Yritykset yhteiskehittämisen kumppaneina

Innovaatio- ja strategiaverkoston yhtenä keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen yhteiskehittämisen mallin rakentaminen. Yhteisen tavoitteen tiimoilta haluttiin verkoston tapaamisessa tällä kertaa keskittyä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaisessa toimintaympäristössä yhteiskehittämistä tehdään yrityskumppaneiden kanssa, millaisia haasteita ja onnistumisia on kohdattu sekä millaisia uusia avauksia ja mahdollisuuksia on näköpiirissä.

Puheenvuoroja innovaatioyhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista 

Janne Lahtiranta Turku Science Park Oy:stä kokosi puheenvuorossaan laajaa kuvaa yhteiskehittämisen haasteista. Hän määritteli yksityisen ja julkisen sote-sektorin innovaatioyhteistyön haasteiksi perustoimintaan liittyvät haasteet, saavutettavuuden haasteet ja uskottavuuden haasteet. 

Perustoimintaan liittyvät haasteet kytkeytyvät rahoitukseen, joka on tarkoitettu perustoimintaan, ei innovaatio- ja kehittämistoimintaan. Tulevaisuudessa tilanne ei Lahtirannan mukaan parane, sillä julkinen sektori kärsii merkittävästä osaajapulasta. Tällöin resursseja ei ole käytettävissä kuin perustoimintaan, jota ei ole tarkoitettu livinglabien ylläpitoon. Jos yhteiskehittäminen johtaa perustoiminnan parantamiseen, on kehitystyö perusteltua. 

Saavutettavuuden haaste muotoutuu ongelmaksi löytää yhteiskehittämisen kumppania. Kun kumppani on vihdoin ja viimein löydetty, seuraavana on ylitettävä sopimus- ja sääntelyviidakko, joka on edellytyksenä yhteistyölle. 

Haasteista suurin, uskottavuuden haaste, liittyy Suomen maineeseen (sosiaali)- ja terveysalan ”teknologian pikkujättiläisenä”, joka perustuu vahvasti ulkomaisiin asiakkuuksiin. Kansallisesti paikan saaminen yhteiskehittämisen ekosysteemeissä on hankalaa, sattumien, onnenkantamoisten ja  kovan työn takana. Hyvinvointialueiden muotoutuessa olisi hyvä tilaisuus muuttaa nykyisiä rakenteita. 

Pia Koskinen-Kiviranta MSD Finland Oy:stä kertoi kokemuksiaan siitä, miten yritys voi onnistua soten ekosysteemin partnerina. Tärkeää on löytää yhteiset tavoitteet ja yhteisen tekemisen tahtotila. Haasteena kuitenkin on, miten löytää yhteistyökumppanit ja henkilöt organisaatiosta. Oikeiden toimijoiden löytäminen yhteisen ”pyöreän pöydän ääreen” vie aikaa. Hyvänä esimerkkinä terveydenhuollon puolella ovat Hackathonit, joiden kautta uusia avauksia on saatu liikkeelle. Onnistumisen edellytyksenä on myös, että hankkeen tulee olla kaikille osapuolille hyödyllinen, merkityksellinen ja tärkeä. Koskinen-Kiviranta korosti, että tulevaisuuden terveydenhuolto tulee olemaan avointa ja transparenttia yhteistyötä.

Jussi Määttä Buddy Healthcare Oy:stä kertoi kokemuksia sote-organisaation kehittämiskumppanina toimimisesta start-up-yrityksen näkökulmasta. Hän toi esille, että yhteiskehittämistä tehdään yrityksen näkökulmasta siksi, että saadaan aikaan kaupallinen tuote. Tämän vuoksi yrityksen kannalta kehittämiseen ja etenkin sopimusprosesseihin kuluva aika on merkitsevässä roolissa. Kokemus oli, että sopimusvaikeudet hidastavat, jopa pysäyttävät hyvin alkanutta yhteistyötä.

Yhteiskehittämisen näkökulmasta olemassa oleva yhteiskehittämisen kumppani luo arvon tuotteelle. Ruohonjuuritasolla tulee olla halu ja lupa yhteiskehittämiseen, mutta myös strategisella johdolla tulee olla intressi kehittämiseen ja kaupallistamisprosessiin. Sopimukset ja selkeät tavoitteet (myös välitavoitteet) ovat tärkeitä! Määttä toi esille paljon hyviä ehdotuksia julkisen sektorin toimijan yhteiskehittämisen prosessin selkeyttämiseen ja yhteistyöitujakin löytyi puheenvuoron aikana.

Jouni Halme Orchidea Innovations Oy:stä ja Pauliina Hyrkäs Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kertoivat käytännön vinkkejä onnistuneeseen sote-organisaation ja yrityksen väliseen innovaatioyhteistyöhön. Yhteiskehittämisen onnistumista tukee  ratkaisukeskeinen asenne ja valmius hyväksyä ja ymmärtää keskeneräisyyttä. Kannattaa panostaa avoimeen ja säännölliseen kommunikaatioon ja yhteistyön ylläpitämiseen. Tavoitteista on tärkeää keskustella jo ennen yhteiskehittämisen aloittamista, jotta voidaan löytää molempia palvelevia ratkaisuja.

Yrityksen kannattaa perehtyä hyvin toimintaympäristöön (soten sääntelyperusta, rajoitukset ja mahdollisuudet) sekä tutustua käyttäjiin ja kehityskumppaneihin (mitä tarpeita ja näkökulmia huomioitava). Yhteiskehittämisen aikana testaaminen ja keskustelu yhdessä oikeiden käyttäjien kanssa sekä kiinnostus käyttäjien palautteeseen on avainasemassa. Riittävistä resursseista huolehtiminen on keskeistä (soten kehittämistyö vaatii aikaa ja rahoitusta, kannattaa huomioida myös ratkaisun testaus-, validointi- ja implementointivaiheet). 

Nostoja verkoston jäseniltä

Puheenvuorojen ajan osallistujilla oli mahdollista ideoita ratkaisuja yhteiselle alustalle. Käsiteltyjen aiheiden koonti jatkuu ja koontiin tullaan palaamaan tulevilla tapaamiskerroilla. Nostoista muotoutuu ratkaisuja ja sisältöjä yritysten kanssa tehtävän yhteiskehittämisen pohjaksi. 
Tapaamisen virtuaalinen yhteiskehittäminen: Avoin padlet osallistujien yhteisille muistiinpanoille   

Lisäksi verkoston jäsenille oli lähetetty ennen verkkoklinikkaa myös teemaan liittyvä kysely, jonka tulokset taustoittivat teemaa ja ovat jatkossa omalta osaltaan tukemassa yhteiskehittämisen mallin työstämistä. Sami Makkula LAB ammattikorkeakoulusta piti kyselyn pohjalta kommenttipuheenvuoron verkoston laajennetun ryhmän edustajana. 

Impulsseja yhteistyöhön

Sami Makkula LAB ammattikorkeakoulusta esitteli LAB WellTechin Sote-yhteiskehittäjä -valmennusta. 
"Digi- tai teknologiayritys, haluatko Sote-yhteiskehittäjäksi? Jos tarjoat palveluitasi sotekenttään, tai harkitset sitä, voit hakea valmennukseen. Voit olla startup, tai uutta hakeva isompi yritys, joka haluaa kehittyä yhteiskehittämisessä ja asiakaslähtöisyydessä. Valmennus toteutetaan yhdessä sotekentän sekä parhaiden kumppaneiden kanssa LAB-ammattikorkeakoulun fasilitoimana syyskuusta 2022 alkaen." 
Lisätietoa valmennuksesta löytyy täältä: https://www.labwelltech.fi/yhdistamo/yhdistomo-sote-yhteiskehittaja-valmennus/ 

Seuraava verkoston tapaaminen 10.6.

Verkosto kokoontuu seuraavan kerran 10.6. Innokylän Yhteiskehittämisen aamupäivässä, jossa verkostolla on oma sessio. Samalla verkoston jäsenet voivat osallistua muihin aamupäivän osioihin. Luvassa on inspiroivia puheenvuoroja yhteiskehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta tulevaisuuteen suuntaavalla otteella. Verkoston jäsenet saavat kutsun ja tarkemman ohjelman sähköpostitse huhtikuun aikana.