Laatusuosituksen laatukriteerit
Laatusuosituksessa on määritelty kullekin kymmenelle laatualueelle laatukriteereitä, jotka ovat tärkeitä hoidon
tai palvelun laatua kuvaavia tunnusmerkkejä. Laatukriteerit ovat asioita, joiden tulee toteutua, jotta hoito on laadukasta.
Tarkemmat tiedot laatukriteereistä ja niiden perusteista löytyvät
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisesta laatusuosituksesta.
Laatualue 1: Oikea-aikainen hoitoon pääsy ja saumaton hoidon jatkuvuus
- LAATUKRITEERI 1.
Palliatiivisen hoidon tarve, myös sairauden varhaisemmassa vaiheessa, tunnistetaan
kaikilla hoidon tasoilla ja potilas pääsee oikea-aikaisesti tarpeenmukaiseen hoitoon.
- LAATUKRITEERI 2.
Hoitovastuun siirtyessä yksiköstä toiseen huolehditaan hoidon jatkuvuudesta. Potilaalla
ja läheisillä on aina, myös päivystysaikana, tiedossa, mikä on hoidosta vastaava taho ja
mihin he voivat ottaa yhteyttä.
- LAATUKRITEERI 3.
Mikäli hoitoa toteuttavia tahoja on useita ja potilaalla on vaikeuksia hallita hoitokokonaisuutta,
potilaalle nimetään vastuutyöntekijä, joka auttaa potilasta ja hänen läheisiään
hoitokokonaisuuden yhteensovittamisessa (palveluohjaus).
- LAATUKRITEERI 4.
Saattohoitovaiheessa potilaalla on mahdollisuus olla yhteydessä hoitavaan yksikköön kaikkina
vuorokauden aikoina ja potilas voi siirtyä viiveettä saattohoito-osastolle omasta pyynnöstään.
- LAATUKRITEERI 5.
Potilas saa asianmukaisen palliatiivisen hoidon omaan asuin- ja hoitopaikkaansa.
Laatualue 2: Ennakoiva hoidon suunnittelu
- LAATUKRITEERI 6.
Jokaisella pitkälle edennyttä sairautta sairastavalla on elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma.
- LAATUKRITEERI 7.
Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma sisältää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon.
Suunnitelma tehdään hoitoneuvottelussa, ja se sisältää potilaan omat hoitotoiveet, hoidon rajaukset ja
hoidon linjaukset. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti.
- LAATUKRITEERI 8.
Jokaiselle potilaalle tehdään oikea-aikainen palliatiivinen hoitolinjaus ja kirjataan ICD-10
diagnoosikoodi Z51.5. Palliatiivinen hoitolinjaus perustellaan ymmärrettävästi ja keskustellaan
potilaan ja hänen läheisensä kanssa.
- LAATUKRITEERI 9.
Jokaiselle palliatiivisen hoitolinjan potilaalle tehdään palliatiivinen hoitosuunnitelma, jossa on
määritelty potilaan tarpeen mukainen ja toiveet huomioiva palliatiivinen hoitopolku perusteluineen.
Laatualue 3: Yksilökeskeinen, elämänlaatua ylläpitävä hoito
- LAATUKRITEERI 10.
Potilaan tarpeet, toiveet ja hoitotahto ohjaavat hoidon suunnittelua ja toteutusta. Potilas osallistuu
aktiivisesti hoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
- LAATUKRITEERI 11.
Potilas saa palvelua omalla äidinkielellään, tarvittaessa ammattitulkin avulla. Hoidossa huomioidaan
potilaan kulttuuriset ja vakaumukseen liittyvät tekijät.
- LAATUKRITEERI 12.
Potilas saa riittävästi tietoa hänellä todetusta sairaudesta, sen hoitomahdollisuuksista ja hoidon
tavoitteista, palliatiivisesta hoidosta, hoitosuunnitelmasta ja hoidosta vastaavasta yksiköstä. Tiedot
kirjataan asianmukaisesti tietojärjestelmään, josta ne ovat muiden potilaan hoitoon osallistuvien saatavilla.
- LAATUKRITEERI 13.
Potilaan hoitoon osallistuu moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkärin ja hoitajan lisäksi potilaan
tarpeen mukaisesti psykososiaalisen tuen ammattilainen, sosiaalityöntekijä, hengellisen tuen asiantuntija,
fysioterapeutti sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
- LAATUKRITEERI 14.
Potilaalta kerätään systemaattisesti palautetta hoidon tuloksesta ja hoitokokemuksesta. Potilaan
kokemus hoidosta on sovituilla keskeisillä mittareilla mitattuna hyvä.
Laatualue 4: Vaikuttava oirehoito sekä psykososiaalinen, henkinen ja hengellinen tuki
- LAATUKRITEERI 15.
Fyysiset ja psyykkiset oireet sekä psykososiaaliset, henkiset ja hengelliset tarpeet tunnistetaan ja
niitä arvioidaan säännöllisesti.
- LAATUKRITEERI 16.
Oireiden hoito ja tukitoimet on systemaattisesti järjestetty ja niiden vastetta seurataan systemaattisesti.
- LAATUKRITEERI 17.
Oireet ja tuen tarve sekä hoito ja hoidon vaikuttavuus kirjataan systemaattisesti.
- LAATUKRITEERI 18.
Yksikössä on sovittu toimintamalli oireiden hoidosta, psykososiaalisesta ja henkisestä sekä
hengellisestä tuesta.
- LAATUKRITEERI 19.
Psykososiaalisen, henkisen ja hengellisen tuen ammattilaiset ovat tarvittaessa saatavilla.
Laatualue 5: Läheisen tukeminen ja osallisuuden mahdollistaminen
- LAATUKRITEERI 20.
Läheisen erilaiset roolit tunnistetaan ja ne ovat hoitoon osallistuvien tiedossa.
- LAATUKRITEERI 21.
Läheinen on tietoinen potilaan tilanteesta ja ennusteesta sekä osallistuu hoitosuunnitelman laadintaan.
- LAATUKRITEERI 22.
Läheistä tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ja tarvittaessa hänet ohjataan
erillisen lisätuen piiriin.
- LAATUKRITEERI 23.
Huomioidaan lapsen ja nuoren tuen tarve läheisenä.
- LAATUKRITEERI 24.
Läheiseltä kerätään systemaattisesti palautetta kokemuksista hoidon aikana (potilaan hoidon laatu,
potilaan ja läheisen kohtelu, läheisen tarpeiden huomioiminen, läheisen osallistaminen). Läheisen
kokemus potilaan hoidosta sekä läheisen tukemisesta on sovituilla keskeisillä mittareilla mitattuna hyvä.
Laatualue 6: Inhimillinen saattohoito ja arvostava kuoleman jälkeinen tuki
- LAATUKRITEERI 25.
Saattohoitopäätös tehdään oikea-aikaisesti keskustellen potilaan ja hänen läheisensä kanssa.
- LAATUKRITEERI 26.
Jokaiselle elämän loppuvaiheen potilaalle laaditaan kuoleman lähestyessä yksilöllinen,
kokonaisvaltainen saattohoitosuunnitelma, jota päivitetään tarpeiden mukaisesti.
- LAATUKRITEERI 27.
Saattohoitovaiheessa olevaa potilasta ei siirretä yksiköstä toiseen, ellei potilaan tilanne sitä edellytä.
- LAATUKRITEERI 28.
Kenenkään ei tarvitse olla kuollessaan yksin, ellei ole tätä itse toivonut.
- LAATUKRITEERI 29.
Saattohoitovaiheessa potilaalle ja hänen läheiselleen taataan rauhalliset ja yksityisyyttä
kunnioittavat puitteet. Läheiselle mahdollistetaan yöpyminen potilaan luona.
- LAATUKRITEERI 30.
Kuoleman tapahduttua läheisille annetaan riittävästi aikaa hyvästellä vainaja.
- LAATUKRITEERI 31.
Vainajaa kohdellaan kunnioittavasti kuoleman toteamisen, ulkoisen tarkastuksen ja
vainajasta huolehtimisen yhteydessä.
- LAATUKRITEERI 32.
Kuoleman jälkeen läheisiä kohdellaan huomaavaisesti sekä empaattisesti. Läheiset saavat
tarvitsemansa ohjauksen ja tuen. Yksikön henkilökunta ottaa yhteyttä läheiseen ja varmistaa
tämän jaksamisen myös kuoleman jälkeen.
Laatualue 7: Riittävä henkilöstö ja tarkoituksenmukaiset muut voimavarat
- LAATUKRITEERI 33.
Hoitoyksiköissä on suositusten mukainen määrä henkilöstöä.
- LAATUKRITEERI 34.
Palliatiiviseen hoitoon osallistuu vapaaehtoisia, jotka on perehdytetty ja koulutettu
toimimaan potilaiden ja heidän läheistensä tukena. Vapaaehtoisten toiminta organisoidaan
osaksi toimintayksikön työskentelyä.
- LAATUKRITEERI 35.
Palliatiivisen hoidon asiantuntijat ovat saatavilla tai konsultoitavissa viikon jokaisena
päivänä vuorokauden ympäri.
- LAATUKRITEERI 36.
Potilaan hoidossa tarvittavat lääkkeet sekä hoito- ja apuvälineistö ovat saatavilla ja
toimintakunnossa. Kaikissa yksiköissä, joissa hoidetaan kuolevia potilaita, on saatavilla
lääkeinfuusiolaite. Erityistason yksiköissä on mahdollisuus palliatiiviseen sedaatioon ja
kivunhoidon sekä muiden oirehoitojen erityistekniikoihin.
- LAATUKRITEERI 37.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon etäkonsultaatiossa on käytettävissä tietoturvalliset
yhteydet ja kuvayhteys.
- LAATUKRITEERI 38.
Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon suunniteltavat ympärivuorokautiset tilat ovat
yksityisyyttä kunnioittavat, kodinomaiset ja mahdollistavat läheisen läsnäolon. Huoneet ovat
pääsääntöisesti yhden hengen huoneita.
Laatualue 8: Korkeatasoinen osaaminen
- LAATUKRITEERI 39.
Kaikissa elämän loppuvaiheessa olevia tai kuolevia potilaita hoitavissa yksiköissä on riittävä
palliatiivisen hoidon osaaminen. Osaamisvaatimukset kullekin palliatiivisen hoidon tasolle
on kuvattu suosituksen liitteen 4 taulukossa (Keskeinen osaaminen).
- LAATUKRITEERI 40.
Kaikilla lähihoitajilla, sairaanhoitajilla, lääkäreillä ja erityistyöntekijöillä (esimerkiksi
fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä) on riittävä palliatiivisen hoidon kelpoisuus ja
koulutus sille palliatiivisen hoidon tasolle, jolla he toimivat. Koulutusvaatimukset
kullekin palliatiivisen hoidon tasolle on kuvattu suosituksen liitteessä 4 (Erityistason osaaminen).
- LAATUKRITEERI 41.
Kaikki palliatiivista hoitoa tarjoavat yksiköt varmistavat työtekijöidensä palliatiivisen hoidon
tason mukaisen jatkokoulutuksen sekä jatkuvan osaamisen ylläpitämisen hyvällä
perehdytyksellä, ammatillisella täydennyskoulutuksella ja työnohjauksella. Organisaatioiden
osaamisen varmistamisen vaateet kullekin palliatiivisen hoidon tasolle on kuvattu suosituksen
liitteessä 4 (Yksilön osaamisen varmistaminen organisaatiossa sekä lisä- ja
täydennyskoulutuksen järjestäminen).
- LAATUKRITEERI 42.
Lääkäreillä ja kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä, jotka työskentelevät vakavien,
henkeä uhkaavien sairauksien parissa, on riittävä palliatiivisen hoidon tuntemus sekä hyvä
paikallisen palliatiivisen palveluketjun osaaminen, jotta potilaat voidaan ohjata oikea-aikaisesti
palliatiiviseen hoitoon.
Laatualue 9: Sujuva tiedonkulku ja vaikuttava viestintä
- LAATUKRITEERI 43.
Väestön tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta sekä elämän loppuvaiheen
ennakoivan suunnittelun merkityksestä lisätään aktiivisesti.
- LAATUKRITEERI 44.
Potilaalle ja hänen läheisilleen kerrotaan palliatiivisesta hoidosta ja sen mahdollisuuksista jo
sairauden varhaisemmassa vaiheessa.
- LAATUKRITEERI 45.
Tiedot kirjataan asianmukaisesti tietojärjestelmään, josta ne ovat muiden potilaan hoitoon
osallistuvien saatavilla. Potilaan tiedot ovat kaikkien hoitoon osallistuvien ammattilaisten ja
hoitoyksiköiden saatavilla oikea-aikaisesti, sujuvasti ja tietoturvallisesti.
- LAATUKRITEERI 46.
Hyvinvointialueella on kuvattu alueelliset palveluketjut yhteystietoineen. Tiedot ovat kaikkien saatavilla.
Laatualue 10: Hyvä palveluketjun koordinointi ja johtaminen
- LAATUKRITEERI 47.
Kolmiportainen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämismalli toteutuu kaikilla hyvinvointialueilla.
- LAATUKRITEERI 48.
Kaikilla hyvinvointialueilla on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon strategia, joka hyväksytään
valtuustokausittain. Strategiassa on tavoitteiden lisäksi kuvattu hyvinvointialueen palliatiivisen
hoidon palvelurakenne ja palveluketju, ja siihen on kirjattu eri toimijoiden työnjako ja vastuut.
- LAATUKRITEERI 49.
Hyvinvointialueella on nimetty palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toimeenpanosta vastaava
taho, palliatiivinen keskus, ja vastuuhenkilö, joka huolehtii edellisessä kohdassa mainitun
strategian toteutuksesta ja toteutumisen seurannasta sekä kokonaisuuden koordinoinnista ja
yhteistyöstä eri tahojen kesken.
- LAATUKRITEERI 50.
Kuolevia potilaita hoitavissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä on suunnitelmat
palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamiseksi joko erikseen tai osana
potilasturvallisuus-, toiminta- tai omavalvontasuunnitelmaa.