Kansallinen muistipalvelupolkumalli
Kansallisessa muistipalvelupolkumallissa keskeistä on aivoterveyden edistäminen, muistisairauden varhainen tunnistaminen matalalla kynnyksellä ja nopea hoitoon pääsy sekä ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin perustuva palvelukokonaisuus. Mallissa painotetaan toimintakyvyn ylläpitämistä, sujuvia palvelupolkuja, tiedonkulkua, osaamisen vahvistamista, moniammatillisuutta ja verkostomaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken. Lisäksi muistipalvelupolku painottaa terveyden edistämistä, kuten hyvien elintapojen merkitystä ja FINGER-toimintamallin jalkauttamista alueille. Malli on tehty laajassa yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.
Kokonaisuuden nimi
Kansallisessa muistipalvelupolkumallissa keskeistä on aivoterveyden edistäminen, muistisairauden varhainen tunnistaminen matalalla kynnyksellä ja nopea hoitoon pääsy sekä ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin perustuva palvelukokonaisuus. Mallissa painotetaan toimintakyvyn ylläpitämistä, sujuvia palvelupolkuja, tiedonkulkua, osaamisen vahvistamista, moniammatillisuutta ja verkostomaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken. Lisäksi muistipalvelupolku painottaa terveyden edistämistä, kuten hyvien elintapojen merkitystä ja FINGER-toimintamallin jalkauttamista alueille. Malli on tehty laajassa yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.
Muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden määrä lähivuosina kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Tästä johtuen muistisairauksista aiheutuvien palvelutarpeiden ja kustannusten on arvioitu nousevan, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Toimia tarvitaan aivoterveyden edistämiseksi, muistisairauksien ehkäisemiseksi ja muistiongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kansallisen muistipalvelupolkumalli on muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallinen malli osana sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kansallisen muistipolkumallin kehittäminen alkoi syksyllä 2021 ja päättyi vuoden 2023 lopussa.
Kansallinen muistipalvelupolkumalli pohjautuu laajassa verkostossa tehdylle yhteistyölle sekä eri tilaisuuksissa pidettyihin esityksiin ja keskusteluihin. Verkoston jäsenistö koostuu FINGER-tutkijoista, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, oppilaitosten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden asiantuntijoista, kokemustoimijoista ja heidän läheisistään sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajista.
Kansallisen muistipalvelupolkumallin kehittämistä varten selvitettiin kunnissa ja alueilla käytössä olevia muistipolkumalleja ja kansalliseen malliin siirrettäviä hyviä toimintamalleja, kartoitettiin toiminnan kehittämistarpeita ja ammattilaisten osaamistarpeita. Toimintamallia rakennettiin toteuttamalla kyselyitä hyvinvointialueiden keskuskuntien ja Helsingin asiakasohjauksen työntekijöille, terveyskeskusten sekä muistipoliklinikoiden, geriatrian ja neurologian poliklinikoiden lääkäreille ja hoitajille, kotihoidon työntekijöille sekä lisäksi muistiyhdistyksille.
Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä THL:n Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman, Muistiliiton ja Ikäinstituutin toimijoiden kanssa. Hankkeen tutkijat ovat mukana Alzheimer Europen ja Pohjoismaisen Dementia-verkoston toiminnassa.
Muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden määrä lähivuosina kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Tästä johtuen muistisairauksista aiheutuvien palvelutarpeiden ja kustannusten on arvioitu nousevan, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että iäkkäät käyttävät palveluja pitempään. Palvelujen tarpeeseen voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen toimilla, kuten vaikuttamalla kansansairauksien ennaltaehkäisyyn.
Toimia tarvitaan aivoterveyden edistämiseksi, muistisairauksien ehkäisemiseksi ja muistiongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimusten mukaan terveellisillä elämäntavoilla voidaan pitkittää muistihäiriöiden puhkeamista sekä ylläpitää toimintakykyä ja elämän laatua jo sairastuneilla henkilöillä. Varhainen ja oikea diagnosointi, lääkehoidon aloittaminen sekä kuntoutus ovat olennaisia sairastuneen ihmisen aktiivisten ja toimintakykyisten elinvuosien määrän sekä hyvän elämän kannalta.
Suomen kansallisen Ikäohjelman 2030 keskeisinä vaikuttavuustavoitteina on suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille. Ikäohjelman vaikuttavuustavoitteen ”iäkkäät ovat toimintakykyisiä pitempään” yksi toimenpiteistä oli muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallisen mallin kehittäminen. Kansallisessa muistipalvelupolkumallissa kehittämistyö painottuu polun alkupäähän, riskiryhmien tunnistamiseen, elintapaohjaukseen ja muistisairauksien varhaiseen toteamiseen, sekä diagnoosin jälkeiseen hoitoon ja seurantaan.
Muistipalvelupolku -hankkeen tarkoituksena oli tehdä ehdotus muistisairauksien varhaisen toteamisen kansalliseksi malliksi osana sosiaali- ja terveyspalveluja.
Muistipalvelupolkumallilla vahvistetaan varhaista toteamista, oikea-aikaista diagnoosin saamista, luomalla sujuva hoito- ja palvelupolku aina jatkohoitoon asti.
Muistipalvelupolkumalli painottaa ennaltaehkäisevää otetta suuntaamalla riskiryhmille FINGER-elintapaohjauksen mukaista toimintaa ja jalkauttamalla toimintamalli alueille. Elintapaohjaus ylläpitää toimintakykyä ja elämänlaatua myös muistisairauden jo puhjettua ja on olennainen osa koko hoitopolkua.