä tarjoaa työntekijälle teemat ja menetelmiä, joita työskentelyssä hyödynnetään.

Työskentelyn teemoina ovat:

1. Perheen tämänhetkinen tilanne ja perheen sisäiset roolit

2. Omien kasvatustapojen tutkiminen. Oman perhetaustan vaikutukset vanhemmuuteen

3. Millainen on meidän perhe? -  kommunikaatio ja tunneilmaisu perheessämme

4. Vanhempien keskinäiset suhteet ja niiden vaikutukset vanhemmuuteen, sekä psykoedukaatio traumatisoitumisesta ja sen vaikutuksesta perhesuhteisiin

5. Vanhempien tukeminen lasten turvataitokasvatuksessa

6. Perheen säännöt ja tavat

7. Perheen kotoutuminen Suomeen

8. Jatkotukitoimien selvittäminen, tuen arviointi.

Menetelmiä joita työskentelyssä hyödynnetään ovat muun muassa: Sukupuutyöskentely, vanhemmuuden osa-alueet keskustelu, elämänjanatyöskentely, korttityöskentely, arjen struktuurin välineet (päiväohjelma, liikennevalo-kortit), psykoedukaation tukimateriaalit.

 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän kehittäjän yhteystiedot:

Iida-Maria Bimberg, 

iida-maria.bimberg@ouka.fi

0401855394

 

Toimintaympäristö **

Pakolaistaustaiset ovat useiden tutkimusten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä.  Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle kaksi kertaa useammin, kuin suomessa syntyneiden vanhempien lapset (Kääriälä ym, 2020). Keskusteluvaikeudet nuorten ja vanhempien välillä ovat huomattavasti yleisempiä, jos lapsi ja nuori tai hänen vanhempansa on syntynyt ulkomailla (Halme ym. 2018). Noin kolmanneksella turvapaikanhakija lapsista ja nuorista näyttäytyi psykososiaalisia vaikeuksia (Castandeda ym. 2019). Aikuisista  yli 80 %, nuorista 87 %, alakouluikäisistä lapsista 73 % ja alle kouluikäisistä lapsista 54 % on kokenut jonkin järkyttävän mahdollisesti traumaattisen tapahtuman ennen Suomeen tuloa (Castaneda ym. 2019). Tässä vain muutamien tutkimusten nostoja. Tutkimukset selvästi osoittavat, että pakolaisuuden myötä seuraa merkittäviä yksilöä ja perhesuhteita kuormittavia tekijöitä. 

Työskentelymenetelmä on kehitetty alun perin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa vuonna 2019. Työskentelymenetelmän kehitti sosionomi Iida Bimberg lopputyönään kaupungin järjestämässä julkisen sektorin perheterapiakoulutuksessa ilman erillistä rahoitusta. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa lakisääteisiä kotoutumispalveluita kolmen vuoden ajan pakolaistaustaisille kuntalaisille. Työtä ohjaa muun sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi keskeisesti myös laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2020/1386). Laki määrittää kunnat yhdeksi keskeiseksi kotouttavien toimenpiteiden järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Palveluiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, §6, §30). Työskentelymenetelmä on käytössä Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa ja siihen on kohdennettu yhden työntekijän työpanos.

Työskentelymenetelmää on jatkokehitetty syksystä 2021 alkaen osana Turvallinen Oulu-hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa projektissa. Tarkoituksena on ollut muokata opasta työvälineeksi myös niille perheiden kanssa toimijoille, joilla ei entuudestaan ole ollut kokemusta pakolaistaustaisen perheen kanssa työskentelemisestä. Tällä pyritään vahvistamaan työntekijöiden kykyä vastata pakolaistaustaisten perheiden tarpeisiin myös muissa, kuin kotoutumiseen erikoistuneissa palveluissa.

Tarve oppaan kehittämiseen kaikkia perheiden kanssa työtä tekeviä palvelevaksi on tullut niin Oulun kaupungin perhetyötä tekevien toiveesta saada koulutusta maahanmuuttajaperheiden tukemiseen liittyen, kuin valtakunnallisesti todetusta tarpeesta vahvistaa peruspalveluiden osaamista maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä. Vuonna 2021 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen tarpeista (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021) todetaan, että huono-osaisuuden ehkäisyksi tarvitaan vanhemmuutta ja perheitä tukevia keinoja. Samassa selonteossa todetaan useassa kohtaa tarve perustason työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen maahanmuuttajaväestön tarpeiden huomioimisessa. 

Yhteistyössä PALOMA2 -hankeen kanssa työskentelymallin käyttöä levitettiin Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Osana yhteistyötä ammattilaisille järjestettiin toimintamallin käyttöönottoa tukeva koulutus ja ohjausta. Koulutukseen osallistui myös kaksi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjaajaa. Käyttöönoton jälkeen ammattilaisia haastateltiin heidän käyttöönoton kokemuksista. Lisäksi haastateltiin kolme asiakasperhettä, jotka olivat osallistuneet mallin mukaiseen työskentelyyn. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut olivat yhteistyössä kouluttamassa työntekijöitä. PALOMA2-hanke on pakolaisten mielenterveyden ja palveluiden kehittämishanke, jota rahoittaa Amif-rahasto.

 

Lähteet:

  • Castaneda, A ym., Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista, Punamusta Oy, 2019, Helsinki, 2019
  • Halme N, ym., Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia, Helsinki, 2018
  • Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386, hakupäivä 7.1.2022
  • Kääriälä, A. ym., Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi, Punamusta Oy, 2020
  • Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:61, Helsinki, 2021
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän kohderyhmänä ovat pakolaistaustaiset perheet. Työskentelymenetelmä on kehitetty alun perin perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheiden tarpeisiin, mutta myöhemmin sen käyttöä on laajennettu yleisesti pakolaistaustaisten perheiden tuen välineeksi. Asiakasperheiltä on kerätty palautetta koko prosessin ajan, ja sitä on hyödynnetty mallin jatkokehittämisessä.

Asiakasymmärrystä on kerätty yhteistyössä PALOMA2- hankkeen kanssa, haastattelemalla asiakasperheitä, jotka ovat osallistuneet mallin mukaiseen työskentelyyn. Näiden haastatteluiden tulokset on huomioitu mallin jatkokehittämisestä. 

Lisäksi asiakasryhmälle (pakolaistaustaisille vanhemmille) on järjestetty marraskuussa 2021 keskustelutilaisuus. Tässä tilaisuudessa heille on esitelty työskentelymallia ja heiltä on pyydetty ajatuksia siitä, mitä työntekijöiden tulisi huomioida työskenneltäessä pakolaistaustaisten kanssa. Näitä palautteita on hyödynnetty Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän ja työntekijöiden oppaan kehittämisessä. 

Ymmärrystä asiakasryhmästä on kerätty myös perehtymällä aiempiin tutkimuksiin ja julkaisuihin pakolaisperheisiin ja heidän mahdollisiin tuen tarpeisiin liittyen. Näitä tutkimuksia ja julkaisuja on avattu työntekijöiden oppaassa. Oppaassa aukaistaan miksi on päädytty juuri niihin teemoihin ja menetelmiin joita työskentelymallissa käytetään. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Vaihe 1. Menetelmän käyttöönotto Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa menetelmän käyttöönotto aloitettiin kokeilulla, jossa yhden työntekijän työpanoksesta 60 % keskitettiin pakolaisperheiden kanssa tehtävään perhetyöhön, jossa hyödynnettiin Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmää. Vaikuttavuutta arvioitiin mm. asiakas- ja työntekijähaastatteluilla sekä tilastoja seuraamalla. Vaikuttavuuden arvioinnista lisää omassa osiossaan.

Vuoden 2020 alusta Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on irrotettu yhden sosiaaliohjaajan työpanos perheiden kanssa tehtävään työhön. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän mukaista työskentelyä tarjotaan kaikille pakolaisperheille perheen kotoutumissuunnitelman yhteydessä. Malli on juurtunut osaksi palveluita ja asiakasperheiltä kerätty palaute on positiivista. 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä on vapaasti käyttöönotettavissa. Sen käyttöönottaminen kuitenkin edellyttää erityisesti henkilöstöresurssia, etenkin jos mallia käyttöön ottavassa palvelussa ei ole erikseen resurssia perhetyön tekemiseen. Ammattilaiselta työskentelymallin käyttöönotto vaatii perehtymistä ja ymmärrystä työskentelyn tavoitteista,  teemoista sekä menetelmistä. Työskentely edellyttää sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

Osana yhteistyötä PALOMA2-hankkeen kanssa mallia levitettiin Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Ammattilaisille järjestettiin koulutus ja ohjausta käyttöön oton tueksi.  PALOMA2-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.

 

Vaihe 2. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmästä usean sektorin työmenetelmä

Syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana Perhe Yhtenäiseksi työskentelymenetelmän käyttöönottoon, levittämiseen ja juurruttamiseen liittyen on tehty työtä Turvallinen Oulu -hankkeessa. Kentältä noussut tarve osaamisen vahvistamiseen pakolaisperheiden kohtaamiseen liittyen, johti tarpeeseen kehittää menetelmää.

Perhe Yhtenäiseksi -oppaasta haluttiin tehdä väline monialaiseen ja monelle sektorille perheiden kanssa tehtävään työhön, kun se aiemmin oli ollut lähinnä maahanmuuttajapalveluihin suunnattu työväline. Tämä edellytti sitä, että oppaaseen lisättiin tietoa pakolaisperheiden erityistarpeista, traumatietoisesta työotteesta ja tulkkiavusteisuudesta. Tämän tiedon lisäämisen tarkoituksena, oli tehdä menetelmästä helpommin käyttöönotettava myös muualle kuin maahanmuuttajatyöhön erikoistuneisiin yksiköihin. Uusittu Perhe Yhtenäiseksi -opas työntekijälle julkaistiin helmikuussa 2022 ja on saanut kiitosta käytännön läheisyydestään ja selkeydestään. 

Turvallinen Oulu -hankkeen tavoitteena oli saada uutta opasta ja Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmää käyttöön monialaisesti ja monilla sektoreilla. Tavoitteena oli myös tavoittaa ammattilaisia pakolaisten palvelupolun eri vaiheista. Tätä varten järjestettiin monialainen kolmipäiväinen menetelmäkoulutus. Menetelmäkoulutukseen osallistui ammattilaisia Oulun kaupungilta perhetyöstä, kasvatus- ja perheneuvonnasta, erityisryhmien palveluohjauksesta, mielenterveyspalveluista sekä maahanmuuttajapalveluista. Koulutukseen osallistuu ammattilaisia myös yksityisen sektorin perhetyöstä, Oulun vastaanottokeskuksesta, Pudasjärven kunnan maahanmuuttajapalveluista, vammaispalveluista, mielenterveyspalveluista sekä Kuopion Yliopistollisesta sairaalasta. Kattavalla osallistuja joukolla haluttiin sekä kouluttaa menetelmää monialaiselle verkostolle, vahvistaa näin pakolaisperheitä kohtaavien osaamista laajalti ja yhtenäistää käytäntöjä. Yhtälailla monialaisella koulutuksella tavoitellaan koulutukseen osallistujien verkostoitumista, jota tullaan tukemaan mm. yhteisen teams-kanavan kautta. 

Mitä Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän käyttöönotto vaatii muualla?

Perhe Yhtenäiseksi -opas on kaikkien vapaasti käytettävissä. Sitä voi ladata vapaasti verkosta innokylän kautta. Menetelmä oppaan hankkiminen ei siis vaadi resurssia. 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmään perehtyminen vaatii vähintään ajallista resurssia. Menetelmään perehtymiseen voi pyytää koulutusta menetelmän kehittäjältä, mutta se ei ole välttämätöntä menetelmän käyttöönottoa varten. On kuitenkin suositeltavaa että menetelmän käyttöönoton vaiheessa käytetään aikaa oppaaseen tutustumiseen, ja suositeltavaa on että jonkinlainen yhteinen perehdytystilanne järjestettäisiin. On suositeltavaa että perehdytystilanteeseen osallistuisi monialaisesti väkeä, jotta perehdytystilaisuus toimii samalla myös verkostoitumistilaisuutena ja mahdollisuutena keskustella alueen pakolaisperheiden tuen kehittämisestä. 

Menetelmän käyttöönotto esimerkiksi perhetyössä tai kasvatus- ja perheneuvonnassa ei vie sen enempää ajallista resurssia asiakastyössä kuin muukaan asiakastyönprosessi.

Mikäli Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä otettaisiin käyttöön Oulun kaupungin tapaan ennaltaehkäisevänä, kaikille pakolaisperheille tarjottavana käytäntönä, tähän luonnollisesti tulisi irrottaa henkilöresurssia. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa yhden henkilön työpanos on ollut riittävä. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kokemukset Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmästä ovat olleet positiivisia. Käytännön työn kautta tiedetään, että useiden perheiden kohdalla muiden perhepalveluiden tarve on vähentynyt työskentelyn myötä ja mm. perhetyö on voitu päättää. Ammattilaiset ovat antaneet menetelmästä ja koulutuksesta erittäin hyvää palautetta. Koulutuksen koettiin lisänneen osaamista ja tarjonneen konkreettisia menetelmiä pakolaisperheiden kanssa työskentelyyn. Työskentelymenetelmän koettiin soveltuvan erinomaisesti ihan kaikkien perheiden kanssa tehtävään työhön. 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä voitti kunniamaininnan vuoden yhdenvertaisuustekona Kunteko 2020-kilpailussa. Ja vuonna 2022 se valittiin Talentian järjestämän Hyvä käytäntö-kilpailun voittajaksi. 

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden tilastot perheiden palveluista

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on tehty tilastollista seurantaa asiakasperheiden saamista palveluista. Tilastot osoittavat että Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä, yhdistettynä jokaiselle perheeseen tehtävään perheen kotoutumissuunnitelmaan on saanut myönteisiä tuloksia aikaan, ja laskenut maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheiden muiden palveluiden tarvetta. 

Syyskuussa 2020 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä sai  12.66 %, tehostettua perhetyötä 2.53 % ja lastensuojelun avohuollon palveluita11.39 %.

Heinäkuussa 2021 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä sai  3.77 %, tehostettua perhetyötä 1.89 % ja lastensuojelun avohuollon palveluita 5.66 % asiakkaista. 

Tilastoista käy ilmi että lastensuojelun asiakkuudet ovat pudonneet miltei puolella ja perhetyön tarve pudonnut 75 % sen jälkeen kun Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä yhdistettynä jokaiselle perheelle tehtävään perheen kotoutumissuunnitelmaan on otettu käyttöön. 

 

Osana PALOMA2-hankkeen kanssa tehtyä yhteistyötä haastateltiin sekä ammattilaisia että asiakasperheitä kokemuksista malliin liittyen.

Asiakasperheiden kokemuksia:

Haastatteluihin osallistui kolmen perheen vanhemmat, jotka olivat osallistuneet työskentelyyn. Kaikki perheet olivat perheen yhdistämisen kautta tulleita perheitä. Työskentelyn päättymisestä oli kulunut vuosi.

Vanhempien kokemukset olivat hyviä ja työskentely koettiin tärkeänä ja auttavana. 

Vanhemmat kokivat saaneensa tukea erityisesti vanhemmuuteen. Vanhemmat kertoivat, että heidän ymmärryksensä suomalaista kasvatuskulttuuria kohtaan oli lisääntynyt, kuten myös ymmärrys omasta vastuusta vanhempana. Vanhempien haastatteluissa nousi esille, että erot kotimaan ja Suomen kasvatuskulttuurin ja -ympäristön välillä olivat suuret, ja vanhemmuus Suomessa koettiin ajoittain vaikeana. Lisäksi vanhemmat olivat saaneet neuvoja psyykkisesti oireilevan lapsen tukemiseen arjessa. 

Toinen merkityksellinen asia, jonka vanhemmat nostivat tärkeimpänä työskentelystä, oli tunnetyöskentely. Tunnetyöskentely, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä tunteiden sanottaminen lapsille, oli vanhemmille uutta. Haastatteluista kävi ilmi, että tunteista puhuminen lasten kanssa oli jäänyt kaikissa perheissä osaksi arkea ja tunnekortteja käytettiin lasten kanssa. Perheet kokivat, että koko perheen tunneilmaisu oli vahvistunut.

Menetelmistä etenkin sukupuun tekeminen koettiin merkityksellisenä. Sukupuutyöskentelyn kautta vanhempien ymmärrys oman lapsuuden vaikutuksesta omaan vanhemmuuteen lisääntyi. Erityisesti tärkeänä sukupuutyöskentelyä pidettiin lasten vuoksi, koska sukupuun kautta lasten kanssa oli helpompi keskustella kotimaahan jääneistä läheisistä. Haastatteluissa nousi myös esille, että työskentely vahvisti myös vanhempien keskinäistä ymmärrystä. Vanhempien kertomana perheiden elämässä oli tapahtunut niin paljon, että asioita helposti myös unohtui. Tärkeänä koettiin, että elämänjanatyöskentelyssä käytiin läpi myös vaikeita kokemuksia.

Ammattilaisten kokemuksia:

Ammattilaiset kokivat työskentelymenetelmän tarpeellisena lisänä maahanmuuttajapalveluihin. Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymenetelmän perhekeskeisyys ja lasten esiin nostaminen nähtiin tärkeänä. Ammattilaiset nostivat esille, että lasten systemaattinen kohtaaminen on vähäistä ja työskentelymenetelmä mahdollistaa tämän. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä nähtiin toimivana perheen kotoutumissuunnitelman rinnalla. 

Ammattilaiset kokivat, että työskentelyn aloittaminen vei paljon työaikaa. Ammattilaiset ottivat mallin käyttöön perustyötehtävien rinnalla. Koulutus ja ohjaus koettiin tarpeellisina, koska malli hyödyntää työvälineitä, jotka olivat osalle uusia. Opas tuki mallin käyttöönottoa, etenkin oppaan taulukko, joka esittelee työskentelyn teemat ja menetelmät. Ammattilaiset kertoivat, että aloituksen jännitys helpottui, koska asiakasperheet ottivat työskentelyn hyvin vastaan ja olivat innostuneita. 

Ammattilaiset kokivat, että Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä sopii kaikille pakolaistaustaisille perheille. Ammattilaiset näkivät, että mallin hyödyntämiselle olisi jatkossa tarvetta, mutta sen vaatima henkilöstöresurssi huoletti. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän mukainen työskentely lisäsi ammattilaisten ymmärrystä asiakkaita kohtaan, mikä tuki myös heidän perustyötä.

Kevään 2022 aikana teetetyt kyselyt koulutetuille ammattilaisille:

Keväällä 2022 Turvallinen Oulu -hanke järjesti kolmepäiväisen Perhe Yhtenäiseksi -koulutuksen. Koulutukseen osallistuvilta työntekijöiltä kerättiin palautetta alkukyselyllä sekä jokaisen koulutuspäivän jälkeisillä koulutuspalautteilla. Tarkoituksena on vielä kevään 2022 loppupuolella kerätä seurantakysely. Kyselyt toteutettiin zef-kyselyinä. Koulutukseen osallistuneista 20 ammattilaisesta, vastanneita on 17-18 per kysely. Vastausprosentti on siis varsin hyvä. Liitteessä olevasta tiedostosta löydät erillisen ja laajemman raportin kyselyiden tuloksista. 

Kyselyihin vastanneet työskentelivät seuraavissa paikoissa:  Kunnan/Hyvinvointialueen maahanmuuttajapalveluissa (2), vastaanottokeskuksessa (2), Kasvatus- ja perheneuvonnassa (2), Kunnan/Hyvinvointialueen perhetyöntekijänä (8), Yksityisellä sektorilla perhetyössä (1), Kunta/Hyvinvointialue kehitysvammaisten lasten perheet (1), Mielenterveyspalvelut (1), Sairaanhoitopiirin projektityöntekijä 1

 

Kokemus omasta osaamisesta pakolaisperheiden kanssa tehtävässä työssä:

Alkukyselyyn vastanneista 55,6 % koki että hänellä ei ollut (16,7 %), tai ei ollut varma (38,9 %) oliko hänellä keinoja ja osaamista pakolaisperheiden tukemiseen.

Ensimmäisen ja toisen koulutuspäivän palautteissa kaikki vastaajat kokivat heidän ymmärryksensä pakolaisperheiden tarpeista lisääntyneen (47,1 % paljon, 35,3 % jonkin verran ja 17,6 % vähän).

Viimeisen päivän koulutuspalautteissa kaikki vastanneet kertoivat saaneensa koulutuksesta konkreettisia työkaluja, joita voi hyödyntää työssään perheiden kanssa (94,4 % paljon, 5,6 % jonkin verran) . Kaikki vastaajat kokivat saaneensa lisää taitoja ja osaamista pakolaisperheiden kanssa työskentelyyn (41,2 % paljon, 58,8 % jonkin verran). 

 

Tulkkiavusteisen työskentelyn osaaminen:

Alkukyselyyn vastanneista 33,4 % käytti tulkkia joko päivittäin tai viikoittain, 22,2 % kuukausittain ja 44,4 % harvemmin. Suurin osa tiesi miten omassa organisaatiossa varataan tulkkaus, mutta 16,7 % eivät tienneet ja 11.1 % oli epävarmoja. 

Koulutuspalautteissa 55,6 % koki että heidän ymmärryksensä tulkkiavusteisesta työstä lisääntyi paljon ja 16.7 % jonkin verran. Vastaajista 27,8 % koki, että heillä oli jo valmiiksi ymmärrystä tulkkiavusteiseen työskentelyyn liittyen. Lisää varmuutta tulkkiavusteiseen työhön koki saaneensa 77,2 % (50 % paljon, 22,2 & jonkin verran). Vastaajista 27,2 %:lla oli jo valmiiksi kokemusta ja varmuutta tulkkiavusteiseen työhön. 

 

Traumatietoisen työotteen osaaminen:

Alkukyselyyn vastanneista 50 % tiesi mitä traumatietoinen työskentely perhetyössä tarkoittaa. 5,6 % ei tiennyt, 33,3 % oli kuullut asiasta, mutta ei tiennyt tarkemmin ja 11,1 % ei ollut varma. 

Toisen koulutuspäivän jälkeen 82,4 % koki ymmärryksensä pakolaisperheiden mahdollisesta traumataustasta lisääntyneen joko paljon (47,1 %, tai jonkin verran 35,3 %). Kaikki vastaajat kokivat saaneensa lisää varmuutta traumatietoiseen työskentelyyn (paljon 52,9 %, jonkin verran 41,2 %, vähän 5,9%). 

 

Työvälineiden hyödyntäminen omassa työssä:

Jokaisen koulutuspäivän päätteeksi kysyttiin mitä kyseisenä koulutuspäivänä esitellyistä työvälineistä koulutetut  aikovat hyödyntää työssään. 

Eniten työntekijät  aikoivat hyödyntää tunne- ja turvataitomateriaaleja 94,1 %, vanhemmuuden osa-alueet keskustelua 93,3 %, korttityöskentelyä 86,7 %, sietoikkunaa 86,7 %, päiväohjelmaa 88,2 %, liikennevalokortteja 88,2 %, kirjettä perheelle 82,4 %, sukupuutyöskentelyä 73,3 %, elämänjana työskentelyä 73,3 %

Kaiken kaikkiaan työntekijät aikoivat ottaa laajasti käyttöön esitellyt työvälineet. 

 

Palautteet koulutuksesta:

Jokaisen koulutuspäivän päätteeksi koulutettavia pyydettiin antamaan arvosana 1 tyydyttävä - 5 kiitettävä koulutuksesta. Koulutus sai kahdesta ensimmäisestä koulutuskerrasta 89,6 %:sta vastaajista joko 5 kiitettävä tai 4 hyvä. Viimeisenä koulutuspäivä arvosana annettiin koko koulutuksesta, 100 % vastaajista antoi koulutukselle arvosanan 5 kiitettävä. Kaikki suosittelisivat koulutusta myös kollegalleen. 

Nostoja vapaista palautteista:

"Hyvä olisi kaikkien käydä tämä koulutus"

"Mielestäni kaikkien perhetyöntekijöiden olisi hyvä käydä koulutus joka antaa hyvin teoria tietoa."

"Erittäin hyvä kokonaisuus, jota voi hyödyntää myös kantasuomalaisten perheiden kanssa työskenneltäessä"

"Koulutus antaa paljon tietoa miten huomioida pakolaisten kanssa työskentelystä."

"Hyvä ja kattava koulutus."

"Kiitos, todella hyvästä koulutuksesta. Sisällöstä ja siitä kuinka se tuotiin meille."

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä on suunnattu pakolaisperheille ja se on otettu käyttöön maahanmuuttajapalveluissa kotouttamisvaiheessa olevien perheiden kanssa. Muissa kunnissa kotouttavassa työssä menetelmä voidaan Oulun kaupungin tapaan ottaa käyttöön ennaltaehkäisevänä kaikille perheille tarjottavana työmuotona. Tällöin menetelmän käyttöönotto vaatii erillistä resurssia.

Työskentelymenetelmää suositellaan käytettäväksi myös monialaisesti perheiden kanssa tehtävässä työssä. Työskentelymenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi vastaanottokeskuksessa, perhetyössä, kasvatus- ja perheneuvonnassa tai mielenterveyspalveluiden perhetyössä. Menetelmä voidaan ottaa käyttöön niin järjestötoiminnassa, yksityisellä sektorilla kuin viranomaispalveluissakin, mutta sen käyttö vaatii sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutuksen sekä perehtymisen menetelmään.

Työskentelymenetelmä on kehitetty ennaltaehkäisevään työhön, mutta se sopii käytettäväksi myös perheissä, joissa huoli on herännyt. Erityisesti tilanteissa, joissa tunnistetaan, että perheen vaikeuksien taustalla on pakolaisuuteen ja kotoutumiseen liittyvät haasteet. Työskentelymenetelmä ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi suurissa perhekriiseissä, kuten riitaisissa erotilanteissa tai lähisuhdeväkivallan ilmentyessä.

Organisaatioita, jotka haluavat hyödyntää Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmää, suositellaan antamaan riittävästi aikaa työntekijöille työskentelymenetelmään perehtymiseen ja käytännön toteuttamiseen. Työparityöskentely on suositeltavaa ja laadukas työnohjaus työtä toteuttaville tarpeellinen. 

 

Tervesos-kilpailun lisäkysymykset toimintamalliin:

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä on pakolaisperheiden tueksi kehitetty työskentelymenetelmä. Tämän hetkisen yhteiskunnallisen tilanteen myötä tarve tämänkaltaiselle työmenetelmälle on suuri, jotta voimme jo varhaisessa vaiheessa tukea traumaattisia asioita kohdanneita perheitä. Meillä ei Suomessa ole yhtäläisiä prosesseja pakolaisperheiden tukemiseen. Tämä menetelmä ja sen jalkauttaminen toisi monialaisesti yhteneväisiä käytänteitä pakolaisperheiden varhaiseen tukemiseen. Tervesos-palkinto varmasti edesauttaisi tämän vaikuttavaksi todetun työskentelymenetelmän levittämisessä ja jalkauttamisessa.

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä on kehitetty toimijan näkökulmasta. Se on kehitetty käytännön työssä, vastaamaan käytännön tarpeisiin. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä tarjoaa sitä, mitä työn kentällä tarvitaan. Käytännöllisen, konkreettisen menetelmän, jonka antaa työntekijälle varmuutta ja selkeitä toimintatapoja. 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän monialaisella käyttöönotolla saadaan myös luotua yhteneväisiä käytänteitä pakolaisperheiden tukemiseen eri sektoreilla ja pakolaisperheiden prosessin eri vaiheissa. Tämä helpottaa ja lisää monialaista yhteistyötä. Koulutuksissa tai yhteisissä perehdytystilaisuuksissa työntekijät saavat myös mahdollisuuden verkostoitua ja pohtia yhdessä, kuinka helpottaa pakolaisperheiden ohjautumista varhaisen tuen palveluihin. 

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä on vaikuttavaksi todettu työskentelymenetelmä, jonka käyttöönoton tueksi on tuotettu opas työntekijälle (ks. arvioinnin tulokset). Toiminta Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on pysyvää, ja toimintaa jalkautetaan johdon tuella myös muihin palveluihin monialaisesti. 

2. Näkyykö toimintamallissanne esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sote-alan työn imun vahvistaminen tai pakolaisuuteen, maahanmuuttoon tai turvallisuuteen liittyvät asiat?

Toimintamalli keskittyy vahvasti maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen. Toimintamallilla pyritään vahvistamaan pakolaisperheiden hyvinvointia. Työskentelymenetelmä on kehitetty vastaamaan pakolaisperheiden tuen tarpeisiin varhaisessa vaiheessa. Työskentelymenetelmän käyttöönotolla voidaan edistää pakolaistaustaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Perheen hyvinvoinnilla ja toimivuudella on merkittävä yhteys myös yksilöiden koettuun hyvinvointiin, terveyteen ja mielenterveyteen. 

Kansikuva
Pienet kädet isoilla käsillä, pienillä käsillä paperista leikelty perhe

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Maahanmuutto Perhepalvelut Monikulttuurisuus

Ilmiöt

Maahanmuutto ja monikulttuuristuminen

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat Perheet