Kansallinen muistipalvelupolkumalli on muistisairauksien varhaisen tunnistamisen kansallinen malli. Malli on ihmisten tarpeista lähtevä palvelupolkukokonaisuus, jossa on tavoitteena muistioireiden ja -sairauksien varhainen tunnistaminen ja riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoittaminen sekä oikea-aikainen palvelupolulle pääseminen. Muistipalvelupolkumalli on kytketty kiinteästi aivoterveyden edistämiseen ja elintapaohjaukseen, erityisesti vahvaan tutkimusnäyttöön pohjautuvaan FINGER-toimintamalliin.

Kansallinen muistipalvelupolkumalli sisältää osiot aivoterveyden edistämiseen ja muistioireiden ennaltaehkäisyyn, muistisairauden tunnistamiseen ja diagnosointiin sekä muistisairauden hoitoon ja seurantaan liittyen . Mallissa kuvataan muistisairaan henkilön palvelupolun prosessit, jotka voidaan jakaa tunnistamiseen, diagnosointivaiheeseen, hoitoon ja seurantaan. Lisäksi mallissa on kuvattu palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavat rakenteet, jotka kulkevat prosessien läpi.

Tarkka kuvaus mallista löytyy hankkeen loppuraportista luvusta 6: Yhdessä muistisairaan henkilön parhaaksi : Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen loppuraportti

Malli tiiviisti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja varhaisen tunnistamisen näkökulmasta:

Yhteenveto aivoterveyden edistämisen sisällöstä

1. Aivoterveyden edistäminen on jokaisen asia 
   • Kansalaisten tietoisuutta aivoterveyden edistämisestä tulee vahvistaa 
   • Kuntien HYTE-toiminta ja muistihäiriöiden ennaltaehkäisy pitää sovittaa yhteen alueiden toimintaan ja palveluihin, kuten liikunta- ja kulttuuripalveluihin, julkiseen liikenteeseen, asuinalueiden ja asumisen muistiystävällisyyden kehittämiseen 
   • Hyvinvointialueilla muistisairauksien ennaltaehkäisy tulisi yhdistää muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan esim. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon vastaanottopalveluissa 
   • HYTE-toimintaa pitää tehdä kuntien, hyvinvointialueiden, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten välisenä yhteistyönä 
2. Muistihäiriöiden riskitekijöihin vaikuttaminen ja toimintakyvyn ylläpitämien FINGER -toimintamallia käyttämällä. Lisäksi elintapaohjauksessa huomion kiinnittäminen iäkkäiden henkilöiden mielen hyvinvointiin ja unen laatuun 
3. HYTE-toimijoiden ja hyvinvointialueiden yhteistyön edistäminen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja muistihäiriöiden ennaltaehkäisyssä luomalla uusia rakenteita ja yhteistyötapoja yhdyspinnoille 
4. Järjestöjen ja yhdistysten roolin vahvistaminen terveyden edistämisessä ja muistihäiriöiden ennaltaehkäisyssä 
5. Ulkomaalaistaustaisen väestön, kielellisten, kulttuuristen ja etnisten vähemmistöjen sekä toimintarajoitteisten henkilöiden erityistarpeiden huomioiminen 
6. Aivoterveyden edistämisen ja toimintakyvyn näkyminen hyvinvointialueiden ja kuntien strategioissa

Yhteenveto muistioireiden tunnistamisen sisällöstä

1. Henkilön, jolla on muistioireita, voi kohdata eri puolilla palvelujärjestelmää 
   • Muistisairauksien varhaisten oireiden tunnistaminen kuuluu kaikille sote-ammattilaisille asiakasohjauksessa, perusterveydenhuollossa, kotihoidossa, erikoissairaanhoidossa, päivystyksessä, työterveyshuollossa
2. Muistipolulle pääsyä nopeuttaa 
   • Monikanavaiset yhteydenottomahdollisuudet, matalan kynnyksen kohtaamispaikat 
   • Prosessien yksinkertaistaminen esimerkiksi ilman lähetettä perusselvityksiin pääsy 
   • Sovitut, käytössä olevat toimintatavat, konsultaatio- ja lähetekäytännöt, tiedonkulku ja yhteistyömuodot eri toimijoiden ja sektorien kesken 
   • Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen muistioireiden tunnistamisessa, asian puheeksi ottamisessa, muistitestien tekemisessä huomioiden ulkomaalaistaustaisen väestön, kieli- ja kulttuuristen ja etnisten vähemmistöjen ja toimintarajoitteisten henkilöiden erityistarpeet 
   • Riittävä resursointi, esimerkiksi asiakasohjauksessa ja terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa, muistihoitajia muistitestien tekemiseen ja polun käynnistämiseen 
   • Työvälineet varhaiseen tunnistamiseen esimerkiksi Huoli-ilmoitus, riskimittarit 
3. Muistihäiriöisen henkilön ja hänen läheistensä hyvinvointia edistää 
   • Monipuolinen, selkeä, kirjallinen ja suullinen informaatio, kohdennetusti ja kerraten, huomioiden maahanmuuttotaustaisen väestön, kielellisten, kulttuuristen ja etnisten vähemmistöjen sekä toimintarajoitteisten ihmisten erityistarpeet 
   • Omannäköisen arjen tukeminen, muistihäiriöisen henkilön yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja arvomaailman huomioiminen 
   • Läheisten ja perheiden yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioiminen ja ratkaisujen etsiminen •
   • Nimetty vastuuhenkilö, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä 
   • Järjestöjen, yhdistysten ja yritysten toiminnan hyödyntäminen 
   • FINGER-toimintamallin käyttöönotto toimintakyvyn ylläpitämisessä ja terveyden edistämisessä
   • Tietoisuuden lisääminen muistihäiriöiden varhaisista oireista, jotta hoitoon osataan hakeutua

Toimenpide-ehdotuksia jatkotyöskentelyyn :

1. Terveyden edistämisen ja toimintakyvyn ylläpitäminen jatkamalla FINGER-toimintamallin levittämistä ja sen vaikutusten seurantaa. Lisäksi pitäisi tutkia, miten mielen hyvinvointi ja hyvä uni voitaisiin sisällyttää elintapaohjaukseen. 
2. Kansallisen muistipalvelupolun kehittämissuositusten levittäminen hyvinvointialueilla ja kuntien HYTE-toimintaan. 
3. Kotiin annettavien palvelujen piirissä olevien muistisairaiden henkilöiden, erityisesti ilman läheisiä olevien yksinasuvien, palvelupolun kehittäminen huomioiden kognitiivisen toimintakyvyn alenemisesta johtuva palvelutarpeen kasvu ja miten palvelujärjestelmä pystyy siihen joustavasti reagoimaan. 
4. Muistipalvelupolun ulottaminen eri asumispalveluihin, aina elämän loppuvaiheen hoitoon. 
5. Vammaisten henkilöiden ja ulkomaalaistaustaisen väestön sekä kielellisten, kulttuuristen ja etnisten vähemmistöjen tasavertaista ja oikea-aikaista muistipalvelupolulle pääsyä ja polulla kulkemista pitäisi tarkemmin selvittää ja kehittää. 
6. Työikäisten palvelupolun syvempi tarkastelu ja kehittäminen työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen kesken. 
7. Kansalaisten ja viranomaisten tietoisuuden lisääminen aivoterveyden edistämisestä ja muistisairauksista sekä muistisairauksiin liittyvän kielteisen mielikuvan, stigman, vähentäminen tuottamalla selkokielistä materiaalia ja hyödyntämällä eri viestintäkanavia ja toimijoita.