Perhe yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille

Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymalli tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisen elämän haasteisiin. Työskentelymallin tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, tukea vakauttavaa arkea ja lisätä perheen yhtenäisyyttä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Perhe yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymalli tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisen elämän haasteisiin. Työskentelymallin tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, tukea vakauttavaa arkea ja lisätä perheen yhtenäisyyttä.

Toteutuspaikka
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, Turvallinen Oulu- hanke
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Muu ministeriö

Luotu

08.09.2020

Viimeksi muokattu

07.01.2022
Ratkaisun perusidea **

Perhe yhtenäiseksi-työskentelymalli tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheille hyödyntäen perheterapeuttisia ja perhetyön menetelmiä.

Suositeltava ajankohta työskentelyn aloittamiselle on aikaisintaan 4 kuukautta sen jälkeen, kun perhe on saapunut Suomeen, jolloin perhe on asettunut uuteen arkeen ja alkuvaiheen käytännön asiat on ehditty järjestellä. Työskentely perheiden kanssa perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sitä suositella akuuteissa kriisitilanteissa.

Toimintamallin mukainen työskentely vie keskimäärin neljä kuukautta ja sisältää 7-9 tapaamista ensisijaisesti perheen kotona. Osa tapaamisista järjestetään vanhempien kanssa erikseen. Työskentely perheiden kanssa järjestetään tulkkiavusteisesti, läsnäolotulkkausta suosien. 

Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymalli tarjoaa työntekijälle teemat ja menetelmiä, joita työskentelyssä hyödynnetään.

Työskentelyn teemoina ovat: 1. Perheen tämänhetkinen tilanne ja perheen sisäiset roolit, 2. Omien kasvatustapojen tutkiminen. Oman perhetaustan vaikutukset vanhemmuuteen,  3. Millainen on meidän perhe? -  kommunikaatio ja tunneilmaisu perheessämme, 4. Vanhempien keskinäiset suhteet ja niiden vaikutukset vanhemmuuteen, sekä psykoedukaatio traumatisoitumisesta ja sen vaikutuksesta perhesuhteisiin, 5. Vanhempien tukeminen lasten turvataitokasvatuksessa, 6. Perheen säännöt ja tavat, 7. Perheen kotoutuminen Suomeen, 8. Jatkotukitoimien selvittäminen, tuen arviointi.

Menetelmiä joita työskentelyssä hyödynnetään ovat muun muassa: Sukupuutyöskentely, vanhemmuuden osa-alueet keskustelu, elämänjanatyöskentely, korttityöskentely, arjen struktuurin välineet (päiväohjelma, liikennevalo-kortit), psykoedukaation tukimateriaalit

 

 

 

Toimintaympäristö **

Pakolaistaustaiset ovat useiden tutkimusten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä.  Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle kaksi kertaa useammin, kuin suomessa syntyneiden vanhempien (Kääriälä ym, 2020). Keskusteluvaikeudet nuorten ja vanhempien välillä ovat huomattavasti yleisempiä, jos lapsi ja nuori tai hänen vanhempansa on syntynyt ulkomailla (Halme ym. 2018). Noin kolmanneksella turvapaikanhakija lapsista ja nuorista näyttäytyi psykososiaalisia vaikeuksia (Castandeda ym. 2019). Aikuisista  yli 80 %, nuorista 87 %, alakouluikäisistä lapsista 73 % ja alle kouluikäisistä lapsista 54 % on kokenut jonkin järkyttävän mahdollisesti traumaattisen tapahtuman ennen Suomeen tuloa (Castaneda ym. 2019). Tässä vain muutamien tutkimusten nostoja. Tutkimukset selvästi osoittavat, että pakolaisuuden myötä seuraa merkittäviä yksilöä ja perhesuhteita kuormittavia tekijöitä. 

Työskentelymalli on kehitetty alun perin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa vuonna 2019. Mallin kehitti sosionomi Iida Bimberg lopputyönään kaupungin järjestämässä julkisen sektorin perheterapiakoulutuksessa ilman erillistä rahoitusta. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa lakisääteisiä kotoutumispalveluita kolmen vuoden ajan pakolaistaustaisille kuntalaisille. Työtä ohjaa muun sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi keskeisesti myös laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2020/1386). Laki määrittää kunnat yhdeksi keskeiseksi kotouttavien toimenpiteiden järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Palveluiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, §6, §30). Työskentelymalli on käytössä Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa ja siihen on kohdennettu yhden työntekijän työpanos.

Mallia on jatkokehitetty syksyllä 2021 osana Turvallinen Oulu-hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa projektissa. Tarkoituksena on ollut muokata opasta työvälineeksi myös niille perheiden kanssa toimijoille, joilla ei entuudestaan ole ollut kokemusta pakolaistaustaisen perheen kanssa työskentelemisestä. Tällä pyritään vahvistamaan työntekijöiden kykyä vastata pakolaistaustaisten perheiden tarpeisiin myös muissa, kuin kotoutumiseen erikoistuneissa palveluissa.

Tarve oppaan kehittämiseen kaikkia perheiden kanssa työtä tekeviä palvelevaksi on tullut niin Oulun kaupungin perhetyötä tekevien toiveesta saada koulutusta maahanmuuttajaperheiden tukemiseen liittyen sekä valtakunnallisesti todetusta tarpeesta vahvistaa peruspalveluiden osaamista maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä. Vuonna 2021 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen tarpeista (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021) todetaan, että huono-osaisuuden ehkäisyksi tarvitaan vanhemmuutta ja perheitä tukevia keinoja. Samassa selonteossa todetaan useassa kohtaa tarve perustason työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen maahanmuuttajaväestön tarpeiden huomioimisessa. 

Yhteistyössä Paloma2-hankeen kanssa työskentelymallin käyttöä levitettiin Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Osana yhteistyötä ammattilaisille järjestettiin toimintamallin käyttöönottoa tukeva koulutus ja ohjausta. Koulutukseen osallistui myös kaksi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjaajaa. Käyttöönoton jälkeen ammattilaisia haastateltiin heidän käyttöönoton kokemuksista. Lisäksi haastateltiin kolme asiakasperhettä, jotka olivat osallistuneet mallin mukaiseen työskentelyyn. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut olivat yhteistyössä kouluttamassa työntekijöitä. Paloma2-hanke on pakolaisten mielenterveyden ja palveluiden kehittämishanke, jota rahoittaa Amif-rahasto.

 

Lähteet:

  • Castaneda, A ym., Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista, Punamusta Oy, 2019, Helsinki, 2019
  • Halme N, ym., Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia, Helsinki, 2018
  • Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386, hakupäivä 7.1.2022
  • Kääriälä, A. ym., Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi, Punamusta Oy, 2020
  • Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:61, Helsinki, 2021
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymallin kohderyhmänä on pakolaistaustaiset perheet. Malli on kehitetty erityisesti perheen yhdistämisen kautta tulleiden perheiden tarpeisiin, mutta myöhemmin sen käyttöä laajennettu yleisesti pakolaistaustaisten perheiden käyttöön. Asiakasperheiltä on kerätty palautetta koko prosessin ajan, ja sitä on hyödynnetty mallin jatkokehittämisessä.

Asiakasymmärrystä on kerätty yhteistyössä Paloma2- hankkeen kanssa, haastattelemalla asiakasperheitä, jotka ovat osallistuneet mallin mukaiseen työskentelyyn. Näiden haastatteluiden tulokset on huomioitu mallin jatkokehittämisestä. 

Lisäksi asiakasryhmälle (pakolaistaustaisille vanhemmille) on järjestetty marraskuussa 2021 keskustelutilaisuus. Tässä tilaisuudessa heille on esitelty työskentelymallia ja heiltä on pyydetty ajatuksia siitä, mitä työntekijöiden tulisi huomioida työskenneltäessä pakolaistaustaisten kanssa. Näitä palautteita on hyödynnetty Perhe Yhtenäiseksi työskentelymenetelmän ja työntekijöiden oppaan kehittämisessä. 

Ymmärrystä asiakasryhmästä on kerätty myös perehtymällä aiempiin tutkimuksiin ja julkaisuihin pakolaisperheisiin ja heidän mahdollisiin tuen tarpeisiin liittyen. Näitä tutkimuksia ja julkaisuja on avattu työntekijöiden oppaassa. Oppaassa aukaistaan miksi on päädytty juuri niihin teemoihin ja menetelmiin joita työskentelymallissa käytetään. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on irrotettu yhden sosiaaliohjaajan työpanos perheiden kanssa tehtävään työhön. Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymallin mukaista työskentelyä tarjotaan kaikille pakolaisperheille perheen kotoutumissuunnitelman yhteydessä. Malli on juurtunut osaksi palveluita ja asiakasperheiltä kerätty palaute on positiivista. 

Perhe yhtenäiseksi- työskentelymalli on vapaasti käyttöönotettavissa. Sen käyttöönottaminen kuitenkin edellyttää erityisesti henkilöstöresurssia, etenkin jos mallia käyttöön ottavassa palvelussa ei ole erikseen resurssia perhetyön tekemiseen. Ammattilaiselta työskentelymallin käyttöönotto vaatii perehtymistä ja ymmärrystä työskentelyn tavoitteista,  teemoista sekä menetelmistä. Työskentely edellyttää sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

Osana yhteistyötä Paloma2-hankkeen kanssa mallia levitettiin Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Ammattilaisille järjestettiin koulutus ja ohjausta käyttöön oton tueksi.  Paloma2-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.

Syksyllä 2021 ja kevään 2022 aikana Perhe Yhtenäiseksi- työskentelymallin käyttöönottoon ja juurruttamiseen myös muualle kuin maahanmuuttajapalveluihin, tullaan käyttämään resursseja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Turvallinen Oulu-hankkeessa Perhe Yhtenäiseksi- opas työntekijälle painatetaan ja annetaan kaupungin perhetyötä tekevien käyttöön. Lisäksi keväälle 2022 on suunnitteilla kolmen päivän koulutus, jonka tarkoituksena on tukea käyttöönottoa ja mallin juurruttamisesta. Koulutuksen lisäksi työntekijöille tullaan järjestämään tukiklinikoita koulutuksen jälkeen, mahdollisiin kysymyksiin ja tuen tarpeisiin mallin käyttöönoton jälkeen. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kokemukset Perhe Yhtenäiseksi- työskentelymallista ovat olleet positiivisia. Käytännön työn kautta tiedetään, että useiden perheiden kohdalla muiden perhepalveluiden tarve on vähentynyt työskentelyn myötä ja mm. perhetyö on voitu päättää. 

Perhe Yhtenäiseksi- työskentelymalli voitti kunniamaininnan vuoden yhdenvertaisuustekona Kunteko 2020-kilpailussa. Lisäksi se on THL:n sivuilla listattu suositeltuna menetelmänä pakolaistaustaisten perheiden kanssa työskentelyssä. 

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden tilastot perheiden palveluista

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on tehty myös tilastollista seurantaa asiakasperheiden saamista palveluista. Tilastot osoittavat että Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymalli, yhdistettynä jokaiselle perheeseen tehtävään perheen kotoutumissuunnitelmaan on saanut myönteisiä tuloksia aikaan, ja laskenut maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheiden muiden palveluiden tarvetta.

Syyskuussa 2020 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä sai  12.66%, tehostettua perhetyötä 2.53% ja lastensuojelun avohuollon palveluita11.39%.

Heinäkuussa 2021 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä sai  3.77%, tehostettua perhetyötä 1.89% ja lastensuojelun avohuollon palveluita 5.66% asiakkaista. 

Tilastoista käy ilmi että lastensuojelun asiakkuudet ovat pudonneet miltei puolella ja perhetyön tarve pudonnut miltei 75%. 

 

Osana Paloma2-hankkeen kanssa tehtyä yhteistyötä haastateltiin sekä ammattilaisia että asiakasperheitä kokemuksista malliin liittyen.

Asiakasperheiden kokemuksia:

Haastatteluihin osallistui kolmen perheen vanhemmat, jotka olivat osallistuneet työskentelyyn. Kaikki perheet olivat perheen yhdistämisen kautta tulleita perheitä. Työskentelyn päättymisestä oli kulunut vuosi.

Vanhempien kokemukset olivat hyviä ja työskentely koettiin tärkeänä ja auttavana. 

Vanhemmat kokivat saaneensa tukea erityisesti vanhemmuuteen. Vanhemmat kertoivat, että heidän ymmärrys suomalaista kasvatuskulttuuria kohtaan oli lisääntynyt ja ymmärrys myös omasta vastuusta vanhempana oli lisääntynyt. Vanhempien haastatteluissa nousi esille, että erot kotimaan ja Suomen kasvatuskulttuurin ja -ympäristön välillä olivat suuret, ja vanhemmuus Suomessa koettiin ajoittain vaikeana. Lisäksi vanhemmat olivat saaneet neuvoja psyykkisesti oireilevan lapsen tukemiseen arjessa. 

Toinen merkityksellinen asia, jonka vanhemmat nostivat tärkeimpänä työskentelystä, oli tunnetyöskentely. Tunnetyöskentely, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä tunteiden sanottaminen lapsille, oli vanhemmille uutta. Haastatteluista kävi ilmi, että tunteista puhuminen lasten kanssa oli jäänyt kaikissa perheissä osaksi arkea ja tunnekortteja käytettiin lasten kanssa. Perheet kokivat, että koko perheen tunneilmaisu oli vahvistunut.

Menetelmistä etenkin sukupuun tekeminen koettiin merkityksellisenä. Sukupuutyöskentelyn kautta vanhempien ymmärrys oman lapsuuden vaikutuksesta omaan vanhemmuuteen lisääntyi. Erityisesti tärkeänä sukupuutyöskentelyä pidettiin lasten vuoksi, koska sukupuun kautta lasten kanssa oli helpompi keskustella kotimaahan jääneistä läheisistä. Haastatteluissa nousi myös esille, että työskentely vahvisti myös vanhempien keskinäistä ymmärrystä. Vanhempien kertomana perheiden elämässä oli tapahtunut niin paljon, että asioita helposti myös unohtui. Tärkeänä koettiin, että elämänjanatyöskentelyssä käytiin läpi myös vaikeita kokemuksia.

Ammattilaisten kokemuksia:

Ammattilaiset kokivat työskentelymallin tarpeellisena lisänä maahanmuuttajapalveluihin. Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymallin perhekeskeisyys ja lasten esiin nostaminen nähtiin tärkeänä. Ammattilaiset nostivat esille, että lasten systemaattinen kohtaaminen on vähäistä ja malli mahdollistaa tämän. Malli nähtiin toimivana perheen kotoutumissuunnitelman rinnalla. 

Ammattilaiset kokivat, että työskentelyn aloittaminen vei paljon työaikaa. Ammattilaiset ottivat mallin käyttöön perustyötehtävien rinnalla. Koulutus ja ohjaus koettiin tarpeellisina, koska malli hyödyntää työvälineitä, jotka olivat osalle uusia. Opas tuki mallin käyttöönottoa, etenkin oppaan taulukko, joka esittelee työskentelyn teemat ja menetelmät. Ammattilaiset kertoivat, että aloituksen jännitys helpottui, koska asiakasperheet ottivat työskentelyn hyvin vastaan ja olivat innostuneita. 

Ammattilaiset kokivat, että Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymalli sopii kaikille pakolaistaustaisille perheille. Ammattilaiset näkivät, että mallin hyödyntämiselle olisi jatkossa tarvetta, mutta sen vaatima henkilöstöresurssi huoletti. Perhe Yhtenäiseksi-mallin mukainen työskentely lisäsi ammattilaisten ymmärrystä asiakkaita kohtaan, mikä tuki myös heidän perustyötä.

 

 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymalli on suunnattu pakolaisperheille ja se on otettu käyttöön maahanmuuttajapalveluissa kotouttamisvaiheessa olevien perheiden kanssa. Malli soveltuu käytettäväksi myös perhepalveluissa pakolaistaustaisten perheiden kanssa. 

Toimintamalli on kehitetty ennaltaehkäisevään työhön, mutta se sopii käytettäväksi myös perheissä, joissa huoli on herännyt. Erityisesti tilanteissa, joissa tunnistetaan, että perheen vaikeuksien taustalla on pakolaisuuteen ja kotoutumiseen liittyvät haasteet. Työskentelymalli ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi suurissa perhekriiseissä, kuten riitaisissa erotilanteissa tai lähisuhdeväkivallan ilmentyessä.

Kansikuva
Pienet kädet isoilla käsillä, pienillä käsillä paperista leikelty perhe

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Maahanmuutto Perhepalvelut Monikulttuurisuus

Ilmiöt

Maahanmuutto ja monikulttuuristuminen

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat Perheet