Yhteiskunnalliset innovaatiot luupin alla

Aamupäivän alustukset

Odottava tunnelma Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla. Sara Rautiainen, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta avaa tilaisuuden ja luo näkymään haasteellinen aikaan: Miten tuemme niukkenevilla rahavaroillla  innovaatio- ja kehittämistyötä? Ratkaisun avaimet löytyvät  osallistavasta johtamiskulttuurista  ja  yhdessä tekemisestä. Kestäviin ratkaisuihin päästään, kun otetaan mukaan keskeisten toimijoiden ja asiakkaiden ajatukset, näkökulmat ja toiveet.

Tomas De Groote Belgian Social Innovation Factorysta kertoi terveisiä  INSISST konsortiosta. Suomesta mukana on Innokylän (THL).  Lisäksi osallistujat ovat Irlannista Rethink ireland ja Genio, Tsekeistä Työ- ja sosiaaliministeriö, Puolasta Shipyard Foundation ja Tanskasta Social Innovation Academy. INSISST- konsortio rakentaa yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskusten välistä verkostoa. Kansainvälisellä tasolla edistetään ekosysteemin rakentumista, systeemistä muutosta ja kykyä oppia toisilta. Kansallisella tasolla tekeminen kohdistuu viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen ja innovaatiotoimintaa tukevan digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen.

Miia Rossi-Gray Euroopan komissiosta selvensi yhteisötalouden keskeistä roolia yhteiskunnallisten innovaatioiden edistämisessä. Yhteisötalouden toimijat, kuten yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat ja yhdistykset priorisoivat ihmiset ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin taloudellisten voittojen sijaan. Tämä inhimillinen painotus tekee niistä erityisen arvokkaita sosiaalisten innovaatioiden kehittäjiä. Rossi-Gray korosti EU- tuen merkitystä yhteisötaloudelle mm. Euroopan sosiaalirahaston kautta, joka rahoittaa sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden, syrjäytymisen ja muiden sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä osoittaa, että EU:n yhteisötalouden rooli tunnistetaan keskeiseksi myös taloudellisesti ja poliittisesti. Tämä rooli linkittyy laajempaan EU-strategiaan, jossa yhteisötalous nähdään ratkaisuna kestävämmän ja inklusiivisemman talouskasvun saavuttamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää Suomen kannalta, sillä EU:n näkökulmasta Suomella on edelleen mahdollisuus hyödyntää tätä potentiaalia enemmän, erityisesti tukemalla yhteiskunnallisia yrityksiä ja innovaatioita.

• EU:n kehittämä itsearviointityökalu, joka tukee paikallisia ja alueellisia toimijoita yhteisötalouden vahvistamisessa,  Social Economy Gateway, toimii keskeisenä tietopankkina, josta saa tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja tutkimuksista. Tämä helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteiskunnallisten innovaatioiden leviämistä. 

Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus on itsessään sosiaalinen innovaatio. Salla Sipari Metropolia AMK:sta avasi kuulijoille aktiivisen ja  osallistuvan TKI -kumppanuuden rakentumista kaikkien yhdenvertaisen osallistamisen kautta, ideoinnista juurruttamiseen. Erityisiä hyötyjä lähestymistavassa on, että ratkaisua vaativat aiheet kumpuavat arjesta. Samalla turvataan ihmisten oikeutta vaikuttaa kehittämiseen ja tutkimukseen. Prosessin aikana tapahtuu jatkuvaa oppimista ja se tuottaa yhteisöllistä kyvykkyyttä eli sosiaalista pääomaa. Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys on tapa ymmärtää yhteistoiminnan tapoja. 

• Viitekehystä voi hyödyntää eri konteksteissa mm. palvelumuotoilussa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Tutustu osallistuvaan TKI - kumppanuuteen https://hytke.metropolia.fi/osallistuva-tki-kumppanuus/ 

Vesa Sarmia CoImpactista kertoi vaikuttavuusperusteisista toiminta- ja rahoitusmalleista yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuna. Siiloissa kehitettävien ratkaisujen ja innovaatioiden rahoitus ei ole riittävän vaikuttavaa, vaan tarvitaan hallintoalat ylittäviä kokonaisuuksia ja ekosysteemejä vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Innovoinnin tasoa tulisi nostaa. Vaikuttavuusperustaisessa mallissa pyritään muuttamaan hankintojen logiikkaa. Prosessi alkaa määrittelemällä ilmiö, joka halutaan ratkaista. Asiakas ja rahoittajat ovat tiiviisti mukana määrittelyssä. Palveluiden vaikuttavuutta ei mitata suoritteilla, vaan tarkastellaan muutosta, jota uusi toimintatapa on saanut aikaan. Sarmian esimerkissä muutosta haluttiin sijaishuollossa ja jälkihuollossa olevien nuorten tilanteeseen. Vaikuttavuustavoitteeksi oli asetettu, että 80% nuorista suorittaa intervention aikana 2. asteen tutkinnon ja työllistyy. Esimerkissä hyvinvointialue ja kunta olivat tilaajana, rahoitus tuli rahaston kautta. Hyvinvointialue ja kunta maksavat vain tavoitelluista tuloksista. Esimerkki osoittaa, että myös muutosta voi hankkia, ei vain palveluita ja suoritteita.

Keskipäivän sähköistävät pitchaukset - innovaatioiden ilotulitusta

Innokylän Leijonanluolaan pitchaajaksi haki 18 tahoa, joista valittiin 5. Valinnassa painotettiin mahdollisimman kattavaa otosta erilaisista  kohderyhmistä, organisaatioista ja ratkaisutavoista. Mukaan valitut ratkaisut olivat myös jo pilotoituja ja ideavaihetta pidemmälle vietyjä. Ideoiden sisällöllistä paremmuusjärjestystä ei esivalinnassa tehty. Valintaraadissa oli mukana THLn Innokylän, Diakonia-Ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön asiantuntijoita. Lempeinä leijonina toimivat  Stefan Haglund (Startmore),  Milja Mäkelä (Fiba) ja  Samir Romar (S-pankki). Pitchaajilla oli kolme minuuttia aikaa kertoa keskeiset asiat innovaatiostaan vakuuttaakseen leijonat.

Eeri Digiohjaaja  on innovatiivinen SaaS-palvelu, joka yhdistää ohjaajat ja asiakkaat virtuaalisesti, mahdollistaen henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen missä ja milloin tahansa. Palvelu tarjoaa monipuolisia työkaluja, kuten reaaliaikaisen viestinnän, tehtävien hallinnan ja kattavan raportoinnin, jotka helpottavat ohjaajien työtä ja tukevat asiakkaiden itsenäistymistä. 

 Senioreiden digiapu - Seniorisurf on uudenlainen etäpalvelu, jossa senioria autetaan itse ratkaisemaan digihaasteita.  Toiminnassa on mukana 9 järjestöä, joiden vapaaehtoiset, pääasiassa itsekin seniori-ikäiset, opastavat. Useilla vapaaehtoisilla IT- ammattilaistausta. Digiapu on ilmainen palvelu.

Diakonissalaitoksen Olohuone toiminta  on matalan kynnyksen kohtaamispaikka Helsingissä 18-25-vuotiaille nuorille, jotka ovat tulleet ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen. Olohuone on yhteisö, josta nuori saa tukea arkeen ja elämänhallintaan. Yli 500 nuorta jo käynyt olohuoneessa, joka on auki 3–5 kertaa viikossa. 100 % nuorista sanoi, että on saanut apua. 

ZEKKIPRO on Diakonia-ammattikorkeakoulun DiakHUBissa kehitetty digitaalinen työkalu on suunnattu hyvinvointityön ja sote-alan ammattilaisille, palveluiden kehittäjille sekä päätöksentekijöille. Sen avulla organisaatiot voivat kerätä ja analysoida hyvinvointitietoa yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla, mikä tukee tiedolla johtamista ja palveluiden vaikuttavuuden todentamista. 

Raskas Ei kiusaamiselle on Rock Camp ry ja Vaasan Rokkikoulun järjestämä kiusaamisen vastainen kampanja, joka yhdistää raskaan musiikin artistit ja nuoret yhteisen asian puolesta. Kampanja sai alkunsa syksyllä 2023, ja se edistää nuorten hyvinvointia musiikin avulla ja lisää tietoisuutta kiusaamisen haitallisista vaikutuksista. Tapahtumat tarjoavat nuorille mahdollisuutta käsitellä kiusaamista musiikin kautta, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja edistävät positiivista muutosta yhteiskunnassa. 

Leijonan luolassa jokainen innovaatio sai kiitosta ja kehuja tärkeän ja ajankohtaisen haasteen ratkaisemisesta. Monesta näistä innovaatioista olisi mahdollisuus rakentaa osakeyhtiömuotoista yritystoimintaa, laajentaa ja skaalata toimintaa Suomessa laajemmallekin. Yhteiskunnallisten innovaatioiden päivän Leijonan luolasssa voiton vei Diakonia- Ammattikorkeakoulun kehittämä ZekkiPro. Innovaatiolle on tarjolla lisäsparrausta “leijonilta”. Kunniamaininnan sai Rock Camp.

Iltapäivän paneelikeskustelut

Yhteiskunnalliset innovaatiot kiinteäksi osaksi TKI-politiikkaa – Paradigman muutos suurten uudistusten jouduttamana keskustelua  johdatteli erikoistutkija Matti Pihlajamaa (VTT) ja panelisteina ovat Timo Hämäläinen (Sitra), Harri Länsipuro (TEM), Maija Schellhammer (Valo-Valmennusyhdistys ry) ja Vesa Sarmia (CoImpact).

• Yhteiskunnallisten innovaatioiden päivän paneelikeskustelussa pohdittiin, mikä on yhteiskunnallisten ja sosiaalisten innovaatioiden asema osana TKI-politiikkaa. Todettiin, etteivät ne näy suomalaisessa keskustelussa, "mietittiin aikoinaan, mutta tippuivat sitten pois keskustelusta. Ovat nyt irrallaan Mainstream keskustelusta".  Yhteiskunnalliset innovaatiot liityvät ongelmien ratkaisuun ja keskustelussa ehdotettiin, että tarvelähtöinen ekosysteemi voisi olla pohjana rakenteiselle TKI-ohjaukselle. Poliittisten instrumenttien todettiin olevan vajaavaisia ekosysteemien hallitsemiseksi. Yhteiskunnallisten innovaatioiden puolella on rahoitusta, mutta kriittisesti kysyttiin, miten innovatiivisia kehittämisen kohteet ovat. Parhaat "jutut" tapahtuvat rajapinnoilla. Mitä enemmän vaikutukset ymmärretään, sitä enemmän niitä rahoitetaan. Yhteiskunnallisten innovaatioiden toimintakenttä voisi rikastaa teknistä TKI- ajattelua. Kenen sitten pitäisi toimia, kun kunnat ja hyvinvointialueet eivät lähde muutosta fasilitoimaan. Kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten tulisi rohkeasti nousta esiin. Ei kannata jäädä odottamaan systeemin muuttumista. Yhteenvetona keskustelusta puheenjohtaja kiteytti: "On selvästi tarve huomioida laajemmin yhteiskunnalliset haasteet ja vaikutukset osana innovaatiotoimintaa ja kyetä paremmin hahmottamaan TKI-politiikan keinoja tukea tätä kehitystä." 

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset innovaatiot Suomessa - tutkijapaneelissa puheenjohtajana toimii Tuula Jäppinen (THL) ja paneelissa keskustelivat Markku Sotarauta (Tampereen yliopisto), Vera Djakonoff (Demos Helsinki), Nina Rilla (VTT) sekä Hannu Hämäläinen (Knowledge Broker Ltd). 

• Tutkijapaneelin tunnelmia voi kuunnella verkoston Jälkilöylyt- podcastista paneelin puheenjohtajan, sosiaalisten innovaatioiden asiantuntijan Tuula Jäppisen kertomana.
   

Innovaatioprosessi ei etene kuin juna - Innovaatioita kehitetään vuorovaikutuksessa

Päivän keskusteluista jäi vahva viesti: innovaatioprosessi ei etene lineaarisesti, vaan vaatii joustavaa ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittäjille annettiin myös rohkaiseva kehotus: "Älkää odottako, että systeemi muuttuu, muuttakaa sitä." 

Innovaatio- ja strategiaverkoston kutsuu kaikki mukaan kehittämään hyvinvointialueiden innovaatiotoimintaa seuraavaan tapaamiseen helmikuussa 2025. 

Blogin ovat  yhteiskirjoittaneet verkoston laajennetun ryhmän jäsenet TKI-asiantuntija Siiri Jalo (Laurea), Meri-Tuuli Lehmuskallion (HUS), Kehittämissuunnittelija Anna Nurmela (HyväEP) ja Erikoissuunnittelija Merja Ikäheimo (THL/ Innokylä)