Perhe yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille

PY-toimintamalli tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisen elämän haasteisiin. Toimintamalli on voimavarakeskeinen ja keskittyy vahvistamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta sekä tukee perheen yhtenäisyyttä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Perhe yhtenäiseksi - perheterapeuttista tukea pakolaisperheille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

PY-toimintamalli tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisen elämän haasteisiin. Toimintamalli on voimavarakeskeinen ja keskittyy vahvistamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta sekä tukee perheen yhtenäisyyttä.

Toteutuspaikka
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Luotu

08.09.2020

Viimeksi muokattu

07.09.2021
Ratkaisun perusidea **

Perhe yhtenäiseksi (PY)-toimintamalli tarjoaa perheterapeuttista tukea pakolaisperheille.

Suositeltava ajankohta työskentelyn aloittamiselle on aikaisintaan 4 kuukautta sen jälkeen, kun perhe on saapunut Suomeen.  Näin ollen perhe on saanut asettua uuteen arkeen ja alkuvaiheen käytännön asioiden järjestely on tasoittunut. Työskentely perheiden kanssa perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sitä suositella akuuteissa kriisitilanteissa.

Py-toimintamallin mukainen työskentely vie keskimäärin neljä kuukautta ja sisältää 6-8 tapaamista ensisijaisesti perheen kotona. Osa tapaamisista järjestetään vanhempien kanssa erikseen. Jos perheessä on nuoruusikäisiä lapsia on suositeltavaa tarjota erillisiä käyntejä myös nuorille. Työskentely perheiden kanssa järjestetään tulkkiavusteisesti ja läsnäolotulkkausta suosien. 

PY-malli tarjoaa työntekijälle teemat ja menetelmiä, joita työskentelyssä hyödynnetään. Työskentelyn teemoina: perheen tämänhetkinen tilanne ja perheen sisäiset rooli, vanhempien oma perhetausta ja kasvatustavat,  perheen sisäinen kommunikaatio ja tunneilmaisu, vanhempien parisuhde, perheen säännöt ja tavat, perheen kotoutuminen Suomeen. Työvälineitä, joita työskentelyssä hyödynnetään ovat muun muassa sukupuu-, elämänjana- ja korttityöskentely. Tarkempi teemojen ja menetelmien kuvaus liitetiedostona olevassa oppaassa. 

 

 

Toimintaympäristö **

Menetelmä on kehitetty Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa lakisääteisiä kotoutumispalveluita kolmen vuoden ajan pakolaistaustaisille kuntalaisille. 

Työtä ohjaa muun sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi keskeisesti myös laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2020/1386). Laki määrittää kunnat yhdeksi keskeiseksi kotouttavien toimenpiteiden järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Palveluiden tulee olla sisällöltään ja laajudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, §6, §30)

Nykyinen toimintamalli on käytössä Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa ja siihen on kohdennettu yhden työntekijän työpanos. Työmallin kehittäminen ei vaatinut taloudellista resurssia, sillä työmallin kehitti yksi sosionomi osana lopputyötään kaupungin järjestämässä julkisen sektorin perheterapiakoulutuksessa. Työmallin kehittämiseen ja käyttöönottoon on käytetty ajallista resurssia. 

Yhteistyössä PALOMA2-hankeen kanssa PY-toimintamallin käyttöä levitettiin OYS-ervalla Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Osana yhteistyötä ammattilaisille järjestettiin toimintamallin käyttöönottoa tukeva koulutus ja ohjausta. Koulutukseen osallistunut myös kaksi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjaajaa. Käyttöönoton jälkeen ammattilaisia haastateltiin heidän käyttöönoton kokemuksista. Lisäksi haastateltiin kolme asiakasperhettä, jotka olivat osallistuneet PY-toimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut olivat yhteistyössä kouluttamassa työntekijöitä. PALOMA2-hanke on palkolaisten mielenterveyden ja palveluiden kehittämishanke, jota rahoittaa Amif-rahasto.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perhe Yhtenäiseksi -toimintamallin kohderyhmänä on pakolaistaustaiset perheet. Malli on kehitetty erityisesti perheen yhdistämisen kautta tulleiden perheiden tarpeisiin, mutta myöhemmin sen käyttöä laajennettu yleisesti pakolaistaustaisten perheiden käyttöön. Asiakasperheiltä on kerätty palautetta.

Asiakasymmärrystä kerätty haastattelemalla asiakasperheitä, joitka ovat osallistuneet PY-mallin mukaiseen työskentelyyn. Asiakashaastattelut tehtiin yhteistyössä PALOMA2-hankkeen kanssa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on irrotettu yhden sosiaaliohjaajan työpanos perheiden kanssa tehtävään työhön. Perhe Yhtenäiseksi-mallin mukaista työskentelyä tarjotaan kaikille pakolaisperheille perheen kotoutumissuunnitelman yhteydessä. Malli on juurtunut osaksi palveluita ja asiakasperheiltä kerätty palaute on positiivista. 

Perhe yhtenäiseksi-malli on vapaasti käyttöönotettavissa. Sen käyttöönottaminen edellyttää erityisesti henkilöstöresurssia ja ammattiselta perhetymistä ja ymmärrystystä työskentelyn tavoitteista,  teemoista sekä menetelmistä. Työskentely edellyttää sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja kokemus työskentelystä pakolaistaustaisten perheiden parissa on eduksi. Lisäksi ammattilaisella tulee olla riittävä ymmärrys traumatisoitumisesta, sen seurauksista sekä mahdollisista vaikutuksista vuorovaikutukseen sekä keinoja tukea asiakasta nykyhetkeen kiinnittymisessä työskentelyn aikana.

Osana yhteistyötä PALOMA2-hankkeen kanssa PY-mallia  leivitettiin OYS-ervalla Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalveluihin. Ammattilaisille järjestettiin koulutus ja ohjausta käyttöön oton tueksi. PY-mallista on lisäksi kirjoitettu opas, joka tukee käyttöönottoa. 

PALOMA2-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Perhe Yhtenäiseksi -mallin vaikuttavuuden arvioinnista tarvitaan yhä näyttöä, mutta käytännön kokemukset ovat hyviä. Käytännön työn kautta tiedetään, että joidenkin perheiden kohdalla perhepalveluiden tarve on vähentynyt työskentelyn myötä ja mm. perhetyö on voitu päättää. Malli on kuitenkin ollut käytössä lyhyen aikaa, joten vaikuttavuuden arviointia on tarpeen tehdä myös jatkossa. 

Osana PALOMA2-hankkeen kanssa tehtyä yhteistyötä haastateltiin sekä ammattilaisia että asiakasperheitä kokemuksista malliin liittyen.

Asiakasperheiden kokemuksia:

Haastatteluihin osallistui kolmen perheen vanhemmat, jotka olivat osallistuneet työskentelyyn. Kaikki perheet olivat perheen yhdistämisen kautta tulleita perheitä. Työskentelyn päättymisestä oli kulunut vuosi.

Vanhempien kokemukset olivat hyviä ja työskentely koettiin tärkeänä ja auttavana. 

Vanhemmat kokivat saaneensa tukea erityisesti vanhemmuuteen. Vanhemmat kertoivat, että heidän ymmärrys suomalaista kasvatuskulttuuria kohtaan oli lisääntynyt ja ymmärrys myös omasta vastuusta vanhempana oli lisääntynyt. Vanhempien haastatteluissa nousi esille, että erot kotimaan ja Suomen kasvatuskulttuurin ja -ympäristön välillä olivat isot ja vanhemmuus Suomessa koettiin ajoittain vaikeana. Lisäksi vanhemmat olivat saaneet neuvoja psyykkisesti oireilevan lapsen tukemiseen arjessa. 

Toinen merkityksellinen asia, jonka vanhemmat nostivat tärkeimpänä työskentelystä, oli tunnetyöskentely. Tunnetyöskentely, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä tunteiden sanottaminen lapsille, oli vanhemmille uutta. Haastatteluista kävi ilmi, että tunteista puhuminen lasten kanssa oli jäänyt kaikissa perhessä osaksi arkea ja tunnekortteja käytettiin lasten kanssa. Perheet kokivat, että koko perheen tunneilmaisu oli vahvistunut.

Menetelmistä etenkin sukupuun tekeminen koettiin merkityksellisenä. Sukupuutyöskentelyn kautta vanhempien ymmärrys oman lapsuuden vaikutuksesta omaan vanhemmuuteen lisääntyi. Erityisesti tärkeänä sukupuutyöskentelyä pidettiin lasten vuoksi, koska sukupuun kautta lasten kanssa oli helpompi keskustella kotimaahan jääneistä läheisistä. Haastatteluissa nousi myös esille, että työskentely vahvisti myös vanhempien keskinäistä ymmärrystä. Vanhempien kertomana perheiden elämässä oli tapahtunut niin paljon, että asioita helposti myös unohtui. Tärkeänä koettiin, että elämänjanatyöskentelyssä käytiin läpi myös vaikeita kokemuksia.

Ammattilaisten kokemuksia:

Ammattilaiset kokivat työskentelymallin tarpeellisena lisänä maahanmuuttajapalveluihin. PY-mallin perhekeskeisyys ja lasten esiin nostaminen nähtiin tärkeänä. Ammattilaiset nostivat esille, että lasten systemaattinen kohtaaminen on vähäistä ja malli mahdollistaa tämän. Malli nähtiin hyvänä perheen kotoutumissuunnitelman rinnalla. 

Ammattilaiset kokivat, että työskentelyn aloittaminen oli vei paljon työaikaa. Ammattilaiset ottivat PY-mallin käyttöön perustyötehtävien rinnalla. Koulutus ja ohjaus koettiin tarpeellisina, koska malli hyödyntää työvälineitä, jotka olivat osalle uusia. Opas tuki mallin käyttöönottoa ja etenkin oppaan taulukko, joka esittelee työskentelyn teemat ja menetelmät. Ammattilaiset kertoivat, että aloituksen jännitys helpottui, koska asiakasperheet ottivat työskentelyn hyvin vastaan ja olivat innostuneita. 

Ammattilaiset kokivat, että PY-työskentely sopii kaikille pakolaistaustaisille perheille. Ammattilaiset näkivät, että mallin hyödyntämiselle olisi jatkossa tarvetta, mutta sen vaatima henkilöstöresurssi huoletti. PY-mallin mukainen työskentely lisäsi ammattilaisten ymmärrystä asiakkaita kohtaan, mikä tuki myös heidän perustyötä.

 

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on tehty myös tilastollista seurantaa asiakasperheiden saamista palveluista. Tilastot osoittavat että PY-työskentely, yhdistettynä jokaiselle perheeseen tehtävään perheen kotoutumissuunnitelmaan on saanut myönteisiä tuloksia aikaan, ja laskenut maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheiden muiden palveluiden tarvetta.

Heinäkuussa 2020 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä oli myönnetty 12.66%:lle, tehostettua perhetyötä 2.53%:lle ja lastensuojelun avohuollon asiakkuus oli 11.39%:lla.

Heinäkuussa 2021 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheille oli myönnetty perhetyötä 3.77%:lle, tehostettua perhetyötä 1.89%:lle ja lastensuojelun avohuollon asiakkuus oli 5.66%:lla asiakkaista. 

 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymalli on suunnattu pakolaisperheille ja se on otettu käyttöön maahanmuuttajapalveluissa kotouttamisvaiheessa olevien perheiden kanssa. Malli soveltuu käytettäväksi myös perhepalveluissa pakolaistaustaisten perheiden kanssa. Resurssien ja osaamisen vahvistamiseksi toimintamallia voidaan hyödyntää myös yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja perhepalveluiden kanssa. 

Toimintamalli on kehitetty ennaltaehkäisevään työhön, mutta se sopii käytettäväksi myös perheissä, joissa huoli on herännyt. Erityisesti tilanteissa, joissa tunnistetaan, että perheen vaikeuksien taustalla on pakolaisuuteen ja kotoutumiseen liittyvät haasteet. 

Kansikuva
Pienet kädet isoilla käsillä, pienillä käsillä paperista leikelty perhe

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Maahanmuutto Perhepalvelut Monikulttuurisuus

Ilmiöt

Maahanmuutto ja monikulttuuristuminen

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat Perheet