Riittävästi digiä sote-palveluihin (15.3.2024)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen digitalisointi herättää tällä hetkellä runsaasti keskustelua. Olisi tärkeää käydä tässä yhteydessä keskustelua myös siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointialueiden digipalvelujen käytön tavoitteeseen. Mikä on riittävä tavoite digitaalisille palveluille? Millaiset tekijät painottuvat eri hyvinvointialueilla?

Digitaalisia palveluita kehitetään hyvinvointialueilla parhaillaan mm. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP). Ohjelman yhtenä tavoitteena on, että 35 prosenttia asioinnista hoituu digitaalisesti. Käytännössä olemme kuitenkin jo saavuttaneet tämän tavoitteen, vaikka ohjelma loppuu vasta vuoden 2025 lopussa. Tämä maltillinen tavoite antaa joka tapauksessa mahdollisuuden kehittämisen ohella seurata samalla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Digitalisaatio on jo monen palvelun osalta vyörynyt yhteiskuntaamme; pankkien palvelut ovat pääosin digitaalisia, veroasiat hoituvat digitaalisesti ja monella yksityisellä lääkäriasemalla asiointi hoituu nykyään myös pitkälti etäyhteyksin. Olemme tottuneet siihen, että saamme hoidettua monet asiat kotisohvalta. Miksi digitalisaation hyväksyminen sitten tuntuu niin vaikealta julkisissa sote-palveluissa?

Kustannushaastetta ei ratkaista yksin digillä

Kun rahoitus on niukkaa, täytyy keksiä entistä tehokkaampia keinoja käyttää sitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää se, että digitaalinen palvelu yksinään ei helpota rahoitustilannetta. Tämän lisäksi tarvitaan palveluprosessien kehittämistä ja palvelupolkujen pullonkaulojen selvittämistä.

Kiireellä ei ole järkevää hakea pikasäästöjä, joita ehkä ei sitten tulekaan. Digitaalisuus on kuitenkin ensisijaisesti apuväline saada nopeammin ja helpommin hoitoa ja palvelua.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen ei ole halpaa. Se vie paljon työaikaa ja vaatii monialaista ammattitaitoa. Jos yhteydenottoa sote-palveluihin saadaan nopeutettua digitaalisin välinein, tarvitaan myös ammattilaisia vastaamaan yhteydenottoihin.

Asiakas edellä

Digitaalisuus on luonteva osa palveluprosessin kehittämistä, jolla voidaan nopeuttaa palveluun pääsyä ja täydentää palveluvalikoimaa. Monelle asiakkaalle on tärkeää, että hoitoa voi saada ilman, että poistuu kodistaan.

Kaikille asiakasryhmille pelkästään etäpalveluiden käyttäminen ei sovi. Pahimmillaan sote-ammattilaiselta voi jäädä etäyhteyden takia asiakkaan olemuksessa jotain hyvin oleellista huomaamatta. Toisille asiakkaille digipalvelu taas tuo helpotusta hoidon saantiin. Vaikka läsnä tapaaminen lääkärin kanssa olisikin kahden kuukauden päästä, niin jo lyhytkin etäyhteys ennen sitä voi tuoda mielenrauhan.

Kehittämisessä täytyy kuunnella herkällä korvalla erilaisia asiakasryhmiä ja tarjota myös vaihtoehtoisia palvelukanavia.

Mikä on riittävästi digiä?

Loppuvuonna 2022 julkaistu Terve Suomi-tutkimus osoittaa, että digiasioinnissa hyvinvointialueiden välillä on eroja. Esimerkiksi Helsingissä kaikesta asioinnista hoituu digitaalisesti 51,2 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 23,1 prosenttia digitaalisesti, muilla hyvinvointialueilla kaikkea siltä väliltä. Seuraava Terve Suomi-tutkimus toteutetaan tänä vuonna. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla tuloksia.

Tavoitteet digitalisoinnin suhteen olisi hyvä asettaa aina alueen kokonaistilanne huomioiden. Digitaalinen asiointi ei voi olla itsetarkoitus, vaan se on osa palvelupolkujen kehittämistä. Digitaalisen ajanvarauksen, oirearvioiden tai chat-palveluiden avulla saadaan sujuvoitettua hoitoonpääsyä. Erityisen tärkeää on kuunnella sote-alan ammattilaisia ja asiakkaita, ja ottaa heidät mukaan kehittämiseen.

Digipalvelut ja läsnäpalvelut eivät ole toisiaan poissulkevia hoito- ja palvelumuotoja, vaan ehdottomasti sekä että. Asiakkaan tilanteen mukaan.

Hanna Hukari
Kehittämispäällikkö Etelä-Suomen alueella
 

Poimintoja RRP:n digitaalisten palveluiden kehittäjäverkoston webinaarista (16.2.2024)

Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttäminen ovat nykypäivän sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa, ja sen monimuotoiset haasteet vaativat huolellista harkintaa ja innovatiivista otetta. 1.2.2024 olleessa THL:n ylläpitämässä RRP:n digitaalisten palveluiden kehittäjäverkoston työpajassa saimme kuulla näkökulmia, joita on viisasta muistaa digitaalisia palveluja kehitettäessä. 

1. Opas Digitaalisten palvelujen kehittämiseen (Susanna Forss, THL):

Digitaalisten palvelujen kehittäminen vaatii vankkaa ymmärrystä ja systemaattista suunnittelua. Opas toimii kompassina tarjoten kehittäjille ja suunnittelijoille olennaiset perusteet ja suuntaviivat tehokkaaseen toteutukseen. Opas on arvokas resurssi kaikille digitaalisten palvelujen kehittäjille. 

2. Asiakastietolain huomioiminen digitaalisissa palveluissa (Minna Linsamo ja Juha Mykkänen, THL)

Yksityisyyden suojan ja tietoturvan merkitys korostuu entisestään digitaalisten palvelujen maailmassa. Asiakastietolaki asettaa selkeät raamit, joiden sisällä digitaalisia palveluja tulee kehittää. Lakia noudattamalla voidaan varmistaa, että asiakkaiden henkilötiedot ovat turvassa ja luottamuksellisuus säilyy.

3. Tietosuoja kehittämishankkeiden arjessa (Johanna Roivas, Pohjois-Karjalan hva/Siun SOTE)

Tietosuoja integroituu organisaatioiden arkeen ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Huolimatta yhteiskunnan, tietotekniikan ja viestintäteknologian kehityksestä, henkilötietojen suoja on edelleen jokaisen perusoikeus, jonka perusteella suojataan henkilön yksityiselämää ja henkilötietoja. Tietosuojakysymykset eivät ole vain hankkeen alkuvaiheen huolia, vaan ne seuraavat kehittäjiä ja organisaatioita päivittäisissä toimissa. 

4. Digi- ja kyberturvallisuus maustaa digikehittämistä – Riskit hallintaan (Antti-Olli Taipale, THL)

Digitaalisen kehittämisen yhteydessä korostuu tarve ymmärtää ja hallita riskejä, erityisesti kyberuhkia. Digi- ja kyberturvallisuus muodostavat perustan luotettaville digitaalisille palveluille. Riskienhallinta voidaan ja kannattaa integroida kehitysprojekteihin.

5. Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut kansallisen palvelureformin näkökulmasta (Minna Saario, STM)

Kansallinen palvelureformi ja digitaalinen kehittäminen voivat yhdessä tukea tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelureformiin sisältyy digitalisaatio-ohjelma, jossa palvelujen kehittämisessä korostetaan digitalisaation hyödyntämistä. Tämä kattaa mm. sähköisten palvelujen, etäkonsultaatioiden, potilastietojärjestelmien paremman yhteensovittamisen ja muita digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta ja tehokkuutta.

Hyväksi koettuja työskentelykäytäntöjä jatketaan kehittämisverkoston tapaamisissa

Käytimme iltapäivän työpajassa sekä Learning Cafe - että jamboard-työskentelyä. Työtapa mahdollisti oppimisen ja verkostoitumisen: Jaoimme tietoa ja kokemuksia, keskustelimme ja kirjoitimme kommentteja ja kysymyksiä. Hyvät kokemukset kannustivat – ja saatu palaute myös vahvisti, että Learning cafe - ja jamboard-työskentelytapoja kannattaa käyttää myös jatkossa RRP:n digitaalisten palveluiden kehittäjäverkoston tapaamisissa. 

Unto Raunio
Kehittämispäällikkö, Sisä-Suomen YTA
THL

Hankeyhteistyötä isolla sydämellä itäsuomalaisin maustein (16.2.2024)

Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) RRP-hankepäälliköiden ja THL:n alueellisen kehittämispäällikön yhteistyö on kehittynyt parissa kolmessa vuodessa tasolle, josta moni tiiminvetäjä voi vain uneksia. Mikä tekee itäsuomalaisten hankepäälliköiden yhteistyöstä niin menestyksekästä, ja mitä voimme heiltä oppia?

Yhteistyöalue koostuu Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueista. Alueiden RRP-hankepäälliköt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2022, jolloin käynnistyi RRP:n ensimmäinen rahoitushaku.

Avoimuus ja luottamus lisäävät yhdessä tekemistä

Yhteen hiileen puhaltavaa tiimiä yhdistää alueiden samantyyppiset haasteet, kuten väestön korkea sairastavuus, mielenterveysongelmat sekä sote-alan henkilöstöpula. Yhdistävänä tekijänä ovat myös vaativaan ja taloudellisesti suureen hankekokonaisuuteen ja sen ”hankekiemuroihin” liittyvät arjen haasteet. 

Säännölliset kasvokkain tapaamiset ja spontaanit yhteydenotot pienemmissäkin asioissa ovat tehneet tiimistä tiiviin. Sähköposteissa kysytään neuvoa tai kokemuksia käytännön asioissa, kukaan ei jää haasteineen yksin. Pohjalla on jaettu kokemus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.

”Laitamme omia uutisiamme ja asioitamme toisillemme tiedoksi sähköpostitse viikoittain. Tiedonmurunen voi auttaa kollegaa vastaavassa tilanteessa. Keskinäinen luottamuksemme on vahvaa ja keskustelu avointa”, Keski-Suomen hyvinvointialueen hankepäällikkö Emilia Nygren, kertoo.

Tiiviistä ajatustenvaihdosta oli hyötyä jo hankehakemuksia suunnitellessa:

”Vaihdoimme jo hankesuunnittelun aikana tietoa siitä, mitä kukin alue oli hakemassa. Saimme toisiltamme valtavasti inspiraatiota ja sparrausapua hankkeiden sisällönsuunnitteluun. Tältä pohjalta saimme käynnistettyä myös yhteishankkeita, kuten Siunsoten ja Eloisan yhteisen digialustan”, RRP-hankepäällikkö Satu Elo Pohjois-Karjalan Siunsotesta kertoo.

Erilaisuus voimavarana 

Kulttuurisissa piirteissä löytyy toisaalta eroja alueiden välillä: siinä missä karjalaiset tuovat väriä puheliaisuudellaan, keskisuomalaiset loistavat syvällä digiasiantuntijuudellaan. 

”Olemme ihmisinä ja taustoiltamme kaikki erilaisia ja se on suuri rikkaus. Jollain on vahvuuksia digikehittämisessä, toisella taas rautaista osaamista hallinnollisissa koukeroissa. Välillämme ei ole minkäänlaista kilpailua, vaan haluamme aidosti tehdä yhdessä ja auttaa kollegaa menestymään”, hankepäällikkö Mari Teittinen Etelä-Savon hankepäällikkö toteaa.

Alueiden hankkeet ovat erilaisissa kehitysvaiheissa. Yhteistyö lyhentää parhaimmillaan omaa polkua, ja apua löytyy aina tarvittaessa. Alueellisen kehittämispäällikön tehtävä on olla kuulolla ja käynnistää ryhmässä keskusteluja, jotka edistävät hankkeiden kansallista yhtenäisyyttä. Kansallisten asioiden ”yhdessä pureskelu”, esimerkiksi digitaalisten palvelujen mittaamisesta tai hoitoonpääsyn enimmäisajan toteuttamisen toimenpiteistä, avaa ymmärrystä ja tuo ideoita omaan työhön.

”Hankepäälliköt ovat rohkeita ja kokeneita ammattilaisia, joilla on asennetta ja luottamusta omaan tekemiseen. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että me jaamme saman aidon kiinnostuksen ihmisiin ja yhteiskuntaan, ja että säilytämme tekemisessä inhimillisyyden”, alueellinen kehittämispäällikkö Erja Heikkinen kuvailee tuntojaan yhteistyöstä.

Yhteinen tahtotila yli aluerajojen menevään kumppanuuteen

Tiivis yhteistyö on avittanut hankkeiden YTA-tasoisen tilannekuvan syntymistä ja auttanut viemään asioita samaan suuntaan. Yli sektorirajojen menevä kumppanuus on strategiaan kirjattu tavoite, ja RRP-hankkeet nähdään tärkeänä välineenä päästä tavoitteeseen.

Kaikki hankepäälliköt ovat yhtä mieltä YTA-tasoisen yhteistyön vahvistamisen tärkeydestä. 

”YTA-tasoinen yhteistyö edellyttää yhteisten tekijöiden tunnistamista ja haastavien kokonaisuuksien integrointia. Tutuksi tuleminen on ainoa keino, jolla voidaan aidosti edistää yhteistyötä”, Minna Tihinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta tiivistää.

Lisätietoja:

Emilia Nygren, etunimi.sukunimi@hyvaks.fi 
Erja Heikkinen, etunimi.sukunimi@thl.fi
Mari Teittinen, etunimi.sukunimi@etelasavonha.fi
Minna Tihinen, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi 
Satu Elo, etunimi.sukunimi@siunsote.fi

Unto Raunio: Sisä-Suomessa kehitetyt digitaaliset sote-keskukset ja liikkuvat palvelut helpottavat asukkaiden arkea (19.1.2024)

Hankesalkkuraportit ovat valmistuneet ja tiedot hankkeiden etenemisestä ovat hyviä, sillä suurin osa projekteista etenee suunnitellusti. Erityisen ilahduttavaa on, että digitaalisia palveluita on otettu hyvinvointialueilla käyttöön menestyksekkäästi. Digitaalisten sote-keskusten käyttöönotto etenee suunnitelmien mukaan, mikä on merkittävä askel kohti nykyaikaisempaa terveydenhuoltoa.

Hanketyöntekijöiden ja ICT-palveluiden henkilöstöpula on haaste, joka vaikuttaa edelleen hankkeiden etenemiseen. Vuoden vaihteessa päättyneistä Tulevaisuuden SoTe-keskushankkeista on saatu arvokasta henkilöstöä jatkamaan kehitystyötä RRP-hankkeissa ja se on osittain tuonut helpotusta resurssipulaan. 

Kivijalkapalvelujen kehittäminen on ollut myös keskiössä. Esimerkiksi liikkuvat palvelut avaavat asukkaille entistäkin paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan palveluita varhaisessa vaiheessa. Tämä ei ainoastaan helpota asukkaiden arkea vaan mahdollistaa myös jatkuvuuden kehittämisen. 

Digitaalisten palveluiden kehittäjien vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen 1.2.2024 – ilmoittaudu mukaan

THL järjestää tänäkin vuonna runsaasti erilaisia tilaisuuksia hankkeissa tehtävän kehittämistyön tueksi. Hanketuen aamukahvit jatkuvat kerran kuukaudessa. Niihin saadaan tänä vuonna entistä enemmän mukaan alueiden kehitystyön tuloksien esittelyjä.

Digitaalisten palveluiden kehittäjille on luotu viime vuonna oma verkosto. Järjestämme tänäkin vuonna webinaareja sekä yhden läsnätapaamisen, joka on Helsingissä THL:n tiloissa Tilkanmäellä 1.2.2024 klo 9-15. Mikäli et ole vielä siihen ilmoittautunut, niin laita minulle tai oman alueesi hankejohtajalle viestiä, niin saat ilmoittautumislinkin tapahtumaan! Tulossa on mielenkiintoinen päivä ja saamme kuulla puheenvuoroja niin ministeriöstä kuin hyvinvointialueiltakin.

Kansalliset webinaarit tulevat myös jatkumaan tänä vuonna ja niistä löydät lisätietoa THL:n Kestävän kasvun ohjelman sivuilta.

Tsemppiä kuluvan vuoden työhön ja tapaamisiin tulevissa tilaisuuksissa! 
Unto Raunio
 

Palvelutarpeisiin vaikuttavasti vastaaminen? - webinaarissa painavaa asiaa 21.11.2024 

Tiistaina 21.11.2023 järjestimme RRP:n kansallisen webinaarin. Sen aiheena oli Palvelutarve ja miten siihen vastataan vaikuttavasti. Aihe oli erittäin ajankohtainen ja selkeästi hyvinvointialueiden hankkeita kiinnostava. Linjoilla oli yhteensä 385 osallistujaa. 

Webinaarissa tarjosimme tietoa ja näkökulmia mm. seuraaviin kysymyksiin: 

Puretaanko hoito- ja palveluvelkaa etäpalveluilla vai lisäämällä lähipalveluja? Miten väestön palvelutarvetta voidaan ennustaa? Miten palvelujen vaikuttavuutta voidaan lisätä? Mitä on häiriökysyntä ja miten se voi vääristää palveluntarvetta? 

Näihin kysymyksiin saimmekin hyviä vastauksia ja pohdintoja teemoista. Webinaarin alkupuolella kävimme läpi hoidon saatavuuteen liittyviä tilastoja ja ennustemallin kehittämistyötä liittyen kustannusvaikuttavuuteen. Tilastotiedot ja niiden hyödyntäminen onkin erittäin oleellista, kun lähdetään kehittämään palveluita hyvinvointialueilla. 

Erityisesti Hermanni Hyytiälän (FCG) Häiriökysyntä - organisaatiolähtöisten toimintamallien kallis hinta sai osallistujat miettimään prosesseja eri tavalla asiakasnäkökulmaa hyödyntäen. Häiriökysynnällä tarkoitetaan sitä, kun asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua, vaan joutuu kyselemään sitä yhä uudestaan eri kanavia pitkin ja eri ammattilaisilta. Esimerkkinä hän kertoi sen, kuinka yhdestä puhelinnumerosta voi perua varatun ajan, mutta samasta numerosta ei saakaan varattua uutta aikaa vaan täytyy etsiä eri kanava ajan uudelleenvaraamista varten. Aihe herätti paljon keskustelua webinaarin aikana ja se koettiin erittäin tärkeäksi näkökulmaksi sote-palveluita kehitettäessä. 

Kuulimme myös Kainuun hyvinvointialueen esimerkin siitä, miten heillä on lähdetty selvittämään häiriökysyntää ja minkälaisia kehittämistoimia sen taklaamiseen on suunnitteilla. Tärkeänä huomiona se, että myös sosiaalihuollon osalta on tärkeää tehdä aiheeseen liittyen selvitystä, eikä keskittyä pelkästään terveydenhuoltoon.  

RRP rahoituksella THL:ssä kehitetään palveluketjujen ohjausta ja koordinaatiota. Jatta Kivelä esitteli kehittämistyötä, jossa tavoitteena on alueiden parempi palvelukokonaisuuksien ohjaus. Esityksessä käytiin läpi, mitä kaikkea tulisi olla ratkaistuna, ennen kuin palveluketjuja voidaan ohjata ja johtaa tiedolla ja mistä ylipäätään puhutaan, kun puhutaan palveluketjuista ja niiden ohjaamisesta ja johtamisesta.  

Seminaarin lopussa kuulimme Tampereen yliopiston tutkijoiden esityksen liittyen vaikuttavuustiedon hyödyntämisen esteisiin ja edellytyksiin. Muutamana nostona voisi ottaa alustavista pohdinnoista asiakasnäkökulman ensisijaisuuden kehittämisessä sekä pidemmän ajan seurantatiedon tarpeen merkityksen. 

Saimme erittäin hyvää palautetta webinaarista. Sitä suosittelisi kollegalle useampi henkilö, NPS oli 9,4. Tapahtuman sisältö arvioitiin hyödylliseksi arvolla 4,7 (maksimi 5). Palautteen antajat arvioivat pystyvänsä hyödyntämään tapahtumassa saamaansa tietoa työssään 4,6 arvolla (maksimi 5). 

Osallistujat vastasivat palautteissa mm: ”Erittäin hyvät luennot ja sisällöt.” ”Esitykset saivat ymmärtämään häiriökysyntää sote palveluissa laajemmin.” 

 ”Esityksistä sai hyödyllistä tietoa, jota voi käyttää asiantuntijatehtävissä hyvinvointialueen toimintaa kehittäessä.” 

Kiitos kaikille tilaisuudessa olleille esiintyjille, sekä kaikille teille, jotka olitte mukana kuuntelemassa ja keskustelemassa! Seuraava RRP kansallinen webinaari tulee maaliskuussa, siitä lisää lähempänä.  

Hanna Hukari  
Jaana Halin
RRP:n alueelliset kehittämispäälliköt 

Seinäjoella verkostoidumme joulukuussa – luvassa vilkasta keskustelua palveluista (10.11.2023)

Hankesalkkuraportit heinä-syyskuun ajalta osoittavat, että alueiden hankkeissa eteneminen on ollut pääsääntöisesti suunnitelmien mukaista. Hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiseen tähtäävät suunnitelmat hidastavat toimenpiteiden toteutusta. Osassa alueista on aloitettu tai ollaan aloittamassa muutosneuvottelut mm. palveluverkon muutosten ja henkilöstön uudelleen sijoittelun takia. Muutosneuvottelujen myötä alueilla on asetettu rekrytointikieltoja, ja kielto koskettaa osittain myös hankehenkilöstöä. 

Hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisen suunnitelmissa painotetaan digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden suunnitelmien ja budjettien päivittämiset nivotaan entistä tiiviimmin hyvinvointialueiden omiin strategioihin ja toimeenpano-ohjelmiin.

Toimintamallit aina Innokylään muiden löydettäväksi

Hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja tulee kuvata Innokylään. Sisä-Suomen alueelta on tallennettu jo 11 toimintamallia Innokylään. Aloitetut toimintamallit osoittavat, että suunnitelmina olleet toimintamallien kuvaukset ovat nyt edenneet. Odotettavissa on, että hyvinvointialueiden asukkaat saavat uusia digitaalisia sekä myös kivijalkapalveluita. 

Sisä-Suomen alueen hankehenkilöstön kehittämis- ja verkostoitumispäivä on tulossa 12.12.2023 Seinäjoella. Tiedossa on jälleen vilkasta keskustelua ja kehittämismyönteistä tiedon jakamista. Tapaamisessa pyrimme yhdessä löytämään erityisesti koko yhteistyöaluetta hyödyttäviä näkökulmia juurikin digitaalisten ja kivijalkapalveluiden kehittämiseen. 

Mukavaa talven odotusta!
Unto Raunio
Sisä-Suomen alueen kehittämispäällikkö

Digikehittämisen verkostotapaaminen käynnistää alueiden välisen yhteistyön

Järjestimme RRP kehittämispäälliköiden kanssa 14.9.2023 Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) digiratkaisujen kehittämiseen keskittyvän investointi 4 projektipäälliköiden ja investoinnin vastuuhenkilöiden ensimmäisen verkostotapaamisen. Sen tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää alueiden välistä yhteiskehittämistä sekä kytkeä alueellista ja kansallista kehittämistä tiiviisti yhteen hankekauden aikana. Kultakin hyvinvointialueelta oli edustus paikalla. Verkostotapaamiset ovat jatkossakin vapaamuotoisia ja keskustelevia – toiveena olikin erityisesti yhteistyön ja osaamisen kasvattaminen yhdessä.

Tapaamisessa kuulimme esittelyt jokaisen hyvinvointialueen digikehittämisestä RRP:ssä sekä kehittämiskohteiden verkostoitumistoiveita­­­. Keskustelu oli vilkasta ja kontakteja syntyi jo verkostotapaamisen aikana eri hyvinvointialueiden välillä. Alueilla on monenlaista ajankohtaista kehittämistä meneillään. Oli ilo huomata, miten esimerkiksi tekoälyä ja avointa dataa hyödynnetään jo aika sujuvasti!

Kansallisen yhteistyön jatkoa toivottiin ja säännöllisiä tapaamisia. Aihetoiveina nousivat mm. digihoitopolut, häiriökysyntä, puhelinrobotti, tekoäly ja hankintaprosessit. THL:n rooli on koordinoida tapaamisia, mutta tärkeintä jatkossakin on hyvinvointialueiden keskinäinen verkostoituminen ja vertaistuki.

Seuraavat tapaamiset jo suunnitteella

Saatujen vastausten perusteella olemme suunnitelleet verkostotapaamisten jatkoa. Marraskuun tapaamisen aiheeksi valikoitui Kansalaisten etäpalvelut (chat, chatbot, etävastaanotto, etähoiva, etäkuntoutus, etädiagnosointi). 

Joulukuussa perehdymme tarkemmin digitukeen, digitaalisten palveluiden käyttöönoton ja juurruttamisen malleihin ammattilaisten näkökulmasta. Tapaamisissa käsitellään aiheita erityisesti tietosuojan ja tietoturvan, teknologian, lainsäädännön ja jalkauttamisen näkökulmista. Ammattilaisten täytyykin olla motivoituneita ottamaan digitaalisia palveluita käyttöön ja asiakkaiden kannustaminen sekä tukeminen digipalveluiden käytössä on olennaista ottaa huomioon. 

Helmikuussa digipalveluja ja uudistetut THL:n määräykset sote-tiedonhallinnasta

Helmikuussa, 1.2.2024, järjestämme kaikille digipalveluita kehittäville (investointi 4) läsnä-tilaisuuden Helsingissä. Silloin keskitymme erityisesti asioihin, joita digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida. Lisäksi tilaisuudessa on perusinfo digitaalisia palveluita koskevaan lainsäädäntöön. Käymme läpi myös Digitaalisten palveluiden opasta kehittämistyön tukena. 

Aiheina ovat lisäksi uudistunut asiakastietolaki, sen tuomat muutokset sekä asiakastietolain vuoksi uudistetut THL:n sote-tiedonhallinnan määräykset. Jatkossa asiakastietolaki muodostaa selkeän, yhtenäisen ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka korjaa nykyisen sääntelyn puutteita ja vastaa paremmin myös EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. 

Lakien tai ohjeistusten muutokset on perusteltua pitää mukana; esimerkiksi ensi keväänä mahdollisesti tuleva EU:n tekoälyasetus tulee olemaan tärkeä teema. Huomioimme tapaamisissa aina myös tietosuoja- ja tietoturva-asiat – etenkin digikehittämisen näkökulmasta. Hyvinvointialueen edustajana pääset keskustelemaan näistä aiheista kansallisesti ja kuulemaan kollegoilta uusimmista onnistumisista ja kehittämishaasteista. 

Kevään 2024 aikana järjestämme verkostotapaamia toivotuista ajankohtaisaiheista: digitaaliset hoitopolut, johtamisen ratkaisut (johdon työpöytä, miten tiedolla johdetaan?), mobiilisovellusten kehittäminen, tekoäly ja robotiikka ja itse- ja omahoito. Digitaalisten palveluiden tuoma muutos näkyy parhaimmillaan asiakkaan mahdollisuutena valita myös digitaaliset palvelukanavat perinteisen kivijalkapalvelun tilalle. 

Tulevat tapahtumat julkaistaan THL:n tapahtumakalenterissa. Digiverkostolle olemme lähettäneet tietoa tapaamisista jo etukäteen! Jos verkosto ja tulevat tapaamiset kiinnostavat, mukaan päästäksesi kannattaa olla yhteydessä oman alueen RRP-hankkeeseen tai suoraan meihin rrphanketuki@thl.fi. 

Digitaalisin terveisin,
Hanna, Jaana, Unto ja Erja
Alueelliset RRP kehittämispäälliköt 

Unto Raunio Sisä-Suomen alue: Juurruttaminen jatkuu linjakkaasti tavoitteita kohti (15.9.2023)

Alueiden hankesalkkuraportit tarjoavat hyvän katsauksen projektien tilanteeseen ja saavutettuihin tuloksiin. Kehittäminen etenee vahvasti, alueilla ollaan oikealla tiellä tavoitteiden saavuttamiseksi ja hankkeet ovat edistyneet pääosin suunnitellusti.

Toimenpiteitä on pyritty nivomaan yhteen hyvinvointialueiden strategioiden toimeenpanosuunnitelmien kanssa, mikä luo synergiaa ja varmistaa, että tavoitteet ovat linjassa keskenään. Lisäksi digitaalisia palveluita on otettu käyttöön, mikä parantaa asiakkaiden saatavilla olevia palveluja ja tehostaa toimintaa.

Juurruttaminen jatkuu, mikä tarkoittaa, että saavutetut edut ja parannukset tulevat pysymään osana hyvinvointialueiden toimintaa pitkällä aikavälillä. Tämä takaa, että muutokset eivät ole vain hetkellisiä, vaan ne tulevat vaikuttamaan positiivisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Lisäksi yhteistyö hyvinvointialueiden henkilöstön kanssa jatkuu, millä pyritään edistämään avointa kommunikointia ja parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä luo vahvan perustan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat mukana prosessissa.

Yhteenvetona voi todeta, että hankkeet etenevät suunnitellusti, digitaalisia palveluita on otettu käyttöön ja yhteistyö ja juurruttaminen jatkuvat vahvasti. Tämä kaikki edistää hyvinvointialueiden kehitystä ja parantaa palveluja kuntalaisille. Seuraavalle raportointikaudella asetetut toimenpidesuunnitelmat etenevät tätä kirjoitettaessa hyvää vauhtia ja hankkeissa seurataan tarkasti myös talouden tunnuslukuja. Joillakin alueilla on tehty talousarvioihin muutoksia rajojen sallimissa puitteissa ja tämä osoittaa hankehallinnoijilta hyvää reagointia hankkeiden etenemiseen. 

Hanna Hukari Etelä-Suomen alue: Tiivistyvää yhteistyötä ja siltojen rakentamista (15.9.2023)

Kesälomien jälkeen on Etelä-Suomen yhteistyöalueella lähtenyt kehittäminen käyntiin vauhdilla!

Etelä-Suomen YTA on kaikista yhteistyöalueista suurin, se pitää sisällään seitsemän hyvinvointialuetta (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja Päijät-Häme) ja Helsingin. Lisäksi omat haasteensa alueelle tuo Uudenmaan erillisratkaisu ja Helsingin yliopistollisen sairaalan rahoitusvastuun jakautuminen eri hyvinvointialueille ja Helsingille.

RRP kehittämisessä alueella tehdään tiivistä yhteistyötä ja erilaisia yhteistyökuvioita ja verkostoja on jo luotu. Syyskuun 19. olemme tapaamassa yhteistyöalueen toisessa läsnätapaamisessa. Tällä kertaa isommalla joukolla, kun monille alueille on rekrytoitu uutta henkilöstöä myös kevään tapaamisen jälkeen. Näin etätyöaikana on aina hienoa päästä välillä näkemään toisia kasvotusten ja päästä kuulemaan, mitä kaikkea toisilla alueilla on meneillään.

Mitä konkreettista on saatu aikaan jo nyt?

Elokuussa on julkaistu Innokylässä RRP kansallinen raportointikooste huhti-kesäkuulta 2023. Seuraavaksi esittelen, mitä raporteista käy ilmi Etelä-Suomen yhteistyöalueella. 

Aluehankkeet ovat edenneet mukavasti hankesuunnitelmien mukaan, jonkin verran on jouduttu hankesuunnitelmia kuitenkin päivittämään ja hiomaan ja tarkentamaan. Erityisesti hankerahoituksen jaksotus on aiheuttanut tarpeita muokata suunnitelmia alkuperäisistä. Hankehenkilöstöä on rekrytoitu kevään ja kesän aikana iso määrä ja myös syksyllä rekrytoinnit jatkuvat joillain alueilla. Moni projekti pääseekin vasta kunnolla käyntiin nyt syksyllä. Alueilla on osallistuttu aktiivisesti kansallisiin verkostoihin ja myös luotu omia tarpeellisia verkostoja. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi mobiilisovellusten ja hyte-palveluiden parissa.

Etelä-Karjalassa on käynnistetty nepsy-osaamiskeskus ja Itä-Uudellamaalla digitaalinen sote-keskus, näistä kuulimmekin jo kesäkuussa RRP:n kansallisessa webinaarissa. Innokylästä löytyy lisätietoa kehittämisestä. 

Päijät-Hämeessä on jo keväällä käynnistetty psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalihuollon ammattilaisen monialainen työparimalli, jota hyödynnetään nuorten aikuisten palveluissa, iäkkäiden palveluissa sekä vammaispalveluissa. Lisäksi alueilla on jo käynnistynyt useita uusia chat-palveluita, chatbotteja on käynnistynyt ja erilaisia etäasiointipalveluita sekä laajennettu sähköistä ajanvarausta. Myös liikkuvia palveluita on kehitetty ja suunniteltu usealla alueella.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke on päättymässä. Raportoinneista ilmenee, että hankkeen päättyessä vuoden vaihteessa työntekijöitä siirtyy RRP:n hankkeisiin. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa aloitettua kehittämistä jatketaan siten soveltuvin osin RRP-hankkeissa. Tätä siltaamistyötä on tehty paljon alueilla jo tänä vuonna.

Omat haasteensa kehittämistyölle tuo hyvinvointialueiden käynnistyminen ja organisoituminen, samoin vasta tekeillä olevat hyvinvointialueiden palvelustrategiat haastavat. RRP kehittämisen nivominen osaksi hyvinvointialueen strategiaa ja palveluita on tärkeää ja tätä työtä alueilla on onnistuneesti jo tehtykin.

Erittäin hyvältä vaikuttaa ja mielenkiinnolla seuraan, mitä kaikkea kehittämistyöllä saadaan aikaiseksi. Kaikkien alueiden suunnitelmat löytyvät Innokylästä. Kannattaa käydä aika ajoin tarkastamassa, mitä muut alueet kehittävät!

Minuun voi rohkeasti olla yhteydessä, jos haluat tähän ajankohtaiskirjeeseen nostaa aiheen, jota juuri sinä kehität omalla hyvinvointialueella Etelä-Suomessa! 😊

Tarkastele huhti-kesäkuun 2023 kansallista seurantaraporttia: Q2 2023 kansallinen kooste (innokyla.fi)

Tutustu Innokylässä oleviin kehittämiskokonaisuuksiin

Anu Väänänen: THL:n Sujuvat palvelut -valmennus - kolme viidestä kierroksesta käynnistynyt, asiakasedustajat mukana (10.11.2023)

Iloista puheensorinaa, hymyileviä ilmeitä ja yhdessä tekemisen meininkiä, sellaisia ovat Sujuvat palvelut –valmennuksen työpäivät.  Odottava, innostava, jännittynyt, motivoitunut, luottavainen– tässä muutamia adjektiiveja aamufiilisten sanapilvestä, joilla käynnistettiin jo monet työpajapäivät. Ne kuvaavat tunnelmia, jotka koettiin kolmen ensimmäisen kierroksen työpajoissa valmennukseemme osallistuneiden kehittämistiimien kanssa. 

Syksy on ollut touhukasta aikaa valmennusten parissa. Helmikuussa 2023 Sujuvat palvelut –valmennuksen aloitti 10 kehittämistiimiä.  Jokaisessa tiimissä on mukana 8 osallistujaa. Tällä hetkellä meillä on kolmas kierros menossa ja valmennuksen on aloittanut 29 tiimiä. Neljäs kierros aloittaa 10 tiimillä valmennuksen marraskuussa 2024 ja viides kierros käynnistyy vuoden 2024 puolella. Silloin mukana on yhteensä 49 tiimiä. Kokonaisuudessaan Sujuvat palvelut –valmennuksen yksi kierros on vuoden mittainen.

Asiakasedustaja palauttaa todellisuuteen

Valmennuksen tuella isompaa kokonaisuutta lähestytään tutkimalla ja kehittämällä yhtä keskeistä asiakasprosessia, jossa on tunnistettu ongelmia ja kehittämistarvetta. Palvelukokonaisuudet rakentuvat usean eri toimijan tekemisistä ja siksi tämän valmennuksen kehittämistiimeissäkin on ammattilaisia useasta eri yksiköstä.

Asiakasnäkökulma on tärkeä elementti Sujuvat palvelut-valmennuksissa. Jokaisessa tiimissä on mukana asiakasedustaja, tasavertaisena kehittämiskumppanina edustaen kehitettävän prosessin asiakkaita. Valmennuksessa keskiössä on siten asiakkaalle tai potilaalle tuotettava arvo ja kehityksen kohteena valitun ja rajatun asiakasryhmän sujuva palvelukokonaisuus. Asiakasedustaja voi parhaimmillaan palauttaa mahdollisesti liian korkealentoisesti palvelujärjestelmän ylätasolta tarkkailevat kehittäjät takaisin asiakkaan todellisuuteen, palveluiden käytännön tasolle.

Kehittäminen on kaikkien yhteinen asia

Asiakasedustajan lisäksi kehittämistiimin muodostavat usean eri yksikön työntekijät käytännön työstä. Näin saamme monialaisen näkökulman ja ymmärryksen siitä, mitä asiakasrajapinnassa ja käytännössä tapahtuu. 

Valmennukseen osallistuvilla monialaisilla kehittämistiimeillä on iso rooli siinä, kuinka kehittäminen saadaan koko monialaisen työyhteisön yhteiseksi asiaksi ja kehittämiselle varmistetaan johdon tuki. 

Ammattilaisten lisäksi esihenkilöiden ja johdon osallistaminen sekä sitouttaminen on tärkeää, koska sitä kautta hankkeiden implementointi toteutuu ja hankkeiden aikaansaannoksia pidetään yllä. Parhaimmillaan hankkeissa kehitetyt käytännöt jäävät elämään ja jalostuvat vielä paremmiksi käytännön työn ja kokemuksen kautta.

Valmennuksessa tiimit kuvaavat asiakasedustajan kanssa asiakasprosessin kokonaistilannetta ja sen haasteita. Yhdessä lähdetään nykytilan analyysista, asetetaan tavoitteet sekä kehitetään toimintaa systemaattisesti tekemällä muutoksia pienin askelin. Tavoitteena on saada aikaan mitattavia tuloksia jo valmennuksen aikana.

Jokaisella tiimillä on kehittämistyötä ohjaamassa valmentajatyöpari, yhteensä 35 valmentajan verkostosta. Valmentajina me varmistamme, että tiimit pysyvät kehittämisen polulla ja aikataulussa kohti valitsemaansa pohjantähti tavoitetta. Kehittämistä opitaan ja jaetaan, ja osaaminen kasvaa tekemisen myötä. 

Yhdessä tehden kohti parempaa prosessia

Päällimmäisenä valmennuksista on jäänyt tähän mennessä mieleen tunne yhteisön voimasta. Yhdessä jaetaan kokemuksia siitä, että muutoksen tekeminen ei aina ole helppoa, mutta silti ehdottoman välttämätöntä. Jotain pientä voi aina tehdä toisin ihan joka päivä, ja samaan aikaan pitää mielessä, millaista tulevaisuutta asiakkaidemme eteen olemme tekemässä. Yhdessä tekeminen moniammatillisesti asiakasedustajan kanssa voi todellakin olla organisaatioiden supervoima! 

Ennen kaikkea valmennuksiin liittyy keskeisesti se, että uskotaan siihen, mitä ollaan kehittämässä ja koetaan kehittämisestä olevan todellista hyötyä. Valmennuksissa on positiivinen ja toisilta oppimisen ilmapiiri.

Valmentajina olemme etuoikeutettuja mukanaolostamme kehittämässä asiakkaan prosessia yhdessä asiakasedustajan ja työntekijöiden yhteistyössä!

Anu Väänänen, 
asiantuntija, Sujuvat palvelut -projekti, Suomen kestävän kasvun ohjelma, THL