Yhteistyötä yli toimialarajojen nuorten suun terveyden hyväksi  

Riihimäen seudulla suun terveydenhuollon palvelut ovat jalkautuneet nuorten aikuisten matalan kynnyksen palveluihin. Tavoitteena on saada syrjäytymisriskissä olevat nuoret hoidon piiriin ennen kuin suun terveysongelmat kasaantuvat. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitetty uusi toimintamalli on leviämässä koko Kanta-Hämeen alueelle, kirjoittavat Hannele Välimäki, Pilvi Nieminen, Petra Härmä ja Laura Nikkarila

Kuva
kuvituskuva

Nuorilla aikuisilla kriittiset vuodet alkavat, kun maksuton hammashoito loppuu 18 vuoden iässä. Syrjäytymisriskissä olevilla nuorilla suun terveydenhuoltoon hakeutumisen esteenä on usein hammashoitopelko tai häpeä. Omaan suuhun liittyvä häpeä voi taas vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi itsetuntoon, työnhakuun tai sosiaalisiin suhteisiin.  

Riihimäen uudessa mallissa suuhygienisti tapaa nuoria aikuisia siellä, missä nuoret muutenkin ovat, esimerkiksi nuorisotiloissa tai Ohjaamossa. Tapaamisten yhteydessä nuoret voivat heti varata ajan suuhygienistille. Näin hoitoon ohjaaminen on tehty mahdollisimman helpoksi.  

Asiointi tutun suuhygienistin kanssa helpottaa vastaanotolle saapumista ja hoitoon sitoutumista. Nuori voi myös itse osallistua hoidon etenemiseen: jos hammaslääkärille meneminen tuntuu jännittävältä, on mahdollista käydä vain suuhygienistin vastaanotolla. Aika hammaslääkärille varataan vasta sitten, kun nuori itse haluaa.  

Nuorisotyön ammattilaiset tukevat omalta osaltaan suun terveydenhuollon toimijoita, sillä Ohjaamo-verkoston työntekijät saavat yhteyden suuhygienistiin tekstiviestillä nuoren ajanvarausasioissa.  

Tuloksena tyytyväiset asiakkaat, innostuneet ammattilaiset ja hoidon jatkuvuus 

Kohderyhmän nuoret ovat usein runsaan hoidon tarpeessa, ja mallista saatu terveyshyöty on ilmeinen. Terveyskäyttäytymisen muutos vie usein aikaa, mutta nuoret selvästi pohtivat asioita ja ottavat niitä puheeksi jatkokäynneillä.  

Nuoret ovat tyytyväisiä toimintamalliin, kuten hoitokäynnin jälkeen tulleesta asiakaspalautteesta käy ilmi: ”Suuhygienisti, aivan mahtava työssään! Juuri oikeassa ammatissa ja niin mahtava tuki! Kiitos!”.  

Hoitosuhde ei pääty siis hampaiden tultua kuntoon, vaan sitä jatketaan usein suuhygienistin vastaanotolla. Näin pidetään huolta siitä, että tilanne ei pääse uudestaan akutisoitumaan ja nuori saa tuen myös pidemmälle ajalle. 

Ammattilaiset pitävät toimintamallia palkitsevana, ja he ovat osallistuneet kehittämiseen innokkaasti. Eniten onnistumiseen on vaikuttanut se, että on haluttu ja uskallettu tehdä muutosta monialaisesti, esimerkiksi suuhygienistit ovat olleet erittäin tervetulleita nuorisotiloihin.  

Resurssit käytetään tarkoituksenmukaisesti 

Oikeiden yhteistyötahojen löytyminen ja toiminnan suunnittelu vei aluksi hieman enemmän työaikaa. Nyt toiminnan pyöriessä on laskettu, että jokaista suuhygienistin toimintamalliin käyttämää työtuntia kohti on saatu keskimäärin yksi syrjäytymisriskissä oleva nuori palveluiden piiriin.   

Resursseja on rajallisesti, joten niitä pitää käyttää erityisesti eniten terveyshyötyä saavien potilaiden tavoittamiseen ja hoitamiseen. Siksi näitä asiakasryhmiä on tunnistettava ja heidän tavoittamisekseen on kehitettävä menetelmiä. 

Toimintamalli laajennetaan vaiheittain koko alueelle 

Toimintamalli on ollut käytössä keväästä 2022 alkaen Riihimäen seudulla. Tuloksia pidetään erinomaisina, koska nuoret saapuvat varatuille ajoille ja sitoutuvat hoitoon eli peruuttamattomia käyntejä ei juuri ole.   

Mallia levitetään parhaillaan koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Hämeenlinnassa suuhygienisti ja hammashoitaja ovat jalkautuneet Ohjaamoon nuorten aikuisten palveluihin keväästä 2023 lähtien. Forssan seudulla ja Janakkalassa nuorten palveluihin on jalkauduttu vielä satunnaisesti, mutta toiveena on syksyn 2023 aikana muuttaa käytäntöjä säännöllisemmäksi.        

Viisi vinkkiä kaverille – mikä auttoi meitä muutoksessa: 

  • Johtaminen – johdon tuki auttoi meitä onnistumaan.  
  • Resurssit – johto siirsi meille resursseja jalkautuvaan työhön. 
  • Koordinaatio – Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen asiantuntija edisti toimintamme käynnistymistä. 
  • Asiakaspalvelu – markkinoimme sähköisiä yhteydenottokanavia, sillä soittaminen voi tuntua nuorista vaikealta. 
  • Ammattilaiset – löysimme ne ammattilaiset, jotka oikeasti haluavat tehdä monialaista työtä.  

    Kirjoittajat:

    Hannele Välimäki
    perusterveydenhuollon suunnittelija, Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

    Pilvi Nieminen
    terveydenhuollon asiantuntija (31.12.2022 asti), Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

    Petra Härmä
    suun terveydenedistämisen koordinaattori, suun terveydenhuolto, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

    Laura Nikkarila
    tulosaluejohtaja, suun terveydenhuolto, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

    Kerro kaverille -blogisarja

    Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on kehitetty monialaista yhteistyötä ja asiakasohjauksen prosesseja. Blogisarjassa juhlistamme alueiden onnistumisia ja jaamme kehittämisosaamista.