Suomen kestävän kasvun ohjelma, Kestävä kasvu -hanke, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Kestävä kasvu-hankkeella on tarkoitus syventää ja laajentaa aikaisemmissa kehityshankkeissa tehtyä työtä. Hanke vastaa eritoten heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- tai potilasryhmien hoitoon pääsyn parantamiseen erikseen määritettyjen kohderyhmien kautta.  Hyvinvointisuunnitelmassa 2018-2022 hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on yksi alueen strategisia tavoitteita, kuten myös yhdenvertaisuuden edistäminen ja asukkaiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi osa hankkeen toimenpiteistä vastaa samaan tarpeeseen välillisesti sujuvoittamalla ja tehostamalla suunnitelman osiossa 4.2 määriteltyjä kaikkien alueen kansalaisten palveluita, joka vapauttaa resursseja heikossa tai haavoittuvassa asemassa oleville asiakas- ja potilasryhmille.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Suomen kestävän kasvun ohjelma, Kestävä kasvu -hanke, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Lyhyt kuvaus

Kestävä kasvu-hankkeella on tarkoitus syventää ja laajentaa aikaisemmissa kehityshankkeissa tehtyä työtä. Hanke vastaa eritoten heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- tai potilasryhmien hoitoon pääsyn parantamiseen erikseen määritettyjen kohderyhmien kautta.  Hyvinvointisuunnitelmassa 2018-2022 hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on yksi alueen strategisia tavoitteita, kuten myös yhdenvertaisuuden edistäminen ja asukkaiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi osa hankkeen toimenpiteistä vastaa samaan tarpeeseen välillisesti sujuvoittamalla ja tehostamalla suunnitelman osiossa 4.2 määriteltyjä kaikkien alueen kansalaisten palveluita, joka vapauttaa resursseja heikossa tai haavoittuvassa asemassa oleville asiakas- ja potilasryhmille.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeella on viisi keskeistä tavoitetta:  

  • helposti saavutettavat ja vaikuttavat nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, painottaen erityisesti aikuistumisen kynnysvaiheen palveluita.  Tavoite jakautuu kahteen toimenpiteeseen, jotka kytkeytyvät investointeihin 1 (hoitotakuun toteutuminen) sekä 4 (hoitotakuuta edistävät digitaaliset innovaatiot).
  • ikäihmisten erilaisten palvelutarpeiden riittävä ja vaikuttava täyttäminen mm. palvelutarpeen ennustamistyökalujen ja innovatiivisten pilottien avulla (investointi 1).
  • kroonisesta sairaudesta kärsiville mielekäs ja vaikuttava omahoito ja itseseuranta sekä riittävä palvelutarpeen täyttäminen esimerkiksi asiakassegmentoinnin, innovatiivisten pilottien ja vaikuttavuusmittariston käyttöönoton avulla (Investoinnit 1 ja 4)
  • oikea-aikainen ja oikeaan osoitteeseen ohjaava, resursseja tehokkaasti kohdentava asiakasohjaus laajentamalla digitaalisia asiakasratkaisuja (Investointi 1).
  • hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen avulla esimerkiksi Hyte-allianssi -yhteistyömallin vakiointia kuntien ja järjestöjen kanssa jatketaan ja vahvistetaan toimintamallin ennaltaehkäisevää varhaisen tuen roolia (Investointi 2).
Toimiaika

Ensimmäisen hankevaiheen rahoituspäätös saatiin huhtikuussa 2022. Hankkeen aikana valmistellaan seuraavan vaiheen hankesuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Hankkeen toimiaika 2022-2025. 

Toimijat

Hankehallinnoijana toimii Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymä vuoden 2022 loppuun asti. Vuoden 2023 alusta hankehallinnointi siirtyy Keski-uudenmaan hyvinvointialueelle.

Hankkeeseen osallistuvat vuoden 2022 aikana osatoteuttajina kaikki alueen kunnat ja muita yhteistyökumppaneita.

Hankkeeseen osallistetaan kehittämisen tueksi useita työryhmiä.  Hankkeessa tehdään yhteistyötä  DigiFinlandin sekä eri yrityskumppaneiden kanssa.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Frank Ryhänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Uudenmaan sote (Keusote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
frank.ryhanen@keusote.fi

Tekijä

Hanna Pellikka

Luotu

28.06.2022

Viimeksi muokattu

15.08.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Uudenmaan kuuden kunnan sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vuoden 2019 alusta lähtien vastannut kuntayhtymä on perustettu kesäkuussa 2017. Kuntayhtymä luo erinomaisen pohjan tulevalle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle, koska alueen järjestämisen näkökulmaa, palveluita, infrastruktuuria ja palveluverkkoa on jo uudistettu yhtenä kokonaisuutena, ja kaikki tulevan hyvinvointialueen kunnat ovat jo mukana kuntayhtymässä.

Keski-Uudenmaan vallitsevana ominaispiirteenä on alueen 199 000 henkilön väestön jakautuminen muita hyvinvointialueita tasaisemmin eri kuntien ja taajamien alueelle. Keski-Uudellamaalla onkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kehittää sen koko homogeeniselle alueelle soveltuvia ratkaisuja, kun vaihteluväli keskusta-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden välillä on pieni. Alueella on taajamien lisäksi myös harvaan asutumpia, maaseutumaisia alueita. Käytännössä kaikilla muilla tulevilla hyvinvointialueilla merkittävä osa väestöstä on keskittynyt yhteen tai kahteen keskuskaupunkiin.

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä huomioidaan alueen erityispiirteet, jotka poikkeavat joiltain osin koko Uudenmaan tasoisista piirteistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö kasvaa Keski-Uudellamaalla vuoteen 2030 saakka 2,2 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä 4,1 prosenttia. Väestöön suhteutettuna 
nettomuutto alueelle on ollut maan suurinta.

Vähintään 75-vuotiaiden määrä puolestaan lähes kaksinkertaistuu vuoden 2030 loppuun mennessä, mutta on edelleen maan pienimpiä. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kasvaneet, ja erityisesti nuorten kohdalla digitaalisten palveluiden suosio ja tarve lisääntyy.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta Keski-Uudellamaalla on käytössä useita erillisiä kunnilta siirtyneitä järjestelmäkokonaisuuksia. Kuntayhtymä tähtää hyvinvointialueen yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden käyttöönottoon. Keski-Uudellamaalla asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden (APTJ) suunnittelu ja toimeenpano on kohdentunut Apotti-hankkeelle vaihtoehtoisiin etenemistapoihin.

Hankkeen etenemiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat useat Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän organisaation sisäiset sekä sidosryhmiin linkittyvät ulkoiset riippuvuudet. Kuntayhtymän sisäisesti hankkeella on lukuisia yhdyspintoja erityisesti osittain samanaikaisesti toteutettavan Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen sekä kuntayhtymän tuottavuustoimenpiteiden kanssa. On tärkeää huomioida myös kuntayhtymän lukuisat muut kehityshankkeet sekä hankkeen aikana suunniteltavat ja mahdollisesti toteutettavat muutokset tietojärjestelmiin.

Päämäärä ja päätavoite

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän kokonaistavoite Kestävä kasvu -hankkeessa on vahvistaa vaikuttavuuspohjaista järjestämistä ja palvelutuotannon ohjausta, mikä on keskeinen osa kuntayhtymän strategisia linjauksia ja muita kehittämiskokonaisuuksia.

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät vaikuttavuusperusteisen järjestämisen ja palvelutuotannon toteuttamiseen erityisesti digitalisaation ja uusien toimintamallien keinoin. Lopullisena tavoitteena on hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkaminen ja vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kohdentaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaan väestöön. 

Hankkeella on viisi tavoitetta, jotka jakautuvat yhteensä seitsemään toimenpiteeseen. Ensimmäinen tavoite on helposti saavutettavat ja vaikuttavat nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, painottaen erityisesti aikuistumisen kynnysvaiheen palveluita. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään muun muassa asiakassegmentoinnin, palveluketjun mallintamisen, innovatiivisten pilottien ja palveluiden digitalisaation keinoja. Tavoite jakautuu kahteen toimenpiteeseen, jotka kytkeytyvät investointeihin 1 (hoitotakuun toteutuminen) sekä 4 (hoitotakuuta edistävät digitaaliset innovaatiot).

Tavoite kaksi on ikäihmisten erilaisten palvelutarpeiden riittävä ja vaikuttava täyttäminen mm. palvelutarpeen ennustamistyökalujen ja innovatiivisten pilottien avulla Tavoite koostuu yhdestä toimenpiteestä, joka kytkeytyy investointiin 1. Toinen tavoitteen toimenpide (toimenpide numero 4) jää hankkeesta pois.

Kolmas tavoite on kroonisesta sairaudesta kärsiville mielekäs ja vaikuttava omahoito ja itseseuranta sekä riittävä palvelutarpeen täyttäminen esimerkiksi asiakassegmentoinnin, innovatiivisten pilottien ja vaikuttavuusmittariston käyttöönoton avulla. Tavoite on jaettu kahteen toimenpiteeseen, joista molemmat keskittyvät diabetespotilaisiin. Toimenpiteet kytkeytyvät investointeihin 1 ja 4. Neljäntenä tavoitteena oikea-aikainen ja oikeaan osoitteeseen ohjaava, resursseja tehokkaasti kohdentava asiakasohjaus laajentamalla digitaalisia asiakasratkaisuja.

Viimeisenä eli viidentenä tavoitteena on hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen avulla. Hyte-allianssi -yhteistyömallin vakiointia kuntien ja järjestöjen kanssa jatketaan ja vahvistetaan toimintamallin ennaltaehkäisevää varhaisen tuen roolia investointiin numero 2 linkittyen (ennaltaehkäisyn ja ongelmien varhaisen tunnistamisen edistäminen).

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Toimenpide 1: Pärjääjä-mallin käyttöönotto nuorille aikuisille mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville

  • Tuotoksina moniammatillista työpajatyöskentelyä ja data-analytikaan hyödyntämistä.
  • Vuoden 2022 tuloksena projektisuunnitelma, johon sisältyy mm. kohderyhmän tunnistaminen ja toimeenpanon vaiheistamissuunnitelma hankekaudelle. Vuosien 2023-2025 tuloksena on tarkoitus syntyä esimerkiksi automaatioon perustuva asiakassegmentoinnin työväline.
  • Toimenpiteen vaikutuksena vuonna 2022 kohderyhmän tunnistaminen tukee haavoittuvassa asemassa olevien tukemista palvelujärjestelmässä ja lopulta palveluiden yhdenvertaisuutta. Vuosien 2023-2025 vaikutuksena organisaatio voi seurata kohderyhmän palvelurakenteen kehittymistä ja vaikuttaa palveluvalikoimalla nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon.

Toimenpide 2: Nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluketjun mallinnus ja palveluiden integrointi

  • Tuotoksina moniammatillista työpajatyöskentelyä, data-analytikaan hyödyntämistä ja pilotointia, sekä palveluketjun implementointia.
  • Vuoden 2022 tuloksina matalan kynnyksen palveluiden pilotti, sekä projektisuunnitelma, johon sisältyy mm. kohderyhmän nykytilan kartoitus ja analysointi, sekä toimeenpanon vaiheistamissuunnitelma hankekaudelle. Vuosien 2023-2025 tuloksena esimerkiksi palveluketjun määrittely datalähtöisesti.
  • Toimenpiteen vaikutuksena vuonna 2022 on konkreettinen, kokonaiskuvan huomioiva ja yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa laadittu hankesuunnitelma, joka on ensimmäinen askel 2023-25 vaikutusten toteutumiseen. Niistä esimerkkinä voidaan mainita resurssien oikeasuhtainen mitoitus, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia asiakkaiden palvelun laatuun ja kustannusten hallintaan.

Toimenpide 3: Mataloituneesta toimintakyvystä kärsivien ikäihmisten vaikuttavat palvelut

  • Tuotoksina moniammatillista työpajatyöskentelyä, data-analytikaan hyödyntämistä ja pilotointia.
  • Vuoden 2022 tuloksina syntyy matalasta toimintakyvystä kärsivien palveluiden pilotti, sekä  projektisuunnitelma, johon sisältyy mm. kohderyhmän tunnistaminen, mataloituneen toimintakyvyn mittaamisen määritykset ja toimeenpanon vaiheistamissuunnitelma hankekaudelle. Vuosien 2023-2025 tuloksena syntyy mm. mataloituneen toimintakyvyn mittaamisen implementointi kaikille kotihoidon asiakkaille.
  • Toimenpiteen vaikutuksena vuonna 2022 on konkreettinen, kokonaiskuvan huomioiva ja yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa laadittu hankesuunnitelma, joka on ensimmäinen askel 2023-25 vaikutusten toteutumiseen. Kohderyhmän tunnistaminen tukee haavoittuvassa asemassa olevien tukemista palvelujärjestelmässä ja lopulta palveluiden yhdenvertaisuutta. Toimenpiteen vaikutuksina vuonna 2023-2025 on muun muassa palvelujen oikea-aikaisempi kohdentuminen niitä eniten tarvitseville ikääntyneille.

Toimenpide 5: Diabeetikoiden vaikuttavuusperusteinen omahoito ja itseseurannan tuki

  • Tuotoksina moniammatillista työpajatyöskentelyä, data-analytikaan hyödyntämistä ja pilotointia.
  • Vuoden 2022 tuloksina syntyy pilotti omahoidon vaikuttavasta tukemisesta perusterveydenhuollossa, sekä projektisuunnitelma, johon sisältyy mm. tilannekuvan luominen asiakasryhmän palveluista yhdyspinnoilla.
  • Toimenpiteen vaikutuksena vuonna 2022 on konkreettinen, kokonaiskuvan huomioiva ja yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa laadittu hankesuunnitelma, joka on ensimmäinen askel 2023-25 vaikutusten toteutumiseen. Kohderyhmän tunnistaminen tukee haavoittuvassa asemassa olevien tukemista palvelujärjestelmässä ja lopulta palveluiden yhdenvertaisuutta. Toimenpiteen vaikutuksina vuonna 2023-2025 syntyy mm. vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluita kohderyhmälle. Lisäksi organisaation tavoiteasetanta muutetaan kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa.

Toimenpide 6: Ennustemallin käyttöönotto diabetesta sairastaville aikuisille

  • Tuotoksina moniammatillista työpajatyöskentelyä ja data-analytikaan hyödyntämistä.
  • Vuoden 2022 tuloksena syntyy projektisuunnitelma, johon sisältyy mm. kohderyhmän tunnistaminen ja toimeenpanon vaiheistamissuunnitelma hankekaudelle. Vuosien 2023-2025 tuloksina syntyy mm. automaatioon perustuva asiakassegmentoinnin työväline.
  • Toimenpiteen vaikutuksena vuonna 2022 on konkreettinen, kokonaiskuvan huomioiva ja yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa laadittu hankesuunnitelma, joka on ensimmäinen askel 2023-25 vaikutusten toteutumiseen. Vuosien 2023-2025 vaikutuksena organisaatio voi seurata kohderyhmän palvelurakenteen kehittymistä ja vaikuttaa palveluvalikoimalla nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon.

Toimenpide 7: Omaolon käytön laajennus

  • Vuoden 2022 tuotoksina syntyy Omaolon oirearvioiden, tarkastusten ja valmennusten priorisointi yhteistyössä sote-palveluiden kanssa. Vuosien 2023-2025 tuotoksina syntyy mm. Omaolon oirearvioiden ja palveluarvioiden sekä terveys-, määräaikais- ja hyvinvointitarkastusten priorisointi yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa.
  • Vuoden 2022 tuloksina aiemmin aloitettua käyttöönottoa laajennetaan ja syvennetään siinä määrin, että käyttöön on tarkoitus ottaa noin 16 oirearviota ja 2 määräaikaistarkastusta. Vuosien 2023-2025 tuloksina Omaoloa otetaan laajemmin käyttöön esimerkiksi suun terveydenhuollon ja ennaltaehkäisevissä palveluissa.
  • Toimenpiteen vaikutuksena vuonna 2022 asukkaat pystyvät itsenäisesti hakeutumaan oikeaan terveyspalveluun digitaalisen oirearvion avulla. Vuosien 2023-2025 vaikutuksena asiakasohjaukseen käytetyt resurssit vähenevät automatisoinnin myötä, jolloin säästyneet resurssit voidaan suunnata tehokkaamin asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Toimenpide 8: Hyvinvoinnin palvelukonseptin implementoinnin ja vakioinnin suunnittelu

  • Tuotoksena on ilmiöpajatyöskentely yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. jonka avulla määritetään hyvinvoinnin palvelukonseptin seuraavat askeleet.
  • Vuoden 2022 tuloksena syntyy projektisuunnitelma, johon sisältyy mm. suunnitelma hyvinvoinnin 
    palvelukonseptin eli hyte-allianssin kumppanuusmallin implementoinnille ja vakioinnille. Vuosien 2023-2025 tuloksina syntyy mm. toimintamallia tukeva digitaalinen palvelu, esim. sähköinen palvelutarjotin.
  • Toimenpiteen vaikutuksena asukkaat pystyvät itsenäisesti hakeutumaan oikeiden palvelujen äärelle oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin, minkä lisäksi ammattilaiset pystyvät myös ohjaamaan asukkaita oikeisiin palveluihin paremmin.

Aihealueet