Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus käsittelee parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan palliatiivista hoitoa. Laatusuositus on tarkoitettu laadun seurannan perusteeksi ja toiminnan kehittämisen työkaluksi kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia ihmisiä.
Laatusuosituksen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtajat, organisaatiot ja päätöksentekijät. Palliatiivisessa hoidossa olevalle ihmiselle ja hänen läheisilleen suositus kuvaa palliatiivista hoitoa ja sen laatua sellaisena, kun sitä on edellytys olettaa.
Kokonaisuuden nimi
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus käsittelee parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan palliatiivista hoitoa. Laatusuositus on tarkoitettu laadun seurannan perusteeksi ja toiminnan kehittämisen työkaluksi kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa hoidetaan elämän loppuvaiheessa olevia ihmisiä.
Laatusuosituksen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtajat, organisaatiot ja päätöksentekijät. Palliatiivisessa hoidossa olevalle ihmiselle ja hänen läheisilleen suositus kuvaa palliatiivista hoitoa ja sen laatua sellaisena, kun sitä on edellytys olettaa.
Hyvä palliatiivinen hoito kuuluu kaikille. Jokaisella ihmisellä on diagnoosista, iästä, toimintarajoitteisuudesta, kulttuuritaustasta tai asuinpaikasta riippumatta oikeus hyvään palliatiiviseen hoitoon ja arvokkaaseen elämään. Palliatiivisen hoidon keskeinen tavoite on kärsimyksen lievitys ja elämänlaadun vaaliminen, jotta potilas voisi elää voimiensa ja halunsa mukaista aktiivista elämää mahdollisimman vähin oirein aina kuolemaansa saakka.
Kansallisen laatusuosituksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisen, laadukkaan ja hyvän palliatiivisen hoidon toteutumista kaikkialla Suomessa. Laatusuositus ohjaa palvelujen järjestämistä ja luo pohjaa systemaattiselle laadun arvioinnille ja seurannalle, myös kansallisesti.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus on valmistunut keväällä 2022.
Laatusuositus on valmisteltu asiantuntijatyöryhmän toimesta osana THL:n Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektia. Valmisteluun osallistui laaja joukko palliatiivisen hoidon ja saattohoidon asiantuntijoita hoidon eri osa-alueilta ja organisaatioista eri puolilta Suomea.
Palliatiivisen hoidon kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmä on kartoittanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta palliatiivisen hoidon nykytilaa Suomessa, antanut suosituksia palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ja tuottamiseksi sekä ehdottanut toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden saatavuudessa, laadussa ja osaamisessa on todettu merkittäviä puutteita ja suurta alueellista vaihtelua. Yhtenäisten palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevien laatukriteerien käyttöönotto sekä terveydenhuollon yksiköissä että iäkkäiden sosiaalipalveluissa on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi.
Laatusuosituksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisen, laadukkaan ja hyvän palliatiivisen hoidon toteutumista kaikkialla Suomessa. Suosituksessa on tunnistettu 10 laatualuetta, jotka ovat laadukkaan hoidon järjestämisen kannalta keskeisiä elementtejä. Kullekin laatualueelle on määritelty laatukriteereitä, jotka ovat tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tunnusmerkkejä. Laatukriteerit ovat asioita, joiden tulee toteutua, jotta hoito on laadukasta. Lisäksi laatukriteereille on määritelty alustavia ehdotuksia laatuindikaattoreiksi, joiden avulla kriteereiden toteutumista voidaan mitata.
Suosituksen tavoitteena on ohjata toimintaa suuntaan, jossa palliatiivinen hoito aloitetaan jo perussairauteen kohdistuvan hoidon rinnalla sairauden varhaisemmassa vaiheessa. Palliatiiviseen hoitoon ohjaudutaan usein liian myöhään, jolloin sen hyödyt potilaan elämänlaatuun ja läheisen hyvinvointiin jäävät saavuttamatta. Tavoitteellisessa integroidussa toimintamallissa sairauskeskeinen hoito ja palliatiivinen hoito toteutuvat samanaikaisesti siten, että palliatiivisen hoidon osuus kasvaa asteittain sairauden kulkuun vaikuttavien hoitojen tehon vähentyessä. Tavoitteellinen malli on kuvattu tarkemmin laatusuosituksessa.
Laatusuositus auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja yksiköiden esihenkilöitä arvioimaan oman toiminnan laatua sekä määrittelemään, millaista hoidon tasoa on syytä tavoitella. Suositus kertoo, mihin seikkoihin toiminnassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota sekä mihin suuntaan toimintaa tulee kehittää.
Järjestämisvastuussa oleville tahoille laatusuositus kertoo minkälaisia voimavaroja ja rakenteita tarvitaan hyvän hoidon toteuttamiseen ja minkälaista laatutasoa tulee tavoitella ja edellyttää. Laatusuositus auttaa myös arvioimaan toiminnan laadukkuutta.
Laatusuositus pyrkii parantamaan palliatiivista ja saattohoitoa tarvitsevien henkilöiden tarpeenmukaista ja hyvää hoitoa ja edistämään elämänlaatua.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatusuosituksessa on tunnistettu 10 toiminnan osa-aluetta eli laatualuetta kokonaisvaltaisen ja laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Niistä kuusi kuvaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan hoitoprosessin eri vaiheita hoidon tarpeen tunnistamisesta kuoleman jälkeiseen tukeen, huomioiden myös läheisten tarpeet. Neljä laatualuetta kuvaa hoidon järjestämisen ja tuottamisen sekä tiedonkulun kannalta keskeisiä elementtejä.
Kullekin laatualueelle on määritelty laatukriteereitä, jotka ovat tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tunnusmerkkejä. Laatukriteerit ovat asioita, joiden tulee toteutua, jotta hoito on laadukasta. Laatukriteereitä on yhteensä 50 kappaletta. Laatusuosituksessa on määritelty laatukriteereille yleisellä tasolla ehdotuksia laatuindikaattoreiksi, joiden avulla laatukriteerien toteutumista voidaan mitata.
Suomessa on vähän tietoa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadusta. Kansallisella tasolla yhteisesti määritellyt laatualueet sekä niihin sisältyvät hyvän laadun tunnusmerkit, eli laatukriteerit, mahdollistavat hoidon laatutason arvioinnin nykyistä paremmin. Kansallisten laatukriteerien sekä niistä johdettujen laatuindikaattorien jatkuvalla ja systemaattisella seurannalla on mahdollista arvioida ja vertailla palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatua ja laadun kehittymistä pidemmän ajanjakson kuluessa. Suosituksessa esitettyjen laatuindikaattoreiden saattaminen hyödynnettävään muotoon edellyttää vielä jatkokehittelyä, mutta tehty työ antaa pohjaa mahdollisen kansallisen laaturekisterin kehittämiselle.