Yhteistyö ja asiakaslähtöisyys korostuivat Sujuvat palvelut -valmennuksen puolivälisemiaarissa

Eri alueiden kehittämistiimit kokoontuivat jakamaan puoliväliseminaarissa kokemuksiaan ja tuotoksiaan vuoden pituiselta yhteiseltä matkaltaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palvelujen kehittämisestä. 

Esityksiä kuultiin niin nuorten ja lapsiperheiden kuin myös työikäisten ja ikääntyneiden palvelukokonaisuuksista mukaan lukien somaattisen terveydenhuollon lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalihuollon palvelut sekä yhdyspinnat sote-sektorin ylitse esimerkiksi kouluihin.

Kaikilta tiimeiltä kuultiin kuvaus kehittämisen kohteena olevasta asiakasryhmästä ja tunnistetuista ongelmista, saavutetuista tuloksista ja mittareista sekä kehittämisen opeista ja oivalluksista.

Monialaisessa yhteistyössä löydetään asiakaslähtöiset ratkaisut ja parannetaan palvelujen saavutettavuutta

Monialainen yhteistyö tunnistettiin erityisen tärkeäksi kokonaisvaltaisempien ja tehokkaampien palvelumallien suunnittelussa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kehitetään ikäihmisten suun terveydenhuollon palveluja, joissa tiimi koostuu hammaslääkäreistä, suuhygienisteistä ja sosiaalialan ammattilaisista. 

Helsingin kaupungin tiimi esitteli monialaista toimintamallia maahanmuuttajataustaisille nuorille, jossa on mukana sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiantuntijat. Tavoitteena on tarjota nuorille kattavaa tukea, joka huomioi heidän erityistarpeensa ja auttaa heitä integroitumaan yhteiskuntaan. Lähestymistapa ei ainoastaan paranna nuorten hyvinvointia, vaan myös edistää heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan.

Jokaisessa kehittämistiimissä oli valmennuksen aikana mukana asiakasedustaja. Palautteen perusteella tämä oli korvaamaton tapa saada monialaisen kehittämisen fokus pysymään asiakas- ja palveluprosessien parantamisessa. 

Digi osana parempia palveluja

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on vahvasti mukana valmennusten asiakas- ja palveluprosessien kehittämistä. Esimerkkinä kuulimme Kymenlaakson hyvinvointialueen projektista, jossa kehitettiin digitaalista ajanvarausta sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa. 

Oppiminen ja parhaat käytännöt

Saimme kuulla puoliväliseminaarissa monia käytännön esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä. Keskustelimme myös käytännön teknisistä haasteista, kriteeristöjen määrittelystä ja alueellisista eroista toimintatavoissa sekä siitä, miten haasteita on ratkaistu. 

Satakunnan projektissa tarkasteltiin jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolkua toisen asteen oppilaitoksessa ja kehitettiin sen tukea ja turvaamista. Kehittämisen edetessä ratkottiin esteitä eri toimijoiden välisessä tiedonkulussa ja etsittiin keinoja työskennellä yhdessä nuoren kanssa. 

Yhdessä saavutamme enemmän

Yhteistyö eri alueiden ja asiantuntijoiden kesken osoitti jälleen kerran voimansa palvelujen kehittämisessä. Tämä konkretisoitui muun muassa Varsinais-Suomen projektissa, jossa mietittiin 18–29 –vuotiaan sosiaalihuollon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisasiakuutta.

Puoliväliseminaari oli inspiroiva ja antoisa tapahtuma, joka vahvisti uskoa monialaisen yhteistyön ja asiakaslähtöisyyden merkityksestä monialaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Seminaari osoitti, että yhdessä voimme saavuttaa enemmän. Ja kenties viritti osallistujia tuleviin yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin!

Kiitos kaikille osallistujille ja puhujille, jotka tekivät tästä seminaarista unohtumattoman! 

Anu Väänänen, asiantuntija
Anu Vähäniemi, projektipäällikkö
 

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen vastaa tarpeeseen (11.10.2024)

Mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen (miepä) kehittäminen etenee kaikilla hyvinvointialueilla. Kehittämisen vauhdittajana toimivat hyvinvointialueiden uudet mahdollisuudet laajemmissa palvelukokonaisuuksissa, digitalisaation edistyminen sekä taloudellinen tilanne. Samoihin tekijöihin liittyvät haasteet voivat toimia myös kehittämisen jarruttajina. Osin motivaattorina on pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen miepä-kehittämisen jatkumo, johon ulkopuolinen hankeraha edelleen myötävaikuttaa. Oli kannustin mikä tahansa, lopulliset hyödyt kehittämistyöstä punnitaan siinä vaiheessa, kun arvioidaan, onko kehittäminen saatu kytkettyä hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen arkeen ja juurrutettua koko hyvinvointialueelle.

Johtajien verkostopäivillä kansallinen tilannekuva

Mielenterveys- ja päihdejohtajien verkostopäivillä syyskuussa jaettiin kansallinen tilannekuva hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakenteista, keskeisistä prosesseista, onnistumisista ja haasteista. Verkostopäivien teema oli palvelujen yhteensovittaminen. Hyvinvointialueiden esityksistä näkyi, miten hyvin eri tavoin miepä-palvelut on alueilla organisoitu ja johdettu. Riippumatta rakenteista löytyi kaikille yhteisiä onnistumisia, kuten osaamisen lisääntyminen sekä yhteistyön ja kokonaiskoordinaation parantuminen. Alueet kertoivat yhteisten arvojen ja tahtotilan johtavan toimintaa. 
Yhtenäiset, integroidut ja saumattomat palvelukokonaisuudet perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalveluiden välillä ovat tuoneet joustoa ja monipuolisuutta sekä yhdenvertaisuutta palveluihin.

 Osassa hyvinvointialueita kehittämistoimenpiteet ovat parantaneet palvelujen saavutettavuutta. Alueilla mietitään esimerkiksi jalkautuvia ja matalan kynnyksen palveluita sekä konsultaatiomalleja eri tasojen välillä. Usealla hyvinvointialueella mainittiin selvitykset lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuudesta. Keskusteluissa tarkastellaan hoidon porrastusta ja palvelujen yhteensovittamisen tarvetta. Joissakin puheenvuoroissa todettiin, että pitkäaikaisten mielenterveyshäiriöiden tuki on voinut jäädä muun kehittämisen jalkoihin.

Hyvinvointialueiden yhteinen toimintakulttuuri on edelleen rakentumassa eikä poisoppiminen vanhasta ole aina helppoa. Haasteena tunnistetaan henkilöstöpula ja henkilöstön jaksaminen sekä talouden realiteetit. Koulutuksien onnistumista seuraa menetelmäosaamisen ylläpitämisen haaste. Tietoa johtamisen tueksi kaivataan enemmän. Pääkaupunkiseudulla on omat erityishaasteensa HUS erillisratkaisun myötä ja joillakin alueilla nousee esiin haja-asutusalueiden haasteet palvelujen järjestämisessä. Huolta koetaan myös siitä, mitä kehitetyille hyville toimintamalleille tapahtuu hankerahoituksen loputtua.

Uusien menetelmien käyttöönottoon tukea

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden työmenetelmiin on viime vuosina suositeltu tutkittuun tietoon perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja henkilöstön kouluttamista niihin. Menetelmien valintaan, käyttöönoton vauhdittamiseen ja toimintamallin soveltuvuuden arviointiin löytyy tietoa. Tätä avataan syksyllä 2024 mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkoston Nopeutta implementointiin -webinaarisarjassa. Tarjolla on teoriatietoa, käytännön kokemuksia ja yhteistä keskustelua kartoitus- ja valmisteluvaiheeseen, sekä käyttöönotto- ja ylläpitovaiheisiin. Kolmessa tapaamisessa keskitytään eri vaiheiden mittareihin, joita voi menetelmien käyttöönotossa hyödyntää.  

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkostossa käydään ammattilaisten, kehittäjien, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua. THL:n ylläpitämään verkostoon on liittynyt yli 170 henkilöä. Verkoston tilaisuudet ovat vain verkoston jäsenille, eli jos et vielä kuulu verkostoon ja haluaisit liittyä, käy täyttämässä webroprol-lomake. Verkoston materiaalit löytyvät Innokylästä.

Sujuvat palvelut -valmennus mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä vauhdittamassa

RRP:n hanketyössä 2023–26 aikana Sujuvat palvelut -valmennuksessa 46 tiimistä yli puolet parantaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakas- ja palveluprosesseja. Työ tehdään monialaisesti yhteistyössä koko sote-sektorin sekä muiden sidosryhmien kanssa. Usean miepä-tiimin asiakasryhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, toki muutkin ikäryhmät ovat valmennuksissa edustettuina. Hankkeessa on pohdittu terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyön hyötyjä asiakkaan näkökulmasta. Kehittämisen aikana on innovoitu uusia tapoja toimia asiakkaan tarpeista lähtevissä tiimeissä, esimerkiksi digiavusteisuutta lisäten. Kokemusasiantuntijatoiminta, asumispalvelut tai perus- ja erityistason väliset konsultaatio- ja siirtymäprosessit ovat myös kehittämiskohteina. 

Kaikkien valmennuksessa olevien tiimien yhteinen palaute on ollut, että asiakkaan mukana olo kaikissa kehittämistiimeissä on koko läpimurtovalmennuksen ehdottomasti positiivisin asia. Miepä-kehittämisen pitkät perinteet kokemusasiantuntijoiden mukaan ottamisena ammattilaisten rinnalle onkin ollut iloiten nähtävissä. Sujuvat palvelut -valmennusten miepä-kehittämiskohteet on koottu projektin www-sivulle. 

Hankekausi RRP:ssä on kääntynyt loppusuoralle ja hyvinvointialueilla mietinnässä ovat uusien toimintamallien ja tehtyjen kokeilujen juurruttamistoimenpiteet. Lopuksi on arvioitava sitä, miten tavoitteisiin on päästy ja kuinka viisaasti on käytetty hankerahoitusta. Näihin toimenpiteisiin tarjoamme THL:n puolelta hanketukea. Muutos on nopeaa ja toivottavasti hankeväsymystä ei vielä näy, vaan edelleen jaksetaan yhdessä parantaa palveluja asiakaslähtöisimmäksi.

Anu Vähäniemi, projektipäällikkö
Sujuvat palvelut -projekti
 

Toimintamallikuvauksen arviointilomake julkaistu!

Tule testaamaan lomaketta!

Hyvinvointialueille on kehitetty oman työn tueksi Toimintamallikuvauksen arviointilomake. Kehitystyö on tehty yhteistyössä hyvinvointialueiden RRP:n kehittäjien, projektipäälliköiden, hankejohtajien kanssa.

Testaa lomake yksin tai yhdessä tiimisi kanssa. Lähetä palautekysely meille, niin saamme kehitettyä arviointilomaketta tarpeittenne mukaiseksi. 

Arviointilomake ja palautekysely löytyvät Tukea toimintamallien kehittämiseen ja kuvaamiseen sivun yläosasta, kohdasta Toimintamallien arviointi. 

Mitä 
Lomakkeen avulla tarkastellaan toimintamallikuvauksen sisältöä ja laatua sekä voidaan täsmentää kuvausta Innokylään. Lomake on ensisijaisesti apuväline kuvauksen tehneen työryhmän omaan käyttöön. Tämän lisäksi lomaketta voi hyödyntää vertaisarvioinnissa. Lomakkeen käyttö on vapaaehtoista ja yksi tuen muoto RRP:n hanketoimijoille omien toimintamallien kuvaamiseen.

Kenelle
Kuvauksen tehnyt henkilö tai työryhmä käy läpi lomakkeen avulla toimintamallikuvauksen sisällöt ja arvioi miten eri osa-alueet ovat toteutuneet. Vertaisarvioinnissa oman organisaation työntekijät arvioivat toistensa toimintamalleja.

Milloin
Lomaketta voi käyttää apuna toimintamallia kuvatessa ja suositellaan käytettäväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun toimintamallia ollaan merkitsemässä valmiiksi.

Missä
Toimintamallikuvauksen arviointilomake sijaitsee Tukea toimintamallien kehittämiseen ja kuvaamiseen -sivulla. Halutessanne voitte tallentaa itsearviointilomakkeen ja liittää sen Innokylän toimintamalli-kuvaukseen. 

Ohjeet toimintamallin kuvaamiseen:
RRP yleiset ja investointikohtaiset Innokylä-ohjeet (Innokylä)
 

Kaisa Lahtinen, asiantuntija, THL

Mittaaminen ja arviointi tuo muutoksen näkyväksi

Hanke- ja kehittämistyössä tuotetaan uusia toimintamalleja, työvälineitä ja tekemisen tapoja. Kehittämistyön tuotosten vakiintuminen osaksi pysyviä käytäntöjä ja rakenteita on kuitenkin usein kiinni yhdestä asiasta: pystytäänkö toivottu muutos, eli vaikuttavuus, osoittamaan ja viestimään vakuuttavasti. Mittaaminen ja arviointi ovat keskeinen osa kehittämistoimintaa. 

Lähtötilanteen kuvaaminen ja muutoksen seuraaminen mittausdatan avulla mahdollistavat muutoksen näkyväksi tuomisen ja sen arvioinnin. Arvioinnissa erityisen oleellista on saada tietoa siitä, toimiiko uusi tapa tehdä asioita ja mikä on muuttunut. Mittareiden avulla kerrotaan, kuinka kehittämistyö on parantanut asiakkaan palveluprosessia tai vaikkapa säästänyt resursseja. Arviointi on viime kädessä toiminnan arvon ja merkityksen osoittamista. 

Mittaaminen ja arviointi toi linjoille lähes 400 kehittäjää  

Kehittämisen tuen hankeverkoston kehittämisklinikka (21.8.2024) kokosi Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) aluehankkeiden kehittäjät mittaamisen ja arvioinnin kysymysten äärelle.  Tilaisuuteen osallistui huimat 368 kehittäjää eri puolilta maata. Tilaisuuden alussa kuultiin THL:n erityisasiantuntija Nella Savolaisen puheenvuoro Muutos näkyväksi - loppuarviointi RRP-ohjelmassa. Muiden puheenvuorojen sisältöjä olivat mittaaminen ja arviointi RRP:ssä, mittarikoonti hankesuunnitelmista sekä vinkit mittaamisen ja arvioinnin kuvaamiseen Innokylään. Lopuksi kuultiin Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden esimerkit mittaamisen ja arvioinnin haasteista ja kehittämistyön vaikutusten näkyväksi tekemisestä.  

Aluehankkeissakin tunnistetaan, että tavoitteiden asettaminen, muutoksen mittaaminen ja arviointi ovat oleellinen osa kehittämistyötä. Usein mittaaminen ja arviointi koetaan kuitenkin hankalaksi. Tilaisuuden aikana toteutetuissa ryhmäkeskusteluissa kysyimme osallistujilta, minkälaisia haasteita he ovat mittaamisessa kohdanneet. Enemmän tukea tavoitteiden ja mittareiden asettamiseen olisi toivottu heti hankekauden alussa. Kehittämistyöntekijät saattavat kokea olevansa organisaatiossaan aika yksin, eikä mittareiden rakentamiseen vaadittavaa laajaa osaamista välttämättä ole helposti saatavilla oman työyhteisön sisältä. Kehitettävät prosessit ovat monimuotoisia, sektorirajat ylittäviä ja moniammatillisia. Yhteisiä järjestelmiä monialaiseen kirjaamiseen ei juuri ole, ja näin ollen myös yhtenäisten mittaritietojen saaminen on haasteellista. Toisinaan täytyy pitää “tukkimiehen kirjanpitoa” käsipelillä, kun tarkastellaan uusien prosessien dataa. Mittaaminen ei myöskään ole vielä kaikille tuttua, eikä ehkä osata nähdä kaikkia hyötyjä, mitä mittaamisella saavutetaan. Mittaaminen koetaan siis ainakin osittain haasteellisena, mutta kuulimme myös onnistumisia ja hyviä vinkkejä jaettavaksi muille kehittäjille. 

Systemaattinen mittaaminen apuna arvioinnissa 

Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä hioa RRP-hankkeiden mittareita ja arvioinnin prosesseja! Alkuun on hyvä tarkastella mitä hankesuunnitelmaan on kirjattu muutostavoitteista ja mittaamisesta, ja millaisia mittareita sinne on koottu. Pohtikaa, toteutuuko suunnitelmaan kirjattu mittaaminen teillä, ja toisaalta, miten isoja tavoitteita voisi pilkkoa pienempiin, helpommin mitattaviin kokonaisuuksiin. Arviointia voi tehdä, vaikka alkumittausta ei jostain tietystä datasta olisikaan käytettävissä. Matkan varrellakin on mahdollista toteuttaa esim. haastatteluja asiakkaille ja asiantuntijoille ja kerätä näkemyksiä siitä mikä on muuttunut heidän arvionsa mukaan. Tai ottaa jostain datasta väliotoksen ja hanketyön edetessä seurata miten tilanne kehittyy. Toivottavaa on, että mittauksia jatketaan myös hanketyön päättymisen jälkeen. 

RRP-hankkeissa kaikki kehitetyt toimintamallit kuvataan Innokylään. Innokylän kehittämisen polulle on hyvä kuvata kehittämistyön pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, niihin asetetut mittarit sekä koottu data. Mittaustulosten näkyväksi tuominen helpottaa myös arviointiosion kirjoittamista. Innokylän Toimintamallin arvioinnin tulokset tiivistettynä -osioon kuvataan, miten kehittämisen kohteena olevan asian tilanne on muuttunut kehitetyn toiminnan/palvelun käytön seurauksena. Tätä arvioidessa on hyvä osoittaa muutos datan avulla, kuvata arvioinnin tuloksia ja indikaattoreita. 

Mittaaminen ja arviointi ovat korvaamattoman tärkeä osa kehittämistyötä ja uusien toimintamallien vakiinnuttamista. RRP-hankekauden lähestyessä loppusuoraa on syytä varmistaa, että näihin on varattu riittävästi aikaa ja resursseja. THL tarjoaa tukea RRP-aluehankkeiden kehittämistyölle ja vakiinnuttamiselle lukuisissa verkostoissa. 

Lisätietoa ja tukea 

• Kaikki Kehittämisen tuen hankeverkoston ja kehittämisklinikoiden materiaalit löytyvät hankeverkoston Innokylä-sivun työpöydältä. 
• RRP-hankkeiden yleiset ja investointikohtaiset ohjeet, usein kysytyt kysymykset ja muuta tukimateriaalia toimintamallien kuvaamiseen on koottu Tukea toimintamallien kehittämiseen ja kuvaamiseen sivulle Innokylään  
• Lisätietoja hanketyötä tukevista kansallisista verkostoista verkkosivuillamme 

Kirjoittajat:  

Kaisa Lahtinen, asiantuntija THL 

Reetta Nick, asiantuntija, THL 

Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 

Hanketyön puoliväli ohitettu – Sujuvat palvelut -projektilta konkreettista tukea kehittämiseen (6.6.2024)

Onnittelut hyvinvointialueille! Olette monenlaisesta paineesta ja haasteista huolimatta pystyneet mallikkaasti viemään eteenpäin kehittämishankkeita, joilla parannetaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Tasapainoilu säästöpaineiden, henkilöstön riittävyyden ja pysyvyyden sekä asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeen välillä ei ole helppoa, mutta viime vuoden loppuun mennessä oli noin 150 miljoonan euron valtionavustuksesta kulunut 17 prosenttia. Keväällä hanketyössä lähti kirivaihde käyntiin, kun loputkin kehittäjähenkilöstöt siirrettiin esimerkiksi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta RRP-hankkeeseen. 

Oman haasteensa investointi 1:n kehittämistyölle tuo hallituksen kehysriihipäätös, jossa kiireettömän hoitoonpääsyn määräaikaa lisättiin kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Nähtäväksi jää, kuinka paljon tuo vaikuttaa EU:lle raportoitavaan mittariin, jossa tavoite on, että 80 % käynneistä toteutuu seitsemässä vuorokaudessa.  Lähtötilanne vuoden 2020 alussa oli 67 % ja nyt huhtikuussa luku oli 79 %. Nyt kyse on siis siitä, miten toivottu trendi muuttuneista säädöksistä huolimatta jatkuu. Kaikkien toive on, että ihmiset pääsevät tarpeen mukaan viiveettä kiireettömään hoitoon.

Kehittämisen tuen kuulumiset

Hankeaikaa on vielä jäljellä vuoden 2025 loppuun, ja nyt hanketyön puolivälissä on sopiva kohta väliarvioinnille. Erityisen iso kiitos kaikille teille palautetta antaneille. Kuten itse opetamme, on kehittäminen sitä, että suunnitellaan tekemistä, tehdään ja pilotoidaan suunniteltua sekä arvioidaan tehtyä, jonka perusteella joko hylätään kokeilu, parannetaan seuraavaa kertaa varten tai siirrytään uuden toimintamallin kiinni pitämisen vaiheeseen (PDSA).  

Palautteen mukaan olemme kevään aikana THL:n tuen muodoissa onnistuneet. Tavoitteena on ollut, että tuki kohdentuu oikea-aikaisesti ja saavuttaa kohderyhmänsä, kannustaa eri hyvinvointialueiden kehittäjiä verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia ja toki on myös sisällöllisesti laadukasta ja ajankohtaista. On ollut ilo olla tukemassa hyvinvointialueiden kehittämistyötä.

Kevään aikana kehittämisen tuen hankeverkostossa on pyöritetty neljä kehittäjille kohdennettua kehittämisklinikkaa. Webinaareihin on osallistunut runsaasti kuulijoita (120-185 henkilöä/tilaisuus). Tilaisuuksista on koettu olevan hyötyä ja aihesisällöt ovat kohdanneet hyvin kehittämistyön tarpeet. Erityistä kiitosta ovat saaneet muiden hyvinvointialueiden esimerkit tehdystä kehittämistyöstä.

Tulevien klinikoiden ohjelmaa on rakennettu toiveet huomioiden. Tiedossa on lisää vuorovaikutteisia ryhmäkeskusteluja ja yhteistä pohdintaa. 

Sujuvat palvelut -valmennuksessa mukana olevien tiimien innostusta ja paneutumista ei voi kuin ihailla ja kiitellä. Viisi valmennuskierrosta on pyörähtänyt käyntiin ja kaksi jo keväällä päättyikin. Mukana on ollut eri hyvinvointialueilta keskimäärin 10 kehittämistiimiä kierroksella. Kaikissa tiimeissä on mukana kehitettävää prosessia edustava asiakas, keskeiset ammattilaiset ja prosessin omistaja.

Yli sektorirajojen työskentely, kehittämistoimenpiteet ja suunnitelmat valmennuksen jälkeisestä juurruttamistyöstä ovat toteutuneet. Vuoden mittainen valmennuskierros on myös yllättävän nopeasti ohi. Alku tuntuu maratonilta ja lopussa huomataan, että muutosten läpiviemisen näkökulmasta valmennus olikin pikamatka. 

Hyvien toimintamallien levittäminen ja kehittäjien keskinäisen verkostoitumisen tuki on yksi kansallisen hanketuen painopisteistä. Tämä edellyttää yhdenmukaisia raportointiohjeita, tiedon välittämistä ja viestintää, kuten taulukot, joista näkee, mitä kehittämistä eri asiakasryhmien osalta alueilla tehdään tai THL:n asiakasryhmäkohtaiset verkostot. Innokylän toimintamallikuvauksien tekemiseen on laadittu konkreettiset ohjeet, rautalankamalleina myös niille kirjaajille, joille Innokylä ei ole entuudestaan tuttu. Lisätueksi on järjestetty monimuotoisia koulutuksia, kuten kyselytunteja ja työpajoja.  

Kohti pysyviä muutoksia

Uusien toimintamallien kehittäminen ei ole nopeaa puuhaa, kun tavoitellaan pysyviä muutoksia. Kyse on uuden asian kehittämisen lisäksi implementaatiosta. Paras lopputulos on se, että uusi toimintamalli on osa arkityötä ja työkulttuuria. Onnistuminen vaatii eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä ja johtamista.

Lopulta hanketyön ja sen tuen onnistumista mittaa se, saavatko ihmiset tarpeiden mukaisia palveluja ja minkälaisilla yhteisesti sovituilla ja seuratuilla mittareilla se osoitetaan. 

Toivotamme kaikille kehittäjille rentouttavaa kesän aikaa ja syksyllä taas intoa ja iloa tehdä sote-palveluista entistä parempia – me kuljemme edelleen rinnallanne!

Sujuvat palvelut -projektiryhmän puolesta,
Anu Vähäniemi, projektipäällikkö
 

Kaikki irti Innokylästä! - työpaja 5.6. klo 13

Jotta hyvät käytännöt ja ideat leviävät kansallisesti, on tärkeää osoittaa uuden toimintamallin synnyttämä muutos verrattuna lähtötilanteeseen, syntyneen ratkaisun perusidea sekä mitä ratkaisun käyttöönotto tuotti. Erityisen merkittävää on kuvata, miten uusi toimintamalli tuottaa arvoa asiakkaalle ja miten asiakasprosessi muuttuu uuden toiminnan myötä.

Toimintamallin käyttöönoton arvioinnissa oleellista on, toimiiko uusi tapa tehdä asioita ja mikä on muuttunut. Miten ja millä mittareilla muutosta on mitattu?

Kiinnostavaa on, miten toimintamallia ja ratkaisua juurrutetaan ja levitetään osaksi arjen toimintaa omassa organisaatiossa. Millaisia aika-, henkilöstö- ja osaamisen resursseja käytäntöön vieminen vaatii? Mitkä ovat vaiheet ja toimenpiteet, joilla uudesta toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia?

Tule mukaan kehittämisklinikalle toimintamalli-työpajaan 5.6. klo 13-15, jossa mietitään yhdessä, mikä tekee toimintamallista hyvän toimintamallin. Pääset keskustelemaan ja ideoimaan muiden kehittäjien kanssa. Tervetuloa mukaan!

Katso työpajan ohjelma!
Sujuvat palvelut -kehittämisklinikka: Innokylän hyödyntäminen kehittämistyössä ke 5.6.2024 klo 13.00 – 15.00

Mitä hyvinvointialueilla kehitetään? Tutustu tuoreisiin toimenpidetaulukoihin! (12.4.2024)

Miten ja minkä asiakasryhmän palveluita muilla alueilla kehitetään? Tutustu tuoreisiin toimenpidetaulukoihin!

Mitä hyvinvointialueilla kehitetään? Mitkä alueet kehittävät lapsiperheiden, mitkä ikääntyneiden palveluita? Millaisia toimintamalleja on suunnitteilla?

Näihin ja moneen muuhun kehittämiskohteeseen pääset tutustumaan THL:n verkkosivuilla julkaistuissa toimenpidetaulukoissa. Taulukoihin on koottu, minkälaisia kehittämistoimenpiteitä heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille on kohdennettu eri puolilla Suomea. Kehittämistoimenpiteiden avulla puretaan koronan aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.

Investointi 1:n kehittämistoimenpiteet on koottu hankesuunnitelmista asiakasryhmäkohtaisesti toimenpidetaulukoiksi. Asiakasryhmiä on yhteensä 15. Näiden taulukoiden avulla luodaan kansallisesti näkyväksi kokonaiskuvaa siitä, miten asiakas- ja palveluprosesseja kehitetään hyvinvointialueilla Suomen kestävän kasvun ohjelman investointi 1:ssä.  

On tärkeää tuoda kehittämistoimenpiteitä näkyväksi. Se auttaa alueiden kehittäjiä näkemään, löytyykö joiltain alueilta samankaltaista kehittämistä, mitä omalla alueella tehdään. Suosittelemme erittäin lämpimästi tutustumaan toimenpidetaulukoihin ja sukeltamaan myös pintaa syvemmälle. Kannustamme etsimään lisätietoja kehittämisestä alueiden hankesuunnitelmista sekä jo julkaistuista toimintamalleista.

Hankkeissa tehtävää kehittämistyötä kuvataan Innokylän toimintamalleissa

Innokylän toimintamallien kuvaamiseen kannattaa panostaa ja kuvata erityisesti hyväksi todettua uudenlaista toimintaa, jolla parannetaan asiakasprosesseja. Myös THL tuo esiin hyviä käytänteitä kansallisesti ja pyrkii levittämään niitä. Tässäkin Innokylän toimintamallikuvaukset ovat tärkeässä osassa!

Toisiin kehittäjiin yhteydessä oleminen ja verkostoituminen on enemmän kuin suotavaa. Samankaltaista kehittämistä tekevien kanssa kannattaa olla yhteydessä, koska yhteiskehittämällä ja ajatustenvaihdolla pääsette entistäkin parempiin ratkaisuihin. Tutustu siis toimenpidetaulukoihin, etsi tarkemmin tietoa Innokylästä ja ole rohkeasti yhteydessä muihin kehittäjiin!

Tutustu alueelliseen kehittämistyöhön THL:n verkkosivuilla.

Kaisa Lahtinen, asiantuntija verkostotyö, THL 

”Lähdimme rohkeasti kokeilemaan uusia toimintamalleja” - Oppeja ja hyötyjä Sujuvat palvelut -valmennuksen ensimmäiseltä kierrokselta

Sujuvat palvelut -valmennus on hyvinvointialueiden kehittäjille suunnattu noin vuoden pituinen valmennuskokonaisuus. Valmennuksen tavoitteena on kehittää hyvinvointialueiden asiakas- ja palveluprosesseja ja purkaa koronaepidemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä edistää hoitotakuun toteutumista.

Valmennuksiin voi osallistua kaikki Suomen kestävän kasvun (RRP) investointi 1:n hankkeissa työskentelevät kehittäjät.

Noin vuoden kestävän Sujuvat palvelut – valmennuksen ensimmäinen kierros saatiin päätökseen helmikuussa. Viimeisen työpajan kunniaksi järjestettiin Paras posteri -kilpailu, jossa osallistujat esittelivät valmennuksessa kehittämänsä toimintamallin. 

Saimme mitä innovatiivisempia, hauskempia ja kiinnostavimpia postereita! Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille tiimeille! Kilpailun voitti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tiimi Ville Vallattomat. Keskeisiä arviointiperusteita olivat posterin selkeys ja johdonmukaisuus, ongelmien, tavoitteiden, toimenpiteiden (PDSA) ja tulosten kuvaus, tiimin oppiminen ja posterin visuaalinen ilme. Onneksi olkoon Ville Vallattomille!

Sujuvat palvelut -valmennus jäsensi kehittämistyötä ja edesauttoi tiimin sitoutumista

Kysyimme Ville Vallattomilta palautetta valmennuksesta, ja mikä siinä oli tiimille erityisen arvokasta. Näin he vastasivat: 

Mikä oli valmennuksen suuri anti?

Valmennuksen suuri anti oli se, että se mahdollisti teorian ja menetelmien yhdistämisen samanaikaisesti konkreettiseen tekemiseen.

Mitä konkreettisia oppeja tai ideoita olette voineet viedä valmennuksesta mukaanne?

Asiakaskehittäjä tiimin jäsenenä läpi koko valmennusprosessin auttaa palauttamaan organisaatiokeskeiseksi lipsuvan näkökulman takaisin asiakkaan todellisiin tarpeisiin.   

Sen sijaan, että yritetään suunnitella “kaikki valmiiksi”, lähdetään rohkeasti kokeilemaan uusia toimintamalleja samalla viilaten tekemistä saatujen kokemusten pohjalta.  

Systemaattinen tavoitteiden asettelu ja seuranta.  

Miten arvioisitte valmennuksen kokonaisantia siitä näkökulmasta, jos ette olisi osallistunut valmennukseen: mistä olisitte jäänyt paitsi ja miten tämä olisi näkynyt kehittämistyössänne alueellanne?

Valmennuksen avulla kehitimme neuropsykiatrisesti oireileville perheille tutkimusjakson, jossa perheenjäsenten käynnit toteutuvat koordinoidusti samaan aikaan samassa paikassa ja tukitoimet suunnitellaan perheen kokonaistilanne huomioiden. Kehittämistyön keskiössä oli aikuisten ja lasten neuropsykiatristen palvelujen yhteisen työn rakenteiden luominen.  

Valmennusprosessi tarjosi erillisen ajan ja paikan kehittämistyölle ja edesauttoi tiimin sitoutumista ja keskittymistä. 

Valmennusprosessi välitavoitteineen ja -tehtävineen jäsensi kehittämistyötä. Selkeät ohjeet, valmentajien taustatuki sekä kehittämistyön periaatteita ja menetelmiä avaavat luennot auttoivat kokonaisuuden hallinnassa.   

Valmennusprosessin aikana pääsimme myös vertaisoppimaan muiden kehittämistiimien kanssa sekä hyödyntämään heidän kokemuksiaan ja osaamistaan.  

Mitä muuta haluaisitte sanoa valmennuksesta ja mitä se on teille/alueellenne kehittämistyöhön tuonut?

Kiitos antoisasta valmennuksesta, jonka avulla pääsimme hyvään vauhtiin kehittämistyössä! Näillä opeilla on hyvä jatkaa.  

Voittoisaan Etelä-Karjalan Ville Vallattomat -tiimiin kuuluivat: 

Saana Friberg, Sosiaalityöntekijä, Emma Leivo, va. toimintayksikön esimies, psykologi, Anu Markkanen, sairaanhoitaja, kehittäjä, Hennariikka Nurminen, projektipäällikkö, neuropsykologi, Tuija Sarkkinen, sairaanhoitaja, Leea Siintamo, perhepalvelujen ylilääkäri, Katariina Trygg, asiakas ja Henni Virnes, kouluterveydenhoitaja, ADHD-vastuuhoitaja.

THL:n Sujuvat palvelut -projektissa (investointi 1) kehitetään hyvinvointialueiden asiakas- ja palveluprosesseja ja parannetaan hoitoon ja palveluun pääsyä. Tavoitteena on monimuotoisesti palveluja kehittämällä nopeuttaa koko alueen väestön hoitoon pääsyä.

Sujuvat palvelut -valmennuksia toteutetaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP), joka tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Uusi vuosi, vanhat kujeet: Sujuvat palvelut -projekti porskuttaa täyttä vauhtia eteenpäin 

Hyvinvointialueilla kehittäminen on täydessä vauhdissa. Suomen Kestävän kasvun RRP-projektiin alueille rekrytoitu henkilöstö on vuodenvaihteessa saanut täydennystä. Projektin kiivas työstövaihe näkyy myös THL:n tarjoamassa tuessa. 

”Mikäs tässä toteuttaessa, kun on hyvät suunnitelmat tehtynä!” voidaan todeta hyvällä syyllä. 

Jokos huomasitte, että hankkeen verkkosivut thl.fi:ssä ovat uudistuneet? Sivuilla on esimerkiksi ajantasaiset tiedot THL:n verkostoista Investointi 1:n kehittämistyön tueksi. Kannattaa käydä tutustumassa!
Hanketyötä tukevat verkostot (thl.fi)

Kehittämisklinikat käynnistyivät kehittämisen tuen hankeverkostossa 

Uusin alueille suunnatun tuen muoto, kaikille avoin kehittämisklinikka, pidettiin tammikuun loppupuolella. Webinaarin teemana oli kehittämistyön juurruttaminen ja mittarit. Linjoille saapui 185 kehittäjää, joista suurin osa on investointi 1:n kehittämisessä mukana. Kaikki hyvinvointialueet olivat edustettuina ja palaute erinomaista, kiitos siitä! 

Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa kerrottiin tuoreeltaan EU:n loppuraportin arviointikriteereistä. Tilaisuuden teemasta kuultiin lyhyet asiantuntija-alustukset, mahtavat esimerkit hyvinvointialueilta ja lopuksi mahdollistettiin yhteinen hybridikeskustelu. Jos et päässyt mukaan, löydät kaikki materiaalit Innokylästä.
Kehittämisen tuen hankeverkosto – kehittämisklinikat 2024

Seuraava kehittämisklinikka on tulossa 19.3 klo 13–15. Sen aiheena on Digikehittäminen osana asiakas- ja palveluprosessien parantamista. Ohjelma ja liittymislinkki löytävät THL:n tapahtumakalenterista ja lisätietoja saat Kaisa Lahtiselta. Tule kuulolle!
Sujuvat palvelut -kehittämisklinikka: Digikehittäminen osana asiakas- ja palveluprosessien parantamista 19.3.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkosto

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen koskee kaikkia hyvinvointialueita. Jokainen alue on nimennyt RRP:n investointi 1:n hankesuunnitelmaan kehittämistoimia, jotka kohdistuvat nuoriin tai nuoriin aikuisiin (13–29-vuotiaat), ja joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä.

Sujuvat palvelut -projekti pitää yllä kansallista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkostoa. Verkostoon on ilmoittautunut 130 miepä-ammattilaista, kehittäjää, esihenkilöä sekä muita kiinnostuneita ympäri Suomea. Verkoston webinaareissa jaetaan ajankohtaista tietoa THL:n miepä-tutkimuksesta ja kehittämisestä, kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja sekä alueiden hyviä käytäntöjä. Jos verkosto kiinnostaa sinua ja haluat osallistua webinaareihin, ilmoittaudu webropol-lomakkeella tai laita viestiä tulemaan Anu Vähäniemelle!
Webropol-ilmoittautuminen: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkosto 2024

Sujuvat palvelut -valmennuskierrokset etenevät

Sujuvat palvelut -läpimurtovalmennuksia järjestämme viidellä kierroksella eri puolilla Suomea. Yksi kierros kestää vuoden – se alkaa alkuinfosta ja päättyy loppuseminaariin. Valmennuskierrokset etenevät kuin juna, kun on vauhtiin päästy, niin raiteet vievät kohti määränpäätä, tosin välillä pysähdytään seisakkeella. Tärkeää on kuitenkin matkalla työskennellä ”kotijoukkojen” kanssa, sillä todellinen muutos tapahtuu siellä, ei työpajapäivissä. 

Kierroksen 1 loppuhuipentuma on tulossa ystävänpäivänä Kirkkonummella. Silloin käydään läpi kehittämistiimien ja niiden vieraiden kanssa yhteistä kehittämismatkaa ja tietenkin saavutettuja tuloksia: puhumme muutoksesta, jaamme oppeja tiimien kesken, suunnittelemme juurruttamistoimenpiteitä ja sovimme kehittämistyön jatkosta. Eikä tässä vielä kaikki, sillä äänestämme kierroksen parhaan posterin, kuuntelemme juhlapuheen ja nautimme kakkukahvit. Näin suurta ponnistusta on syytä juhlia! Seuraavassa hankeuutisten kirjeessä lisää asiasta osallistuneiden kehittämistiimien näkökulmasta. 

Kierroksella 2 Oulussa järjestetään maaliskuussa kolmas työpajapäivä. Silloin puhumme prosessien johtamisesta ja päivitämme uusia kehittämistoimenpiteitä. 

Kolmannen kierroksen toiset työpajapäivät pidettiin tammikuussa Turussa. Aiheena oli nykytilan kuvauksesta analyysin perusteella tiivistetty, pitkän tähtäimen tavoite ("Pohjantähti") ja sitä konkretisoivien välitavoitteiden määrittely, niille luodut mittarit, sekä kehittämistoimenpiteiden (PDSA) suunnittelu. 

”Huh, ei tämä helppoa ole, mutta lopulta asia kirkastui ja nyt päästään konkreettisesti tekemään kehittämistoimenpiteitä” oli erään tiimin kommentti haastavasta kehittämisprosessin vaiheesta. 

Valmennuskierros numero 4 starttasi Tampereella helmikuun alussa. Mukaan tuli taas 10 uutta kehittämistiimiä eri puolilta Suomea. ”Asiakkaan mukana olo tuo sellaista lisäarvoa tekemiseen, että paljon puuttuisi ilman sitä”, tuumasi eräs tiimi. Toinen tiimi ”lainasi” asiakasta toiselta tiimiltä, kun oma asiakasedustaja oli tällä kertaa estynyt. 

Kierros 5 starttaa infolla toukokuussa, ja työpajat käynnistyvät syyskuun alussa Espoossa. Kierrokselle on vielä kaksi paikkaa auki. Jos kiinnostuitte, kysykää lisää ja laittakaa pikaisesti sähköpostia Anu Väänäselle!

Tietoa jaetaan ja yhteistyötä tehdään

Investointi 1:n kehittämissisällöillä on laajat ja pitkät yhteistyöverkostot sekä hyvinvointialueilla että THL:ssä. Digikehittäminen on RRP-hankkeessa vahvasti osana asiakas- ja palveluprosessien kehittämistä. 

Niinpä Sujuvat palvelut -projekti oli alkuvuodesta muun muassa mukana kansallisessa seminaarissa, jossa aiheena oli palveluketjut ja niiden yhteiset käsitteet sekä tieto johtamisen välineinä. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisteemoista on käyty puhumassa niin lääkäripäivillä kuin kansallisessa seminaarissakin. Viestintä onkin tärkeää, ja jos sinä kaipaat meiltä jotain, niin olethan matalalla kynnyksellä yhteydessä!

On ilo olla mukana valmentamassa ja ohjaamassa näitä kehittämisen tuen prosesseja. Tästä on hienoa jatkaa!

Anu Vähäniemi, projektipäällikkö
Kaisa Lahtinen, asiantuntija (verkostot)
Anu Väänänen, asiantuntija (valmennus)

Kehittämistyölle näkyvyyttä tarjolla!

Nyt on mainio tilaisuus saada näkyväksi alueillanne tehtävää kehittämistyötä! Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkoston kevään 2024 kehittämisklinikoille etsitään hyviä käytänteitä ja toimintamalleja hyvinvointialueita.

Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto on tarkoitettu kaikille Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4, investointi 1 kehittäjille, THL:n vastuuhenkilönä asiantuntija Kaisa Lahtinen.

Tammikuussa 2024 käynnistyy verkoston kehittämisklinikat, jotka tukevat kansallisesti hyvinvointialueiden kehittäjiä ja mahdollistavat alueiden välisen vuoropuhelun.

Kehittämisklinikoilla on asiantuntijapuheenvuoroja sekä esimerkkejä hyvinvointialueilta hyvistä käytänteistä, toimintamalleista tai kehitteillä olevista prosesseista. Lisäksi joka tilaisuudessa kuullaan Innokylän terveiset sisältäen tukea toimintamallien kuvaamiseen, erilaisten työkalujen käyttöön sekä Innokylän hyödyntämiseen kehittämistyössä.

Vinkkaa hyvä esimerkki esiteltäväksi!

Etsimme kevään kehittämisklinikoille esimerkkejä kehittämistyöstä hyvinvointialueilta. Esimerkit voivat olla myös kehitteillä olevia toimenpiteitä, joiden kehittämiseen hyvinvointialue toivoo tukea ja kansallisesti yhteistä pohdintaa. 

Vinkkaa hyvinvointialueeltasi hyvä esimerkki kehittämisklinikalle esiteltäväksi vastaamalla lyhyeen webropol-kyselyyn. Valitsemme ehdotuksista esitykset kehittämisklinikoille.

Kevään 2024 kehittämisklinikoiden teemat ja ajankohdat ovat: 

• To 25.1.2024 klo 13-15, Kehittämistyön juurruttaminen ja mittarit           
• Ti 19.3.2024 klo 13-15, Digikehittäminen osana asiakas- ja palveluprosessien parantamista
• Ke 24.4.2024 klo 13-15, Asiakasosallisuus kehittämistyössä
• Ke 5.6.2024 klo 13-15, Innokylän hyödyntäminen kehittämistyössä

Kehittämisklinikat järjestetään Teamsissa ja ne löytyvät 

• Innokylästä Kehittämisen tuen hankeverkoston sivuston työpöydältä
• RRP tapahtumista sekä
• THL:n tapahtumakalenterista.

Kehittämisklinikat ovat avoimia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. 
Tervetuloa mukaan!

Kaisa Lahtinen
asiantuntija, Sujuvat palvelut -projekti, Suomen kestävän kasvun ohjelma, THL

Läpimurtovalmennuksessa ajattomia menetelmiä sote-palveluiden kehittämiseen

Läpimurtovalmennus on tekniikka, jolla jo sadat tiimit ovat sujuvoittaneet prosessejaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Taustalla on ajatus siitä, että tieto, joka mahdollistaa kustannustehokkuuden ja työkäytäntöjen parantamisen, on jo olemassa, mutta sitä ei vielä riittävästi hyödynnetä päivittäisessä työssä. Läpimurtotyöskentelyssä käytetään keskeisiä laadun parantamisen keinoja. Työskentelyssä korostuvat systemaattinen kehittäminen, vertaisoppiminen, mittaaminen sekä tiedon jakaminen.

Tällä hetkellä hyvinvointialueilla on 29 monialaista tiimiä, jotka osallistuvat THL:n järjestämiin Sujuvat palvelut -valmennuksen työpajoihin Kestävän kasvun ohjelmassa. Vuoden päästä ohjelman puitteissa on valmennettu noin 50 tiimiä. 

Jönköpingistä Espooseen

Suomeen läpimurtovalmennus tuotiin terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinäsen johdolla 2000-luvun alussa. Tavoitteena oli ratkaista valmennuksen avulla Espoon terveyskeskuksen lääkärien pitkiä hoitojonoja. Tuula on yhä edelleen tärkeässä roolissa nykyisen Sujuvat palvelut- valmennuksen sisältöjen kehittämisessä. Hän kuvaa itseään ikuiseksi kehittäjäksi, joka on ollut hyvin erilaisissa rooleissa, mutta loppujen lopuksi aina kuitenkin kehittämässä. 

Läpimurtovalmennuksen tarina alkaa USA:sta, josta se tuotiin Ruotsiin, Jönköpingiin 1990-luvun lopussa.  Tuulankin tiimi kävi Jönköpingissä tutustumassa siihen, miten valmennus oli toteutettu. Siellä valmennus oli onnistunut niin hyvin, että sitä oli levitetty koko Ruotsin alueelle.  Suomessa ensimmäiset Hyvä Vastaanotto työpajat pidettiin ruotsiksi, sillä jönköpingiläiset olivat valmennuksessa mukana. Tämän jälkeen valmennuskieli on ollut suomi, ja kaikki materiaalit käännettiin suomeksi.

Hyvä vastaanotto -valmennus keskittyi alussa Kaste-hankkeen (2010–2013) ohjaamana saatavuusongelmiin, mutta tarvetta oli myös muunlaiselle kehittämiselle. Ruotsissa oli kehitetty myös valmennus, joka keskittyi ns. mikrosysteemeihin, ja sitä haluttiin myös Suomeen.

 ”Näin syntyi Hyvä vastaanotto II, jossa tiimeillä saattoi olla myös muita tavoitteita, kuin saatavuuden parantaminen” Tuula kertoo. 

Hyvä vastaanotto hankkeiden lähestyessä loppua, oli herännyt kysymys, mikä organisaatio jatkaa hankkeessa aloitettua valmennustyötä. Esimerkiksi HUS vastasi tarpeeseen Sujuvat prosessit -valmennuksella ja Espoossa valmennus jatkui organisaation sisäisesti Ketteräksi kehittäjäksi -nimellä.

Jo ennen Hyvä vastaanottoa, THL:llä oli oma Rohto-valmennuksensa (2004–2006), jossa koulutettiin systemaattisen kehittämisen valmentajia ja työskenneltiin tiimeissä. Tämän jälkeen THL:llä ei ollut valmennustyössä roolia, kunnes Tulevaisuuden sote-keskus hankkeeseen ja hoitotakuun lakiuudistukseen liittyen tunnistettiin, että hankkeessa ei ollut riittävästi panostusta hoidon saatavuuden (hoitotakuu huomioiden) parantamiseen. Hyvä vastaanotto 2.0 -valmennus ”elvytettiin” vuonna 2021, ja samalla Tuula siirtyi jatkamaan kehittämistyötä THL:ssä. 

Kehittäminen kestää aikaa

Läpimurtovalmennuksessa käytetyt menetelmät ja työkalut ovat osoittautuneet ajattomiksi. Kun Hyvä Vastaanotto elvytettiin, sisältöjen huomattiin edelleen olevan ajankohtaisia ja muutoksia tarvitsi tehdä vähemmän kun luultiin. 

”Dioista on tullut kauniimpia, mutta kaiken kaikkiaan muutoksia on tarvittu yllättävän vähän” Tuula kertoo. Matkan varrella on toki myös opittu ja sisältöjä on täsmennetty, vaikka isot otsikot eivät ole muuttuneet. Systemaattisen kehittämisen logiikka on samanlainen, kuin se oli yli 10 vuotta sitten ja sen avulla voi kehittää mitä vain. Menetelmien käytössä voidaan aina tulla taitavammaksi, mutta periaatteet toimivat aina.

Hyvä vastaanotto 2.0 valmennuksessa kaikkien tiimien tavoitteena oli saatavuuden parantaminen ja mittarina odotusajan lyhentäminen. Uusimmilla valmennuskierroksilla (esim. Sujuvat palvelut) kehittämisen tavoitteet ja mittarit vaihtelevat tiimien välillä ja se haastaa sekä tiimejä että valmentajia.

Suurin ero aiempien ja nykyisen keväällä 2023 alkaneen Sujuvat palvelut -valmennuskokonaisuuden välillä on, että nyt kehittämisen kohteena ei ole yhden tiimin toiminta, vaan asiakkaan palvelukokonaisuus. Asiakkaan palvelukokonaisuuden kehittäminen on vaikeampi pala purtavaksi, mutta jos/kun tuloksia saadaan, niillä on laajempi vaikutus, Tuula toteaa. 

Kehittäminen on valinta

Tuulan arvio on, että läpimurtovalmennuksen työkalut ovat hyödyllisiä seuraavienkin 10 vuoden kuluttua. Valmennuksien sivutuotteena osallistujat oppivat kehittämisen menetelmiä. Saatavuuden parantaminen on yhä osa valtakunnallisia isoja strategisia tavoitteita, jossa läpimurtovalmennus on hyvä työkalu. Valmennus on kuitenkin iso investointi rahallisesti ja varsinkin ajallisesti, joten on tärkeä valita missä asioissa sitä hyödynnetään. Parhaimmillaan valmennus tukee organisaation keskeisten strategisten tavoitteiden toteuttamista. 

Pelle Pelottomat

Eri hankkeiden myötä Tuula on päässyt tutustumaan, valmentamaan ja ystävystymään kymmenien eri valmentajien kanssa: ”On mieletön etuoikeus, että on saanut tutustua eri puolelta Suomea tuleviin valmentajiin, jotka lähtevät Pelle Pelottomina kehittymään ja oppimaan” Tuula kertoo, ja jatkaa ”Valmennusryhmät eri kierroksilla ovat järjestään kivoja, jonka vuoksi uusia valmentajiakin on helppo löytää ja he haluavat tulla mukaan valmentamaan”.

Tuula kehittää edelleen tietoisesti valmentajataitojaan ja eläkkeelle siirtymisestä huolimatta pysyy valmennuksissa mukana. ”Ihminen haluaa tehdä jotain merkityksellistä elämässään, eikä se lopu siihen, että jää eläkkeelle” Tuula sanoo. 

Into valmennuksiin syntyy Tuulan mukaan siitä, että valmennuksissa tehdään oikeita asiakkaan elämään ja palveluihin vaikuttavia asioita, eikä pörrätä yläpilvessä. Vaikka Tuulalla on valmennuksista paljon kokemusta, ei koskaan ole varmuutta siitä, miten uuden valmennukseen tulevan tiimin kanssa kannattaa toimia.  ”Palkitsevinta on, kun tiimit ylittävät sekä valmentajan että omat odotuksensa – ja näin käy usein”.

Maria Nousiainen
projektisuunnittelija, Sujuvat palvelut -projekti, Suomen kestävän kasvun ohjelma, THL

Anu Väänänen: THL:n Sujuvat palvelut -valmennus - kolme viidestä kierroksesta käynnistynyt, asiakasedustajat mukana (10.11.2023)

Iloista puheensorinaa, hymyileviä ilmeitä ja yhdessä tekemisen meininkiä, sellaisia ovat Sujuvat palvelut –valmennuksen työpäivät.  Odottava, innostava, jännittynyt, motivoitunut, luottavainen– tässä muutamia adjektiiveja aamufiilisten sanapilvestä, joilla käynnistettiin jo monet työpajapäivät. Ne kuvaavat tunnelmia, jotka koettiin kolmen ensimmäisen kierroksen työpajoissa valmennukseemme osallistuneiden kehittämistiimien kanssa. 

Syksy on ollut touhukasta aikaa valmennusten parissa. Helmikuussa 2023 Sujuvat palvelut –valmennuksen aloitti 10 kehittämistiimiä.  Jokaisessa tiimissä on mukana 8 osallistujaa. Tällä hetkellä meillä on kolmas kierros menossa ja valmennuksen on aloittanut 29 tiimiä. Neljäs kierros aloittaa 10 tiimillä valmennuksen marraskuussa 2024 ja viides kierros käynnistyy vuoden 2024 puolella. Silloin mukana on yhteensä 49 tiimiä. Kokonaisuudessaan Sujuvat palvelut –valmennuksen yksi kierros on vuoden mittainen.

Asiakasedustaja palauttaa todellisuuteen

Valmennuksen tuella isompaa kokonaisuutta lähestytään tutkimalla ja kehittämällä yhtä keskeistä asiakasprosessia, jossa on tunnistettu ongelmia ja kehittämistarvetta. Palvelukokonaisuudet rakentuvat usean eri toimijan tekemisistä ja siksi tämän valmennuksen kehittämistiimeissäkin on ammattilaisia useasta eri yksiköstä.

Asiakasnäkökulma on tärkeä elementti Sujuvat palvelut-valmennuksissa. Jokaisessa tiimissä on mukana asiakasedustaja, tasavertaisena kehittämiskumppanina edustaen kehitettävän prosessin asiakkaita. Valmennuksessa keskiössä on siten asiakkaalle tai potilaalle tuotettava arvo ja kehityksen kohteena valitun ja rajatun asiakasryhmän sujuva palvelukokonaisuus. Asiakasedustaja voi parhaimmillaan palauttaa mahdollisesti liian korkealentoisesti palvelujärjestelmän ylätasolta tarkkailevat kehittäjät takaisin asiakkaan todellisuuteen, palveluiden käytännön tasolle.

Kehittäminen on kaikkien yhteinen asia

Asiakasedustajan lisäksi kehittämistiimin muodostavat usean eri yksikön työntekijät käytännön työstä. Näin saamme monialaisen näkökulman ja ymmärryksen siitä, mitä asiakasrajapinnassa ja käytännössä tapahtuu. 

Valmennukseen osallistuvilla monialaisilla kehittämistiimeillä on iso rooli siinä, kuinka kehittäminen saadaan koko monialaisen työyhteisön yhteiseksi asiaksi ja kehittämiselle varmistetaan johdon tuki. 

Ammattilaisten lisäksi esihenkilöiden ja johdon osallistaminen sekä sitouttaminen on tärkeää, koska sitä kautta hankkeiden implementointi toteutuu ja hankkeiden aikaansaannoksia pidetään yllä. Parhaimmillaan hankkeissa kehitetyt käytännöt jäävät elämään ja jalostuvat vielä paremmiksi käytännön työn ja kokemuksen kautta.

Valmennuksessa tiimit kuvaavat asiakasedustajan kanssa asiakasprosessin kokonaistilannetta ja sen haasteita. Yhdessä lähdetään nykytilan analyysista, asetetaan tavoitteet sekä kehitetään toimintaa systemaattisesti tekemällä muutoksia pienin askelin. Tavoitteena on saada aikaan mitattavia tuloksia jo valmennuksen aikana.

Jokaisella tiimillä on kehittämistyötä ohjaamassa valmentajatyöpari, yhteensä 35 valmentajan verkostosta. Valmentajina me varmistamme, että tiimit pysyvät kehittämisen polulla ja aikataulussa kohti valitsemaansa pohjantähti tavoitetta. Kehittämistä opitaan ja jaetaan, ja osaaminen kasvaa tekemisen myötä. 

Yhdessä tehden kohti parempaa prosessia

Päällimmäisenä valmennuksista on jäänyt tähän mennessä mieleen tunne yhteisön voimasta. Yhdessä jaetaan kokemuksia siitä, että muutoksen tekeminen ei aina ole helppoa, mutta silti ehdottoman välttämätöntä. Jotain pientä voi aina tehdä toisin ihan joka päivä, ja samaan aikaan pitää mielessä, millaista tulevaisuutta asiakkaidemme eteen olemme tekemässä. Yhdessä tekeminen moniammatillisesti asiakasedustajan kanssa voi todellakin olla organisaatioiden supervoima! 

Ennen kaikkea valmennuksiin liittyy keskeisesti se, että uskotaan siihen, mitä ollaan kehittämässä ja koetaan kehittämisestä olevan todellista hyötyä. Valmennuksissa on positiivinen ja toisilta oppimisen ilmapiiri.

Valmentajina olemme etuoikeutettuja mukanaolostamme kehittämässä asiakkaan prosessia yhdessä asiakasedustajan ja työntekijöiden yhteistyössä!

Anu Väänänen, 
asiantuntija, Sujuvat palvelut -projekti, Suomen kestävän kasvun ohjelma, THL