Zekki on sosiaalinen innovaatio, joka kokoaa nuorten palvelutarjottimen yhteen käyttöliittymään

Nuorille yksilöityjä palvelusuosituksia digipalvelun avulla

Zekki.fi on digipalvelu, jossa nuori tekee ensin arvion omasta elämäntilanteestaan vastaamalla kymmeneen kysymykseen. Vastausten pohjalta palvelu tarjoaa elämän eri osa-alueiden mukaan jaotellun tilannearvion ja listan juuri hänelle sopivistaolemassa olevista palveluista. Jos nuorella on paljon haasteita, hän saa näihin liittyviä linkkejä linkkejä nopean avun piiriin, esim. oma-hoito-ohjelmiin tai digitaaliseen keskusteluapuun Jos kysely ei tunnista nuorella erityistä tuen tarvetta, hän saa apua oman hyvinvointinsa ylläpitoon ja osaamisensa hyödyntämiseen vaikkapa vapaaehtoistyössä. Palvelut on kuvattu nuorten ymmärtämällä kielellä. Tähän mennessä sivustolla on ollut 100 000 kävijää, joista 70 % on tehnyt Zekin. Näistä neljäsosa on klikannut itsensä tarjotun palvelun sivustolle.

Hankkeen projektipäälliköllä Reija Paanasella on 15 vuoden kokemus nuorten hyvinvoinnin tutkimisesta. Zekki pohjautuu huomiolle, että nuoret eivät hahmota omaa elämäntilannettaan ja sitä, millaisia palveluita ja tukia heillä olisi saatavilla omaan tilanteeseensa. Nuoren on täytynyt kahlata tietomäärää läpi ja arvioida itse, mitkä tukimuodot auttaisivat parhaiten juuri häntä. Tukea tarvitsevalla nuorella saattaa puuttua juuri niitä voimavaroja, joita tiedonhakuun ja palveluihin hakeutumiseen tarvitaan.

”Palvelutarjottimia on ollut olemassa ennen Zekkiä, mutta niitä ei ole laadittu käyttäjien vaan tukea tarjoavien organisaatioiden näkökulmasta”, Paananen kertoo.

Palvelu pohjautuu aiempaan 3X10D-elämäntilannemittarin kehitystyöhön, jonka aikana kerättiin pohjatietoa nuorten tarpeistaja luotiin kymmenen osa-alueen elämäntilannekysely. Kun pohjatieto on kunnossa, voidaan kerättyä tietoa täydentää jayhdistellä uudeksi ratkaisuksi. Paananen korostaa, että alussa oli tärkeää täsmentää, oltiinko hankkeessa ratkaisemassa oikeaa ongelmaa. Voiko digipalvelu vastata nuorten tarpeisiin yhtä hyvin kuin ammattilainen? Mitkä ovat kriittiset vaiheet nuorten palvelupoluilla? Vastauksia kerättiin nuoria kohtaavilta ammattilaisilta. Suunnittelun alkuvaiheessa jouduttiin myös rajaamaan, kenen tarpeisiin palvelu ensisijaisesti luodaan.

Kehittämässä mukana nuoret ja palvelun tarjoajat

Nuoret ovat olleet palvelun kehittämisessä suuressa roolissa alusta asti. Hanketiimiin palkattiin nuorista koostuva vertaiskehittäjäryhmä, jolla on paitsi omaa kokemusta palveluihin hakeutumisesta myös suora yhteys ikätovereihinsa. Heillä oli palkattuina työntekijöinä tasavertainen asema muiden hanketiimiläisten kanssa. Palvelun kehittäjät ovat pallotelleet heidän kanssaan ideoita. Hankkeen nuorten ohjausryhmä toimi vapaaehtoispohjalta. Ohjausryhmä tuki hanketiimin työskentelyä ja kommentoi toimintasuunnitelmaa, tiimin ehdotuksia ja testiversioita.

Pilottina toimivat valtakunnalliset palvelut ja Oulun kaupungin palvelut. Myöhemmin Zekkiin tulivat mukaan Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Palvelun ensimmäinen versio ilmestyi 2021, jolloin palveluista oli edelleen pandemian vuoksi huutava pula. Vasta 1.0-version julkaisun jälkeen tiimi sai tietoa siitä, vastaako digipalvelu sellaisenaan nuorten ohjaustarpeisiin. Nuoret antoivat käyttäjäpalautetta ja palvelua jatkokehitettiin. Nykyisin Zekissä tarjotaan lähipalveluita Palvelutietovarannon kautta lähes kaikista Suomen kunnista.

Osa hyvinvointialueista on hyvin kiinnostuneita ottamaan Zekin käyttöönsä. Paananen kokee, että hyvinvointialueet voivat helpottaa palvelun kehittämistä, koska hyvinvointialueita on määrällisesti vähemmän kuin kuntia. Nuoria on helpompi ohjata, kun alueilla on heille yhtenäisemmät polut. Toisaalta nuorten palvelujen kehittäminen koskettaa monia asiantuntijoita, ja siirtymävaiheessa oikeita näitä henkilöitä on ollut vaikea löytää.

Koko Suomen laajuisen ajantasaisen palvelutarjottimen kehittäminen olisi vaatinut valtavat resurssit. Sama tietoa löytyy myös jo valmiina Palvelutietovarannosta. Mukaan otettiin siis AuroraAI:n eli kansallisen tekoälyn ja sen palvelutietovarannon kehittäminen. Zekki on AuroraAI:n kansallinen käyttöliittymä.

Fasilitointi sujuvoitti yhteistyötä palveluntuottajien kanssa

Sosiaalisten innovaatioiden ytimessä on yhteistyö. Zekkiä on ollut kehittämässä iso joukko valtakunnallisia nuorten palveluja tuottavia järjestöjä. Mukaan otettiin asiantuntijoita 3X10D-kyselyn kymmenen teeman jaottelun mukaan. Kyselyn teemoihin kuuluvat esimerkiksi itsetunto, terveydentila ja talous.

Yhteistyössä tärkeää oli, että kaikki kokivat saavansa hyötyä palvelun yhteiskehittämisestä. Yhteistyökumppanit saivat omia palveluitaan Zekkiin näkyville ja pystyvät jatkossa hyödyntämään Zekkiä oman työnsä tukena. Yhteistyökumppaneilla oli erityisen merkittävä osuus kehittämisen alkuvaiheessa, koska he tarjosivat nuorten kanssa toimivien ammattilaisten äänen. Palveluiden kuvaileminen ja käyttäjäprofiilien muotoileminen vaativat kokemuksia arkityöstä nuorten kanssa.

Yhteistyötä helpotti fasilitoitu työskentely, jossa yhteistyöhön osallistuville kerrottiin selkeästi, mitä heiltä odotetaan ja mitä työpanosta yhteistyö vaatii. Mukana oli palvelumuotoilun asiantuntija, jonka ansiosta yhteistyökumppanien oli helppo olla mukana projektissa.

Sosiaaliset innovaatiot voivat vaikuttaa koko yhteiskuntaan

Zekin vaikuttavuutta on mitattu digipalvelun keräämän tiedon avulla. Zekki kerää tietoja siitä, mitä palveluita käyttäjät ovat eniten klikanneet tai merkinneet suosikikseen. Lisäksi digipalvelun käyttäjiä ja ammattilaisia on haastateltu. Tämä tutkittu tieto auttaa nuorten palveluiden ekosysteemin kehittämisessä.

Paananen korostaa, että sosiaaliset innovaatiot voivat parhaimmillaan vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Zekki on palveluna tuotettu nuorten tarpeisiin, mutta se helpottaa myös ammattilaisten työtä ja tuottaa ajantasaista tietoa palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Kasvunvaraa löytyy uusille alueille ja kohderyhmille. Zekin pohjalla oleva 3X10D-kyselytyökalu on jo olemassa eri kohderyhmille: nuorten lisäksi esimerkiksi lapsille, aikuisille ja perheille. Zekistä ollaan tekemässä omaa versiota ammattilaisille. Myös nuorten palvelun jatkokehittämisestä on suunnitelmat olemassa. Palvelulla on kiinnostuneita kansainvälisiä kumppaneita ja englanninkielinen versio palvelusta on tulossa.

Palvelua kehittäessä tiimille tarjoutui mahtavia mahdollisuuksia, kertoo Paananen. Kun pohjatyö oli tehty hyvin, täytyi vain uskaltaa tarttua näihin tilaisuuksiin. Esimerkkinä hän mainitsee tekoälyn hyödyntämisen. Palaset loksahtavat paikalleen, kun tekemässä on innostunut verkostoitunut tiimi ja yhteistyökumppanit. Sosiaalisen innovaation kehittäjän täytyy oppia tunnistamaan yllättävät mahdollisuudet ja sietämään epävarmuutta.

Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D -hanke päättyi maaliskuussa. Zekin kehittämisen seuraava askel on lisärahoituksen löytäminen. Sosiaalisten innovaatioiden on yleisesti haastavaa saada rahoitusta juurruttamiseen, jolloin toimivan mallin skaalaaminen kaatuu resurssien puutteeseen.

Zekki on erinomainen esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta, jonka toteutuksessa on alusta asti huomioitu sekä kohderyhmän toiveet että heitä kohtaavien asiantuntijoiden tietotaito arjen työstä ja tutkitusta tiedosta. Nostamme Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankkeessa esille menestyneitä sosiaalisia innovaatioita. Hankkeessa luodaan konsepti osaamiskeskukselle, joka vahvistaa sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä Suomessa.

Lue lisää: