Yhdessä myös RRP:n jälkeen (11.12.2025)
Omalääkäri-kehittämisen välietappi: kehittäjien päätöstilaisuudessa juhlittiin onnistumisia – Katso tallenne! (10.12.2025)
”Kyse on luottamuksesta hoitosuhteessa” – kuulumisia Omalääkäriohjelman johtoryhmän seminaarista (7.1..2025)
Hoidon jatkuvuuden kehittäminen RRP:ssä lähestyy loppusuoraa
Syksyn aikana olemme paketoineet tuloksia ja tuotoksia niin hyvinvointialueiden hankkeissa kuin kansallisissa projekteissa.
Alueilla on tehty valtava työ uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi. Tämän ansioista hoitoon pääsy on parantunut, kuin myös palvelujen saatavuus ja saavutettavuus.
Osaaminen ja tietopohja ovat kehittyneet merkittävästi
Hyvinvointialueiden osaaminen palvelujen kehittämisessä on ottanut aimo loikan eteenpäin. Alueilla on nyt myös aiempaa parempi käsitys omasta osaamisestaan suhteessa kansalliseen tasoon, mikä palvelee osaamisen kehittämistä tulevaisuuden tarpeita ajatellen.
Hyvinvointialueiden ja THL:n yhteistyö RRP:ssä on ollut tiivistä ja menestyksekästä. Olemme pystyneet tunnistamaan alueiden tarpeita ja mahdollisia tuen muotoja myös hankekauden päätyttyä.
Myös tiedolla johtamisen edellytykset alueilla ovat parantuneet laadukkaamman ja kattavamman tietopohjan ansioista. Alueiden keskinäinen vertailukelpoisuus on parantunut, mikä luo hyvän pohjan sote-palvelujärjestelmän arvioinnille ja ohjaukselle.
RRP:ssä käynnistetty yhteinen tekeminen siirtyy yhä vahvemmin jatkuvaan toimintatapaan: ylläpidämme ja tarkennamme kirjaamisen ohjeita, varmistamme käytännön tuen ammattilaisille ja jatkamme verkostotyötä.
Tietopohjan ja tietotuotannon vahvistaminen tulee jatkumaan kansallisen kirjaamisen verkoston työssä, oppaiden ja ohjeiden päivittämisenä sekä rakenteisen sosiaalityön tietotuotannon jatkokehittämisessä.
Soten tiedonhallintaa ja digitaalisten palveluitten käyttöönottoa alueilla tuetaan edelleen yhteisillä kansallisilla luokituksilla, määrityksillä, tietorakenteilla sekä toimintamalleilla. Jatkokehittämisessä painotetaan ratkaisujen yhteensopivuutta.
Hoidon jatkuvuudessa keskeistä on sujuva tiedon kulku ja sen hyödyntäminen. Digipalveluiden osalta alueita tuetaan käytännönläheisesti esimerkiksi digiopasta päivittämällä. Kansalliset toimintamallit, kuten ajanvarauksen määrittelyt, auttavat vähentämään päällekkäistä kehittämistä.
RRP:n jälkeisessä jatkokehittämisessä korostuu mittaamisen ja seurannan “ketju”. Tietoa päätöksenteon tueksi tuovat palvelutarpeen ennakointityökalu, Tulevaisuuden terveyskuva-palvelu ja hyte-toimintamallien arviointijärjestelmä.
Digipalvelujen kypsyystason raportointi auttaa kohdentamaan alueilla digipalveluiden kehittämistä ja vertailemaan etenemistä suhteessa kansalliseen tasoon. Asiakaspalautemittarit sekä niihin liittyvät digitaaliset ratkaisut tuovat palvelukokemuksen näkyväksi osaksi ohjausta.
Kokonaisuutena nämä tukevat vaikuttavuuden arviointia, resurssien suuntaamista ja sitä, että RRP:ssä rakennettu muutos jatkuu hallitusti myös hankekauden jälkeen.
Vaikka yhteinen matkamme RRP:ssä lähenee loppuaan, yhteistyömme jatkuu ja saa uusia muotoja.
Kiitos kaikille hienosta yhteistyöstä ja merkityksellisestä panoksestanne vaativassa ja vaikuttavassa hankkeessamme.
Iloista joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta!
RRP:n THL:n hanketoimiston väki
Suomen kestävän kasvun ohjelman omalääkäri-mallin kehittäjät kokoontuivat 2.12. Arabianrannassa juhlistamaan kulunutta vuotta ja onnistumisia:
Katso tallenne: Omalääkäri 2.0 ja hoidon jatkuvuusmallien edistäminen Suomen kestävän kasvun ohjelmassa – kehittäjien päätöstilaisuus (Mediaserver)
21.10. omalääkäriohjelman johtoryhmä järjesti Pikku-Finlandiassa hoidon jatkuvuutta koskevan tilaisuuden, jossa kysyttiin: ”Omalääkäri, omatiimi vai ammatinharjoittajamalli? – miten hoidon jatkuvuus voidaan turvata perusterveydenhuollossa”. Tilaisuus jätti jälkeensä positiivisen, tulevaisuuteen suuntaavan vireen, johon liittyvistä suunnista olet tervetullut kuulemaan lisää kahdessa webinaarissamme.
”Omalääkäri on lupaus” avasi ministeri Kaisa Juuso tilaisuuden. Hallitus on sitoutunut hoidon jatkuvuuden edistämiseen ja kaikilla hyvinvointialueilla on käynnissä omalääkärimallin levittämiseen tähtääviä toimia.
Hyvinvointialueiden puheenvuoroissa korostui luottamus omaan tekemiseen ja edistymiseen. Hoidon jatkuvuudessa tärkeintä ovat henkilökohtaiset hoitosuhteet – pelkkä tiedon jatkuvuus ei riitä. Ratkaisut edellyttävät ammattilaisten autonomiaa oman työn järjestelyjen suhteen. Ylilääkäri Emil Heinäaho Länsi-Uudeltamaalta korosti, miten merkityksellistä on osoittaa lääkärille suoraan oma väestö, josta hän on vastuussa. Kainuusta ylilääkäri Atte Veteläinen tiivisti: ”Kyse on luottamuksesta hoitosuhteessa”.
Alueiden lähtökohdat ovat erilaiset, mutta tavoite on yhteinen. THL:n analyysin perusteella omalääkäri aiotaan tarjota alueilla ainakin paljon palveluita tarvitseville, Oulun yliopiston selvitys valmistuu alkuvuodesta 2026. Professori Juha Auvinen ryhmineen on kerännyt sitä varten omalääkärimallien etenemisestä terveysasemakohtaisen aineiston.
Tilaisuutta seurasivat videoyhteydellä sadat ihmiset. Yleisökommenteissa toivottiin kehittämiseen moniammatillisuutta ja potilaan näkökulman vahvistamista. Erityisesti kansalaisten osalta onkin tärkeää, että palveluiden järjestämiseen liittyvät päätökset ovat pitkäjänteisiä. Ministeri Juuso kehysti kokonaisuuden: ”Tämä ei ole vain tehokkuuskysymys, vaan inhimillinen: kyse on kulttuurin muutoksesta”.
Omalääkärimallin johtoryhmän puheenjohtaja Marina Erhola päätti tilaisuuden toteamalla, että sote-reformi on ennen kaikkea mahdollisuus kehittyä ja kohdistaa resurssit toisin. Katseen tulee olla tarpeeksi kaukana tulevaisuudessa.
THL:n 7.11. klo 9–12 järjestämä webinaari ”Hoitoon pääsy nyt ja tulevaisuudessa” keskittyy hoitoonpääsyn ja hoitoonpääsytiedon nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Kestävän kasvun ohjelman omalääkärimallia kehittävien hankkeiden päätöstilaisuus Omalääkäri 2.0 ja hoidon jatkuvuusmallien edistäminen järjestetään 2.12. klo 13–16. Webinaarissa hyvinvointialueet esittelevät ratkaisunsa sekä jatkoaskeleet omalääkärimallien edistämiseksi.
Tervetuloa kuulemaan kehittämistyön tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä!
Sara Launio, ylilääkäri
Erja Heikkinen, kehittämispäällikkö
Viime vuoden lopulla jaettiin rahoitusta omalääkärimallin kehittämiseen osana neljättä Suomen kestävän kasvun ohjelman valtionavustuskierrosta. Rahoitusta sai seitsemän hyvinvointialuetta: Kainuu, Länsi-Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi.
Kun tarkastellaan eri hyvinvointialueiden kehittämistyön etenemistä, on hyvä pysähtyä hoidon jatkuvuuden kehittämisen evoluutiomallin äärelle. Mallia voi tarkastella erityisesti kolmen ydinulottuvuuden kautta.
Henkilökohtainen hoitosuhde
Omalääkäri 2.0 -mallin mukaisessa kehittämisessä tavoitteena on henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuus potilaan ja lääkärin välillä. Toimiakseen hyvin, tämä hoitosuhde tarvitsee tuekseen moniammatillisen tiimin.
Henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuuden kannalta on tärkeää turvata ensimmäiseksi niin sanottu episodijatkuvuus eli hoitosuhteen jatkuvuus saman vaivan osalta. Yksi ammattilainen hoitaa yhden vaivan alusta loppuun, oli se sitten akuutti selkävaiva fysioterapeutin vastaanotolla tai astman pahenemisvaiheen diagnostiikka ja hoito diagnostisine tutkimuksineen lääkärin vastaanotolla.
Kun tästä perusperiaatteesta on huolehdittu, on järkevää koota tiimeiksi potilasta ja alueen väestöä tuntevat ammattilaiset.
Tiimimalli on tällä hetkellä tavallinen tapa järjestää palveluita erityisesti yleensä terveelle väestönosalle. Moniammatillisessa tiimissä toimii yleensä terveyden- ja sairaanhoitajia, lääkäreitä sekä vaihtelevassa määrin erityistyöntekijöitä kuten terapeutteja (fysio-, puhe-, toiminta-), päihde-, mielenterveys- tai sosiaalityöntekijöitä sekä muistihoitajia. Kun ammattilaiset oppivat tuntemaan toisensa, yhteistyö helpottuu. Erityisosaamista jaetaan usein useammankin tiimin kesken.
Tarvittaessa tiimistä nostetaan potilaan tueksi oma työntekijä, joka voi olla kuka tahansa tiimin jäsen. Kun palvelutarve kasvaa, on hyvä, että potilaalla tai asiakkaalla on yksi yhteyshenkilö, joka tuntee hänen asiansa ja voi tarvittaessa toteuttaa useampaa hoitokertaa vaativan hoidon.
Kaikki henkilökohtaisen hoitosuhteen hyödyt toteutuvat, kun potilaan kanssa työskentelee lisäksi omahoitajaomalääkäri-työpari. Erityisesti ennaltaehkäisyn kannalta tämä on keskeistä. Kun potilaalla on pysyvä henkilökohtainen hoitosuhde lääkäriin, toteutuu jatkuvuus myös hoitovastuun osalta.
2. Askeltaen vai koko väestölle?
Suomen kestävän kasvun ohjemassa eri hyvinvointialueet ovat valinneet hieman erilaisen lähestymistavan edistää omalääkärimallia.
Yksi suurimmista teknisistä haasteista on yllättäen ollut väestöjen muodostaminen, tähän ei ole ollut tarjolla valmiita työkaluja. Haaste on kuitenkin saatu ratkaistua, ja väestöjako etenee hyvällä vauhdilla. Jo kesäkuussa isolle osalle väestöstä oli osoitettu omalääkäri: Kainuussa 69 %, Pohjois-Pohjanmaalla 75 % ja Varsinais-Suomessa 67 %.
Vastaavasti väestölle malliaan kehittää myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN), jossa sekä virkapohjaista että ammatinharjoittajapohjaista mallia pilotoidaan ensin pienelle osalle väestöä.
Kolme muuta RRP-rahoitettua omalääkärihanketta Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueilla tarjoavat omalääkärimallia ensin paljon palveluita tarvitseville potilaille.
3. Palveluohjaus hoidon jatkuvuuden tukena
Hoidon jatkuvuuden näkökulmasta palveluohjaus on keskiössä. Jo ensikontaktista alkaen on olennaista, kohtaako potilas entuudestaan tutun ammattilaisen, joka tuntee hänen taustansa ja mahdolliset sairautensa – vai joutuuko hän aloittamaan tarinansa alusta.
Hoidon jatkuvuuden kehittämisessä seurataankin sitä, miten alueet kehittävät yhteydenottojärjestelmien ohjausta sekä toisaalta digipalveluita. Useilla alueilla onkin jo päästy ohjaamaan yhteydenotot virka-aikana potilaan omalle yhteyshenkilölle niin puhelimitse kuin digipalveluissa.
Omalääkärimallin tuloksia odotetaan kuumeisesti. Malliin sopivia mittareita rakennetaan monella alueella, kansallisia ratkaisuja vielä odotetaan. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia.
Arjen johtamisen tueksi on tulossa mm. Norjassa kansallisessa tietoikkunassa mukana oleva SLICC, Saint Leonard’s Index of Continuity of Care. SLICC kertoo siitä, kuinka hyvin omalääkäri pystyy vastaamaan väestönsä palvelutarpeeseen. Konkreettisesti sen osuuden väestön käynneistä, jonka omalääkäri on itse hoitanut. Vastaavasti indeksin voi laskea myös omahoitajalle.
Potilaiden kokemukset ovat tärkeässä osassa kehittämistyössä. Kaikilla alueilla palautetta omalääkärikehittämisestä ei kuitenkaan saada vielä eriteltyä muusta hyvinvointialueen palautteesta.
Koko väestölle mallia soveltavilla hyvinvointialueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa NPS (Net Promoter Score eli kansainvälisesti käytetty asiakasuskollisuuden mittari) nousee 60 tuntumaan, mikä tarkoittaa sitä, että mallia ollaan valmiita suosittelemaan ystäville. Päijät-Hämeen tulosten perusteella paljon palveluita tarvitsevat ovat kokemukseensa vielä tyytyväisempiä.
Monilla alueilla vielä odotetaan päätöksiä kehittämisen resursseista lyhyen hankekauden jälkeen.
Vain osalla alueista vastuuhenkilöt on nimetty yli hankekauden. Toisaalta luodut toimintamallit ja hankintasopimukset luovat jatkuvuutta. Hyvinvointialueen omilla päätöksillä on voitu vahvistaa strategista linjaa.
Selvää on, että omalääkärimallille on vahva yhteiskunnallinen tilaus ja voimakas kannatus. Nykyinen askeltava kehittämisen tapa ottaa huomioon alueiden erilaiset valmiudet edistää omalääkärimallia. Lisäksi innostusta herättävät kehittyvät, väestövastuun entistä parempaan hoitoon kannustavat työkalut kuten terveyshyötyarvio.
Taustalla huolta herättää edelleen kasvava kysyntä terveyspalveluille. Muodostuvatko omalääkäreiden vastuuväestöt kestävän kokoisiksi? Länsi-Uudellamaalla kysymystä on lähestytty ammatinharjoittajamallin ja sopimusmenettelyn keinoin. Ammatinharjoittaja saa itse valita väestön koon, mikä mahdollistaa myös osa-aikaisen työskentelyn.
Hyvinvointialueiden hoidon jatkuvuuden kehittäjäverkosto kannattelee työtä yli hankekauden. Yhteisten kokemusten jakaminen tuo uskoa ja antaa energiaa. Yhden hyvinvointialueen työtä käytännön ongelmien ratkaisemiseksi päästään hyödyntämään muilla hyvinvointialueilla. Kehittäjäverkosto on todellinen katalyytti vauhdittamassa hyvien käytänteiden leviämistä.
Kansallisia linjauksia vielä odotetaan. Katseet kohdistuvat STM:n omalääkärimallin johtoryhmään, jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Marina Erhola. Toistaiseksi johtoryhmässä on herkällä korvalla kuultu hoidon jatkuvuuden kehittämistä ympäri maan. Valmistelussa ovat myös suositukset mittaroinnin kansalliseksi edistämiseksi.
Johtoryhmä järjestää aiheen parissa 21.10.2025 seminaarin Omalääkäri, omatiimi vai ammatinharjoittajamalli? - Miten hoidon jatkuvuus voidaan turvata perusterveydenhuollossa - Sosiaali- ja terveysministeriö. Tilaisuutta voi seurata etäyhteyden välityksellä.
Tervetuloa kuulolle linjoille!
Sara Launio
ylilääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Olemme Suomen kestävän kasvun ohjelmassa vahvistaneet yhteiskehittämistä jakaen matkan varrella oppeja, onnistumisia ja myös haasteita toistemme kanssa. Hyvinvointialueiden ammattitaitoinen väki on luotsannut upeita toimintamalleja, jonka lisäksi digikehittämisessä, sote-integraatiossa sekä vaikuttavien mallien luomisessa on otettu suuria harppauksia. Nyt on aika kerätä tätä satoa ja tuoda se entistä näkyvämmäksi kaikille!
Tänä syksynä hyvinvointialueet esittelevät Viiden tähden tulosaamuissamme esimerkkejä, miten ne ovat uudistaneet esimerkiksi hoitoon pääsyä, digitaalisia palveluita ja mielenterveyspalveluita asiakaslähtöisemmiksi ja tehokkaammiksi. Toimintamallit on näihin tulosaamuihin valittu periaatteella ”Näitä kannattaa kehua!” ja ne ovat hyvinvointialueiden käytössä toimivaksi todettuja. On ollut hienoa huomata, miten haastavasta vaiheesta vuonna 2022 alkanut kehittäminen on edennyt mitä upeampiin ja vaikuttavampiin toimintamalleihin.
Sukelsimme heti ensimmäisessä tulosaamussamme syvälle digikehittämisen syövereihin. Tilaisuudessa kuulimme Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin toimintamallista, jossa alueen digitaaliset palvelut on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kertoi digisote-keskuksesta, jolla on jo tavoitettu valtavasti alueen asukkaita ja asiakaspalaute ollut erinomaista. Erityisesti pienempien paikkakuntien asukkaat ovat löytäneet palvelun hyvin.
Pohjois-Karjalassa on kehitetty hyvinvoinnin digipolkuja, jotka mahdollistavat itsehoitomateriaalin terveellisempien elintapojen saavuttamiseksi alueen asukkaille. Pirkanmaan hyvinvointialueen avustetun valtuutuksen toimintamalli taas mahdollistaa puolesta-asioinnin niille asukkaille, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita. Mallin ansiosta sote-ammattilaiset voivat ohjata myös näitä asukkaita digitaalisen itsehoitomateriaalin äärelle.
Upeita toimintamalleja löytyy lisää Innokylästä sekä tulevista Viiden tähden tulosaamuista, joista voit lukea lisää THL:n verkkosivuilla.
Hyvinvointialueiden vahva viesti on ollut, että vastaavaa yhteiskehittämistä, keskusteluja, tiedon jakamista ja verkostoja tarvitaan myös jatkossa. Innokylän rooli toimintamallien jakamisen paikkana jatkuu RRP:n jälkeenkin. Sen lisäksi tarvitaan yhdessä tekemistä ja sparrailua sekä oman tekemisen suunnittelua muilla hyvinvointialueilla toimivia malleja hyödyntäen.
Myös kansallisten toimijoiden mukana olo keskusteluissa on oleellista. Näin kehittäjillä on viimeisimmät tiedot kansallisista selvityksistä, tutkimuksista ja yhteenvedoista.
Mitä RRP:n jälkeen sitten käy? Toivottavasti löytyy tahoja koordinoimaan ja tukemaan yhteiskehittämistä alueiden ja myös kansallisten toimijoiden kesken. Kehittäminen on yhteispeliä ja meillä on nyt erinomainen tilaisuus luoda pysyviä verkostoja ja käytäntöjä yhteiskehittämiseen myös jatkossa!
Hanna Hukari
kehittämispäällikkö, Etelä-Suomen yhteistyöalue
THL
Terveys- ja hoitosuunnitelmien käyttöönotto on viimein päässyt vauhtiin osana RRP-hanketta ja hoidon jatkuvuuden teemaa, alustivat Sanna-Mari Saukkonen ja Heli Suhonen kevään viimeisessä RRP:n digitaalisten palveluiden teematyöpajassa.
Kansallisesti yhdenmukainen terveys- ja hoitosuunnitelma -rakenne on ollut käytettävissä Kanta-palveluissa vuodesta 2016 lähtien, mutta käyttöönotto on ollut vähäistä. RRP:n Hoidon seurannan tietorakenteet -projektissa kesäkuussa 2023 käyty työpajakeskustelu kuitenkin osoitti, että ammattilaisilla on tarvetta ja tahtoa terveys- ja hoitosuunnitelman käyttämiseen työn tukena.
Myös tietojärjestelmätoimittajien tapaamisissa syksyllä 2023 vahvistui, että määrittelyjen mukaiset kansalliset tietorakenteet on toteutettu useimpiin käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin, ja terveys- ja hoitosuunnitelma on siten myös alueilla käyttöönotettavissa.
Työpajan vetäjänä toiminut THL:n kehittämispäällikkö Erja Heikkinen kysyi, miksi olemme edelleen alkumetreillä, vaikka tahtotila ja tekniset edellytykset terveys- ja hoitosuunnitelman käytölle ovat olemassa?
Näitä kysymyksiä ja alueiden tahtotilaa kansalliselle yhteistyölle tarkasteltiin digitaalisten palveluiden työpajassa neljän eri hyvinvointialueen puheenvuoroissa.
Risto Kuronen ja Sari Hokkanen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta tarkastelivat terveys- ja hoitosuunnitelmaa tiedon tarpeen näkökulmasta. Parhaimmillaan terveys- ja hoitosuunnitelma tukee yhteisen näkemyksen syntymistä potilaan ja ammattilaisen välillä ja potilaan omahoidon toteutumista kotiarjessa.
- Hyvä suunnitelma vähentää häiriökysyntää ja tietämättömyyttä sekä auttaa ammattilaista potilaan suunnitelmallisen hoidon ja hoidon jatkuvuuden toteutumisessa, vaikka ammattilaiset vaihtuisivatkin, toteavat Kuronen ja Hokkanen.
Keski-Suomen hyvinvointialue on hyvä esimerkki siitä, miten aktiivisella henkilöstön kouluttamisella ja systemaattisella kuukausiseurannalla (ks. graafi alla) terveys- ja hoitosuunnitelmien määriä on saatu kasvatettua. Terveys- ja hoitosuunnitelma on tullut osaksi asiakkaan saamaa palvelua.
- Potilastietojärjestelmän päivitys koko hyvinvointialueelle on mahdollistanut yhtenäisen terveys- ja hoitosuunnitelman käytön terveydenhuollossa. Päivityksen myötä suunnitelman tiedot siirtyvät potilaan Omakantaan, kertoo projektityöntekijä Riikka Hintikka.
Keski-Suomi pilotoi parhaillaan terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoa mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jossa tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä avosairaanhoidon vastaanottopalveluiden ja mielenterveyspalveluiden välillä.
- Eri järjestelmät terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välillä eivät vielä mahdollista yhteisen suunnitelman tekemistä. Tässä tarvitaankin panostusta tulevaisuudessa, kertoo Hintikka.
Janne Liimatainen Kainuun hyvinvointialueelta korosti terveys- ja hoitosuunnitelman roolia hoidon jatkuvuudessa ja omalääkärimallissa. Suunnitelma tukee tiedon jatkuvuutta ja sen tulisi toimia apuvälineenä, ei itsetarkoituksena eikä itsenäisenä interventiona.
Terveys- ja hoitosuunnitelma ei Liimataisen näkemyksen mukaan korvaa potilas-lääkärihoitosuhteen henkilökohtaista jatkuvuutta, eikä potilaan kohtaamista.
- Suunnitelma tiivistää hoidon menneisyydestä ja on suuntaviitta tulevaisuuteen. Tietoja kannattaa käyttää yli toimintayksikön rajojen. Näin se tukee lääkäriä ja hoitajaa potilaan kokonaisuuden hahmottamisessa ja hoidon toteuttamisessa, korosti Liimatainen.
Terveys- ja hoitosuunnitelmasta on myös tieteellistä näyttöä. Esimerkiski Cochrane-katsauksessa 2015 on todettu, että hoitosuunnitelman laatiminen saattaa parantaa tiettyjen sairauksien hoitotuloksia, kuten verenpainetasoa tai astman hoitotasapainoa. Se saattaa myös parantaa omahoitovalmiutta, esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainossa.
Tuija Vuolle Pirkanmaan hyvinvointialueelta totesi, että terveys- ja hoitosuunnitelmaan liittyviä käytäntöjä ja prosessin vaiheita olisi hyvä pohtia eri hyvinvointialueiden kanssa yhdessä. Lisäksi Vuolle totesi, että olisi hyvä löytää ne terveys- ja hoitosuunnitelmaan liittyvät asiat, jotka tulisi linjata kansallisesti.
Vuolteen mukaan tulisi pohdittavaksi, mihin suuntaan jatkokehittämistä halutaan viedä ja millaista tutkimusta tarvitaan käyttöönottojen tueksi. Lisäksi tulisi miettiä, tarvitaanko yhteistä pohdintaa terveys- ja hoitosuunnitelman kansallisesta rakenteesta ja sen otsikoinnista.
- Olisi tärkeää tehdä yhteistyötä sosiaalipalveluiden kanssa terveys- ja hoitosuunnitelman näkyväksi tekemiseksi myös sosiaalipalveluissa, Vuolle peräänkuuluttaa.
Yhteiskehittäminen edellyttää säännöllisiä tapaamisia ja kokemusten vaihtoa verkoston jäsenten kesken. Verkoston tulisi kyetä tekemään yhteispäätöksiä ja viemään niitä päätöksentekoon. Vuolle näki, että THL:llä voisi olla rooli verkoston ylläpitäjänä tai ainakin vahvana verkoston jäsenenä asian edistämiseksi.
RRP:n Hoidon seurannan tietorakenteet -projekti jatkuu THL:ssa vuoden 2025 loppuun saakka. Käyttökokemuksia ja palautetta terveys- ja hoitosuunnitelman käytöstä hyvinvointialueilla toivotaan edelleen jatkokehittämisen tueksi ja linjaamiseksi.
Palautetta voi laittaa suoraan Sanna-Mari Saukkoselle ja Heli Suhoselle. Lisäksi RRP-hankkeeseen osallistuville alueille on Kaikille AVOIN kirjaamisen ja tiedon laatu -Teams-kanava (sijainti: Teams "ULK RRP alueyhteistyö"-kanavan alla).
Kirjaamiseen ja tiedonhallintaan liittyviä kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla: sotetiedonhallinta@thl.fi
Erittäin kannatettava oli työpajassa noussut ehdotus yhteisestä verkostosta terveys- ja hoitosuunnitelman ympärille! Myös toivetta terveys- ja hoitosuunnitelmien raporteista viedään eteenpäin. Yhteistyöllä ja yhteisellä kehittämisellä varmasti saavutetaan paras mahdollinen lopputulos!
Sanna-Mari Saukkonen
erityisasiantuntija, THL
Heli Suhonen
erikoissuunnittelija, THL
Erja Heikkinen
kehittämispäällikkö, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kansalliset verkostot ovat avoimia kaikille hyvinvointialueen edustajille ja kehittäjille.
• Mikäli et vielä ole mukana verkostoissa ja asia kiinnostaa, voit pyytää kalenterikutsut itselle työryhmien puheenjohtajilta.
• Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti kerran kuukaudessa.
• Jokaisella työryhmällä on oma Teams-kanava, jota hallinnoi verkoston puheenjohtaja.
• THL:n osalta yhteistyöstä vastaa ylilääkäri Sara Launio ja kehittämispäällikkö Erja Heikkinen.
Uutena verkostona on aloittanut toukokuussa Sairaanhoitajan osaamisen kehittämisen kansallinen kehittäjäryhmä, jota johtaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Sonja Wilkinson (etunimi.sukunimi@vakehyva.fi).
Ryhmän tavoitteena on vahvistaa hoitotyön osaamista ja hoidon jatkuvuutta avosairaanhoidossa pitkäaikaissairauksien osalta.
Ryhmän seuraava kokous on 27.8.2025 Pyydä työryhmän kokouskutsut Sonjalta.
pj. Länsi-Uusimaa, Emil Heinäaho (etunimi.sukunimi@luvn.fi). Ryhmän tapaamisajat ovat:
17.6. klo 9.30–10.30, 19.8., 16.9., 21.10., 18.11, 16.12. Mikäli sinulle ei ole kokouskutsuja, ota yhteyttä Emiliin.
pj. Pirkanmaan hyvinvointialue: Elina Tolvanen (pj.) ja Emma Mononen (etunimi.sukunimi@pirha.fi).
Työryhmän tapaamiset jatkuvat syksyllä: 26.8, 30.9, 28.10, 25.11 ja 16.12, tiistaisin klo 15–16.
Mikäli sinulla ei ole kokouskutsuja, ota yhteyttä Elinaan tai Emmaan.
Digitaalisten palveluiden RRP:n teematyöpajan (11.9.2024) teemana oli tekoäly ja robotikka. Aihe herätti paljon kiinnostusta ja keräsi paikalle runsaasti osallistujia niin hyvinvointialueilta kuin kansallisilta toimijoilta.
Juho Ylä-Rotiala DigiFinlandista esitteli aluksi heidän julkaisunsa ”Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen”. Julkaisun mukaan suurin pitkän tähtäimen hyötypotentiaali on diagnostiikassa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Lyhyellä tähtäimellä hyvinvointialueet hyötyisivät eniten potilaskirjausten automatisoinnista. Tekoälyn soveltamisesta sote-ammattilaisten työssä puhutaan myös ns. tukiälystä.
DigiFinland koordinoi sote-tekoälyverkostoa, jonne ovat tervetulleita kaikki aiheen parissa työskentelevät ja siitä kiinnostuneet. Verkostojen ja kansallisen tuen merkitys tekoälyä hyödyntävissä kehityshankkeissa koetaan suurena. Lisätietoja löytyy sivulta www.sotetekoaly.fi.
Saimme katsauksen tekoälyyn myös lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Juha Vesala Turun yliopistolta kertoi MAITE-hankkeessa esiin nousseita tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen oikeudellisia haasteita, esimerkiksi toisiolakiin ja EU:n tietosuoja-asetukseen liittyen. On tärkeää tunnistaa myös muut tietosuoja- ja muun lainsäädännön vaatimukset, jotka tuovat omat haasteensa kehittämiseen. Keskeisiä lakeja ja säädöksiä ovat mm. tekoälysäädös, laki lääkinnällisistä laitteista, hallintolainsäädäntö sekä asiakastietolaki.
Tilaisuudessa kuultiin myös hyvinvointialueiden kehittämishankkeista. Veera Vihula esitteli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen systemaattisesti projektoitua tekoälykehittämistä. Hyödyntämiskohteina tulee olemaan erilaiset käännös- ja tulkkaustyöt, automatisoidut kirjaukset ja lausuntojen laatiminen, tiedon etsiminen järjestelmistä ja viestinnän tuki. Asiakasohjauksessa tekoälyä pyritään hyödyntämään tulevaisuudessa chateissa, puheluissa ja hoidon tarpeen arviossa. Lisäksi tavoitteena on saada henkilöstö rohkeasti hyödyntämään tekoälyä arjen työssään osallistamisen kautta. Henkilöstä myös koulutetaan ja opastetaan tekoälyn ja sen työkalujen käyttöön ja hyödyntämiseen.
Pirkanmaan hyvinvointialueelta Olli Tasso esitteli Pirhan useita työtä nopeuttavia robotiikka-automatiikka-prosesseja, jotta ammattilaisten aikaa ei mene esimerkiksi tekstiviestimuistutusten lähettämiseen. Suunnitteilla on myös muita hyödyntämiskohteita, kuten monikävijäpotilaiden seulonta, asiakaslaskujen maksuajan pidennys ja kuntoutuspotilaiden matka-avustukset. Ammattilaisten vastaanotto näille työtä helpottaville toiminnoille on ollut positiivista. Pirhalla on myös erilaisia tekoälyprojekteja mm. lasten päivystyksellinen hoidon tarpeen arviointiin, potilasmäärien ennustejärjestelmän ja asiakaspalautteen käsittelyyn liittyen.
Hienoa yhteistyöalueen sisäistä kehittämistä esitteli Tiina Pelkonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Pohjoisen yhteistyöalueen hyvinvointialueet ovat laittaneet viisauden yhteen ja kehittäneet tekoälyn hyödyntämistä palvelutarpeen ennakoinnin tukena. Tavoitteena on parantaa palveluiden strategista ohjausta, tehostaa ennakointia ja seurantaa sekä lisätä palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Esityksessään Tiina kertoi lainsäädännön ja budjetin asettamista rajoitteista sekä datan hankintaan ja yhdistämiseen sekä kohderyhmien selvittämiseen liittyvistä haasteista. Keskeisinä oppeina nousivat ymmärrys nykytilasta, datan laadun merkitys, sosiaalihuollon datan hyödynnettävyys, data-ammattilaisten resurssipula ja IT-yritysten osaamisen haasteet. Tärkeänä koettiin avoimen keskustelun ylläpitämistä ja jatkuvaa oppimista aiheesta.
Vauhti tekoäly ja robotiikka -kehittämisessä sote-alalla on hurja, ja uusia mahdollisuuksia syntyy jatkuvasti. Teemasta onkin tärkeä pysyä ajan hermolla, ja siihen onneksi on jo syntynyt hyviä foorumeita. Tulemme myös RRP:ssä seuraamaan kehitystä tarkasti ja mahdollisesti jo alkuvuodesta voimme tarjota lisää verkostoitumismahdollisuuksia aiheen tiimoilta. Pysy kuulolla!
Hanna Hukari
kehittämispäällikkö, Etelä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialueilla on kehitetty useita kymmeniä digitaalisia palveluja viimeisten vuosien aikana. Vasta joidenkin vuosien kuluttua pystymme kunnolla arvioimaan, miten ja kuinka laajasti tehty digiloikka vastasi sille asetettuihin odotuksiin. Sitä ennen on meidän saatava palveluille mahdollisimman paljon käyttäjiä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueilla (hyte-työ) on toinen esimerkki uusien toimintatapojen ja -kulttuurin juurruttamisesta, jota on viestinnällisesti tuettava. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten saamme asukkaat tekemään terveellisiä valintoja arjessa ja miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan osaksi sote-ammattilaisten asiakas- ja potilastyötä.
Monilla hyvinvointialueilla on jo loistavia onnistumisia esimerkiksi RRP:n aluehankkeissa kehitettyjen digipalvelujen viestintä- ja markkinointikampanjoista. Jotta viestintä on vaikuttavaa ja johtaa toimintatapojen muuttumiseen, vaatii se pitkäjänteistä työtä ja laajaa monialaista yhteistyötä myös hankkeen jälkeen.
Digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, vaikka hanketyö jossain vaiheessa loppuu. Digipalvelujen jatkokehittäminen ja ylläpito siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle - näin tulisi tapahtua myös viestinnässä. Viestinnän tarve ei tule vähenemään hankkeen loppuessa, päinvastoin.
On erittäin tärkeää, että hankeviestijä ja hyvinvointialueen viestijät tekevät jo hankkeen aikana yhteistyötä, jotta viestinnän kapulanvaihto sujuu jouhevasti. Digipalvelut tai hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella toteuttavat hyvinvointialueen strategiaa ja niiden paikka on varmistettava viestinnän strategioissa ja jokapäiväisessä tekemisessä.
Esimerkkimme tuovat mukanaan uusia haasteita ja tapoja suunnitella ja kehittää myös viestintää.
Kun tavoitteemme on saada aikaan toiminnan muutosta, oli se sitten digipalvelun käyttöä tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, täytyy meillä olla entistä parempi ymmärrys asiakkaiden tarpeista, kyvykkyydestä ja motivaatiosta.
Kohderyhmien ymmärrys tarkoittaa entistä tarkempaa asiakassegmentointia ja kohderyhmään purevaa viestintää: minkä asiakasryhmän haluamme erityisesti käyttävän palvelua? Mikä asiakasryhmä hyötyisi palvelusta eniten? Mikä motivoi asiakasryhmää valitsemaan liikunnan tv-sarjan sijaan?
Viestinnän keinot ja kanavat muotoutuvat asiakasryhmien mukaan. Myös tilanteet ja kanavat elävät ja voivat vanheta nopeasti. Teknologia tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia viestintään. Myös RRP:ssä piakkoin julkaistava sosiaalisen markkinoinnin opas tuo haasteeseen konkreettista suunnittelun apua niin hyte-kehittäjille kuin hyvinvointialueen johdolle ja viestinnän asiantuntijoille.
Jotta pääsemme tavoitteeseemme ja saamme sitoutettua asiakkaat tavoitellun muutoksen aikaansaamiseksi, tarvitsemme viestinnän, sote-johdon ja substanssiosaajien tiivistä yhteistyötä. Myös vertaiskehittäminen hyvinvointialueiden viestintäorganisaatioiden kesken on tärkeää.
Hanne Vasankari, kehittämispäällikkö, THL
Leena Piponius, viestinnän kehittämispäällikkö, THL
Hyvinvointialueet ovat hyvässä vauhdissa toimintamallien kuvaamisessa. RRP:ssä aloitettuja toimintamallikuvauksia löytyy Innokylästä jo nyt lähes 400. Vaikka kehittäminen on useissa projekteissa vielä kesken, ovat kehittäjät hyvin oivaltaneet sen, että omaa tekemistä kannattaa jakaa jo alkuvaiheessa, jotta siitä hyötyvät myös muut vastaavasta kehittämisestä kiinnostuneet.
Omissa toimintamallikuvauksissa kannattaa kuvata rohkeasti sitä, mitä toimintamallilla on saavutettu palveluiden kehittämisessä. Alueilla on paras tietämys siitä, mikä toimii ja mikä ei, ja minkä lisäarvon toimintamalli on tuonut muutoksessa. Joskus pienikin askel toiminnan muutoksessa voi synnyttää ison muutoksen asiakkaan palveluissa tai työntekijän tavassa tehdä työtä.
Vaikka runsaudesta ei ole pulaa, haastaisimme alueita miettimään, mitä kahta toimintamallia suosittelisitte muille. Toimintamallit voivat olla jo aikaisemmin aloitettuja, esim. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa, ja joita on jatkokehitetty RRP:ssä.
Suositeltujen toimintamallien ehdotuksessa on hyvä pitää mielessä toimintamalleille asetetut tunnusmerkit; se on käyttöönotettu, hyväksi havaittu, pidemmälle jalostettu, mahdollisesti arvioitu, muut voivat niitä edelleen soveltaa ja niissä hyödynnetään myös digitaalisia ratkaisuja. Eli toimintamalli, jolla on voitu kehittää ja uudistaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita.
Tuo oman alueesi kaksi suositeltavaa toimintamallia mukaan Kehittämisklinikalle 21.8. Suositeltuja toimintamalleja tullaan tarkastelemaan osana hankkeen aikaansaannoksia mm. palvelureformin tavoitteisiin peilaten. Näin saamme myös koottua hankkeiden näkemyksiä arvioitujen toimintamallien toimivuudesta, ja mitkä ovat mahdollisesti myös kansallisesti levitettäviä.
Julkaistuissa toimintamalleissa on havaittavissa vielä puutteita erityisesti nimeämisessä sekä perustiedoissa. Lisäksi osa toimintamalleista on merkitty valmiiksi, vaikka Kehittämisen polkua ei ole kuvattu. Toimintamallin kuvaamisessa on erityisen tärkeää, että vähintään ** -merkityt kohdat kehittämisen polulla on kuvattu, ennen kun toimintamalli merkitään valmiiksi. Mikäli Kehittämisen polkua ei kuvata, jää tiedot uudesta prosessista vajavaisiksi ja toimintamallin hyödynnettävyys pienenee.
RRP-kehittäjille on koottu Innokylään sivu Tukea toimintamallien kehittämiseen ja kuvaamiseen (RRP). Sivulta löytyy niin toimintamallien kuvaamisen ohjeet, linkki Innokylän kehittämisen polku käyttöön -koulutukseen sekä toimintamallin kuvaamiseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä (UKK).
THL on laatinut RRP:n kehittäjille ohjeistukset toimintamallien nimeämiseen ja perustietojen kirjaamiseen. Tärkeää on, että kaikki käyvät tarkistamassa oman toimintamallinsa kohdalta, että perustiedot on kirjattu oikein. Tämä helpottaa toimintamallien löytymistä haulla sekä tuo näkyväksi kaiken RRP:ssä tehdyn kehittämistyön. Ohjeista löytyy lisäksi yleisiä RRP:tä koskevia sekä investointikohtaisia ohjeita.
Uutena osiona ohjeissa on ”osiin pilkottu” Kehittämisen polku ja paljon vinkkejä siihen, mitä mihinkin kohtaan kehittämisen polkua voi kirjoittaa, millaisia liitteitä on hyvä lisätä tai mitä työkaluja kehittämisen tukena voi käyttää.
Huhtikuussa tehdyssä kartoituksessa arviointitietoa löytyi 70 toimintamallista ja mittaritietoja 55 toimintamallista. Toimintamallin arvioinnissa erityisen kiinnostavaa on, toimiiko uusi tapa tehdä asioita sekä millaista muutosta uusi tapa tuottaa verrattuna lähtötilanteeseen. Siksi toimintamallin kuvaamisessa on tärkeää osoittaa syntyneen ratkaisun perusidea sekä arvioida uusien toimintatapojen toimivuutta ja syntynyttä muutosta. Lisäksi on tärkeää avata, millä mittarilla muutosta on mitattu.
Arvioinnin ja mittareiden käytön ja kuvaamisen avulla saadaan tuotua näkyviin kehittämistyön vaikuttavuutta. Hankesuunnitelma ja loppuraporttipohja toimivat hyvänä lähtökohtana sille, mitä tavoitteita toimintamallille on asetettu ja millä mittareilla mallia on luvattu mitata.
Mikäli toivot arviointiin ja mittaritietojen kuvaamiseen lisää tukea, tule laajennettuun kehittämisklinikkaan 21.8. klo 13–15 kuulemaan, mitä toimintamallin kuvaamisessa tulee huomioida, jotta uusien toimintamallien muutos ja vaikuttavuus saadaan näkyviin, myös mittarien valossa. Käymme läpi konkreettisia esimerkkejä mittareista ja niiden kuvaamisesta toimintamalliin. Luvassa myös pienryhmäkeskustelua mittaamisen ja arvioinnin kuvaamisesta. Klinikka on tarkoitettu kaikille RRP kehittäjille.
Lue lisää laajennetusta kehittämisklinikasta 21.8.2024 klo 13-15 THL:n tapahtumakalenterista.
Erja Heikkinen, kehittämispäällikkö, THL
Hanne Vasankari, kehittämispäällikkö, THL
Hanna Hukari, kehittämispäällikkö, THL
Unto Raunio, kehittämispäällikkö, THL
Kaisa Lahtinen, asiantuntija, THL
Sisä-Suomen yhteistyöalueella on kevään aikana edistetty monia hankkeissa suunniteltuja toimenpiteitä, jotka ovat tuoneet positiivisia muutoksia hyvinvointialueiden palveluihin ja yhteistyöhön. Seuraavaan olen koonnut muutamia kehitysaskelia ja saavutuksia.
Alueen digitaalisia palveluja on kehitetty suunnitelmien mukaisesti. Uudet digitaaliset ratkaisut ovat parantaneet palvelujen saavutettavuutta ja sujuvoittaneet asukkaiden arkea. Palveluiden käyttöönotto ja niiden hyödyntäminen on saatu sujumaan pääosin saumattomasti, mikä on vähentänyt fyysisten palvelupisteiden ruuhkia ja lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä.
Vaikka digitaalisten palveluiden kehitys on ollut vahvassa roolissa, myös perinteiset kivijalkapalvelut ovat saaneet huomiota. Alueella on otettu käyttöön mm. uusia liikkuvia palveluja, jotka tuovat terveydenhuollon lähemmäs asukkaita. Nämä liikkuvat palvelut mahdollistavat tulevaisuudessa joustavan ja nopean avun erityisesti syrjäseuduilla, joissa palveluiden saavutettavuus voi olla haasteellista.
Asukkaiden ja työntekijöiden perehdyttämiseen ja digitaalisten palveluiden käyttöönottoon on kehitetty monipuolisia malleja. Hyvinvointialueilla on toteutettu erilaisia koulutuksia ja työpajoja, jotka ovat auttaneet sekä henkilökuntaa että asukkaita omaksumaan uudet palvelut tehokkaasti. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki osaavat hyödyntää uusia digitaalisia ratkaisuja täysimääräisesti.
Huhtikuussa Tampereella järjestettiin Sisä- ja Länsi-Suomen hyvinvointialueiden hankkeiden henkilöstöjen yhteinen kehittämis- ja verkostoitumispäivä. Tapahtuma sai erinomaisen vastaanoton ja osallistujien toive laajemmista verkostoitumismahdollisuuksista ja kokemusten jakamisesta toteutui monipuolisesti alustusten ja ryhmätöiden kautta. Tämä tilaisuus vahvisti alueiden välistä yhteistyötä ja loi pohjaa jatkoa ajatellen.
Kevään aikana hankkeissa tehtyä ansiokasta kehittämistyötä on jaettu kansallisissa webinaareissa. Nämä tilaisuudet ovat tarjonneet alustan jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia muiden alueiden kokemuksista. Tämä tietotaidon levittäminen on auttanut monia hyvinvointialueita parantamaan omia palveluitaan ja toimintamallejaan.
Sisä-Suomen yhteistyöalueella on käynnistynyt kevään aikana yhteinen tutkimushanke (RRP 3). Hankkeessa tehtävissä tutkimuksissa saadaan arvokasta tietoa palveluiden vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta, mikä auttaa alueen päätöksentekijöitä tekemään ratkaisuja tulevaisuuden palveluiden kehittämiseksi.
Kiitos kaikille hankkeissa mukana oleville talven ja kevään aikana tehdystä työstä ja toivotan aurinkoista kesää ja rentouttavia lomapäivä!
Unto Raunio
Kehittämispäällikkö
Sisä-Suomen yhteistyöalue
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen digitalisointi herättää tällä hetkellä runsaasti keskustelua. Olisi tärkeää käydä tässä yhteydessä keskustelua myös siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointialueiden digipalvelujen käytön tavoitteeseen. Mikä on riittävä tavoite digitaalisille palveluille? Millaiset tekijät painottuvat eri hyvinvointialueilla?
Digitaalisia palveluita kehitetään hyvinvointialueilla parhaillaan mm. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP). Ohjelman yhtenä tavoitteena on, että 35 prosenttia asioinnista hoituu digitaalisesti. Käytännössä olemme kuitenkin jo saavuttaneet tämän tavoitteen, vaikka ohjelma loppuu vasta vuoden 2025 lopussa. Tämä maltillinen tavoite antaa joka tapauksessa mahdollisuuden kehittämisen ohella seurata samalla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
Digitalisaatio on jo monen palvelun osalta vyörynyt yhteiskuntaamme; pankkien palvelut ovat pääosin digitaalisia, veroasiat hoituvat digitaalisesti ja monella yksityisellä lääkäriasemalla asiointi hoituu nykyään myös pitkälti etäyhteyksin. Olemme tottuneet siihen, että saamme hoidettua monet asiat kotisohvalta. Miksi digitalisaation hyväksyminen sitten tuntuu niin vaikealta julkisissa sote-palveluissa?
Kun rahoitus on niukkaa, täytyy keksiä entistä tehokkaampia keinoja käyttää sitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää se, että digitaalinen palvelu yksinään ei helpota rahoitustilannetta. Tämän lisäksi tarvitaan palveluprosessien kehittämistä ja palvelupolkujen pullonkaulojen selvittämistä.
Kiireellä ei ole järkevää hakea pikasäästöjä, joita ehkä ei sitten tulekaan. Digitaalisuus on kuitenkin ensisijaisesti apuväline saada nopeammin ja helpommin hoitoa ja palvelua.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen ei ole halpaa. Se vie paljon työaikaa ja vaatii monialaista ammattitaitoa. Jos yhteydenottoa sote-palveluihin saadaan nopeutettua digitaalisin välinein, tarvitaan myös ammattilaisia vastaamaan yhteydenottoihin.
Digitaalisuus on luonteva osa palveluprosessin kehittämistä, jolla voidaan nopeuttaa palveluun pääsyä ja täydentää palveluvalikoimaa. Monelle asiakkaalle on tärkeää, että hoitoa voi saada ilman, että poistuu kodistaan.
Kaikille asiakasryhmille pelkästään etäpalveluiden käyttäminen ei sovi. Pahimmillaan sote-ammattilaiselta voi jäädä etäyhteyden takia asiakkaan olemuksessa jotain hyvin oleellista huomaamatta. Toisille asiakkaille digipalvelu taas tuo helpotusta hoidon saantiin. Vaikka läsnä tapaaminen lääkärin kanssa olisikin kahden kuukauden päästä, niin jo lyhytkin etäyhteys ennen sitä voi tuoda mielenrauhan.
Kehittämisessä täytyy kuunnella herkällä korvalla erilaisia asiakasryhmiä ja tarjota myös vaihtoehtoisia palvelukanavia.
Loppuvuonna 2022 julkaistu Terve Suomi-tutkimus osoittaa, että digiasioinnissa hyvinvointialueiden välillä on eroja. Esimerkiksi Helsingissä kaikesta asioinnista hoituu digitaalisesti 51,2 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 23,1 prosenttia digitaalisesti, muilla hyvinvointialueilla kaikkea siltä väliltä. Seuraava Terve Suomi-tutkimus toteutetaan tänä vuonna. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla tuloksia.
Tavoitteet digitalisoinnin suhteen olisi hyvä asettaa aina alueen kokonaistilanne huomioiden. Digitaalinen asiointi ei voi olla itsetarkoitus, vaan se on osa palvelupolkujen kehittämistä. Digitaalisen ajanvarauksen, oirearvioiden tai chat-palveluiden avulla saadaan sujuvoitettua hoitoonpääsyä. Erityisen tärkeää on kuunnella sote-alan ammattilaisia ja asiakkaita, ja ottaa heidät mukaan kehittämiseen.
Digipalvelut ja läsnäpalvelut eivät ole toisiaan poissulkevia hoito- ja palvelumuotoja, vaan ehdottomasti sekä että. Asiakkaan tilanteen mukaan.
Hanna Hukari
Kehittämispäällikkö Etelä-Suomen alueella
Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttäminen ovat nykypäivän sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa, ja sen monimuotoiset haasteet vaativat huolellista harkintaa ja innovatiivista otetta. 1.2.2024 olleessa THL:n ylläpitämässä RRP:n digitaalisten palveluiden kehittäjäverkoston työpajassa saimme kuulla näkökulmia, joita on viisasta muistaa digitaalisia palveluja kehitettäessä.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen vaatii vankkaa ymmärrystä ja systemaattista suunnittelua. Opas toimii kompassina tarjoten kehittäjille ja suunnittelijoille olennaiset perusteet ja suuntaviivat tehokkaaseen toteutukseen. Opas on arvokas resurssi kaikille digitaalisten palvelujen kehittäjille.
Yksityisyyden suojan ja tietoturvan merkitys korostuu entisestään digitaalisten palvelujen maailmassa. Asiakastietolaki asettaa selkeät raamit, joiden sisällä digitaalisia palveluja tulee kehittää. Lakia noudattamalla voidaan varmistaa, että asiakkaiden henkilötiedot ovat turvassa ja luottamuksellisuus säilyy.
Tietosuoja integroituu organisaatioiden arkeen ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Huolimatta yhteiskunnan, tietotekniikan ja viestintäteknologian kehityksestä, henkilötietojen suoja on edelleen jokaisen perusoikeus, jonka perusteella suojataan henkilön yksityiselämää ja henkilötietoja. Tietosuojakysymykset eivät ole vain hankkeen alkuvaiheen huolia, vaan ne seuraavat kehittäjiä ja organisaatioita päivittäisissä toimissa.
Digitaalisen kehittämisen yhteydessä korostuu tarve ymmärtää ja hallita riskejä, erityisesti kyberuhkia. Digi- ja kyberturvallisuus muodostavat perustan luotettaville digitaalisille palveluille. Riskienhallinta voidaan ja kannattaa integroida kehitysprojekteihin.
Kansallinen palvelureformi ja digitaalinen kehittäminen voivat yhdessä tukea tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelureformiin sisältyy digitalisaatio-ohjelma, jossa palvelujen kehittämisessä korostetaan digitalisaation hyödyntämistä. Tämä kattaa mm. sähköisten palvelujen, etäkonsultaatioiden, potilastietojärjestelmien paremman yhteensovittamisen ja muita digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta ja tehokkuutta.
Käytimme iltapäivän työpajassa sekä Learning Cafe - että jamboard-työskentelyä. Työtapa mahdollisti oppimisen ja verkostoitumisen: Jaoimme tietoa ja kokemuksia, keskustelimme ja kirjoitimme kommentteja ja kysymyksiä. Hyvät kokemukset kannustivat – ja saatu palaute myös vahvisti, että Learning cafe - ja jamboard-työskentelytapoja kannattaa käyttää myös jatkossa RRP:n digitaalisten palveluiden kehittäjäverkoston tapaamisissa.
Unto Raunio
Kehittämispäällikkö, Sisä-Suomen YTA
THL
Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) RRP-hankepäälliköiden ja THL:n alueellisen kehittämispäällikön yhteistyö on kehittynyt parissa kolmessa vuodessa tasolle, josta moni tiiminvetäjä voi vain uneksia. Mikä tekee itäsuomalaisten hankepäälliköiden yhteistyöstä niin menestyksekästä, ja mitä voimme heiltä oppia?
Yhteistyöalue koostuu Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueista. Alueiden RRP-hankepäälliköt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2022, jolloin käynnistyi RRP:n ensimmäinen rahoitushaku.
Yhteen hiileen puhaltavaa tiimiä yhdistää alueiden samantyyppiset haasteet, kuten väestön korkea sairastavuus, mielenterveysongelmat sekä sote-alan henkilöstöpula. Yhdistävänä tekijänä ovat myös vaativaan ja taloudellisesti suureen hankekokonaisuuteen ja sen ”hankekiemuroihin” liittyvät arjen haasteet.
Säännölliset kasvokkain tapaamiset ja spontaanit yhteydenotot pienemmissäkin asioissa ovat tehneet tiimistä tiiviin. Sähköposteissa kysytään neuvoa tai kokemuksia käytännön asioissa, kukaan ei jää haasteineen yksin. Pohjalla on jaettu kokemus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.
”Laitamme omia uutisiamme ja asioitamme toisillemme tiedoksi sähköpostitse viikoittain. Tiedonmurunen voi auttaa kollegaa vastaavassa tilanteessa. Keskinäinen luottamuksemme on vahvaa ja keskustelu avointa”, Keski-Suomen hyvinvointialueen hankepäällikkö Emilia Nygren, kertoo.
Tiiviistä ajatustenvaihdosta oli hyötyä jo hankehakemuksia suunnitellessa:
”Vaihdoimme jo hankesuunnittelun aikana tietoa siitä, mitä kukin alue oli hakemassa. Saimme toisiltamme valtavasti inspiraatiota ja sparrausapua hankkeiden sisällönsuunnitteluun. Tältä pohjalta saimme käynnistettyä myös yhteishankkeita, kuten Siunsoten ja Eloisan yhteisen digialustan”, RRP-hankepäällikkö Satu Elo Pohjois-Karjalan Siunsotesta kertoo.
Kulttuurisissa piirteissä löytyy toisaalta eroja alueiden välillä: siinä missä karjalaiset tuovat väriä puheliaisuudellaan, keskisuomalaiset loistavat syvällä digiasiantuntijuudellaan.
”Olemme ihmisinä ja taustoiltamme kaikki erilaisia ja se on suuri rikkaus. Jollain on vahvuuksia digikehittämisessä, toisella taas rautaista osaamista hallinnollisissa koukeroissa. Välillämme ei ole minkäänlaista kilpailua, vaan haluamme aidosti tehdä yhdessä ja auttaa kollegaa menestymään”, hankepäällikkö Mari Teittinen Etelä-Savon hankepäällikkö toteaa.
Alueiden hankkeet ovat erilaisissa kehitysvaiheissa. Yhteistyö lyhentää parhaimmillaan omaa polkua, ja apua löytyy aina tarvittaessa. Alueellisen kehittämispäällikön tehtävä on olla kuulolla ja käynnistää ryhmässä keskusteluja, jotka edistävät hankkeiden kansallista yhtenäisyyttä. Kansallisten asioiden ”yhdessä pureskelu”, esimerkiksi digitaalisten palvelujen mittaamisesta tai hoitoonpääsyn enimmäisajan toteuttamisen toimenpiteistä, avaa ymmärrystä ja tuo ideoita omaan työhön.
”Hankepäälliköt ovat rohkeita ja kokeneita ammattilaisia, joilla on asennetta ja luottamusta omaan tekemiseen. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että me jaamme saman aidon kiinnostuksen ihmisiin ja yhteiskuntaan, ja että säilytämme tekemisessä inhimillisyyden”, alueellinen kehittämispäällikkö Erja Heikkinen kuvailee tuntojaan yhteistyöstä.
Tiivis yhteistyö on avittanut hankkeiden YTA-tasoisen tilannekuvan syntymistä ja auttanut viemään asioita samaan suuntaan. Yli sektorirajojen menevä kumppanuus on strategiaan kirjattu tavoite, ja RRP-hankkeet nähdään tärkeänä välineenä päästä tavoitteeseen.
Kaikki hankepäälliköt ovat yhtä mieltä YTA-tasoisen yhteistyön vahvistamisen tärkeydestä.
”YTA-tasoinen yhteistyö edellyttää yhteisten tekijöiden tunnistamista ja haastavien kokonaisuuksien integrointia. Tutuksi tuleminen on ainoa keino, jolla voidaan aidosti edistää yhteistyötä”, Minna Tihinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta tiivistää.
Emilia Nygren, etunimi.sukunimi@hyvaks.fi
Erja Heikkinen, etunimi.sukunimi@thl.fi
Mari Teittinen, etunimi.sukunimi@etelasavonha.fi
Minna Tihinen, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi
Satu Elo, etunimi.sukunimi@siunsote.fi
Hankesalkkuraportit ovat valmistuneet ja tiedot hankkeiden etenemisestä ovat hyviä, sillä suurin osa projekteista etenee suunnitellusti. Erityisen ilahduttavaa on, että digitaalisia palveluita on otettu hyvinvointialueilla käyttöön menestyksekkäästi. Digitaalisten sote-keskusten käyttöönotto etenee suunnitelmien mukaan, mikä on merkittävä askel kohti nykyaikaisempaa terveydenhuoltoa.
Hanketyöntekijöiden ja ICT-palveluiden henkilöstöpula on haaste, joka vaikuttaa edelleen hankkeiden etenemiseen. Vuoden vaihteessa päättyneistä Tulevaisuuden SoTe-keskushankkeista on saatu arvokasta henkilöstöä jatkamaan kehitystyötä RRP-hankkeissa ja se on osittain tuonut helpotusta resurssipulaan.
Kivijalkapalvelujen kehittäminen on ollut myös keskiössä. Esimerkiksi liikkuvat palvelut avaavat asukkaille entistäkin paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan palveluita varhaisessa vaiheessa. Tämä ei ainoastaan helpota asukkaiden arkea vaan mahdollistaa myös jatkuvuuden kehittämisen.
THL järjestää tänäkin vuonna runsaasti erilaisia tilaisuuksia hankkeissa tehtävän kehittämistyön tueksi. Hanketuen aamukahvit jatkuvat kerran kuukaudessa. Niihin saadaan tänä vuonna entistä enemmän mukaan alueiden kehitystyön tuloksien esittelyjä.
Digitaalisten palveluiden kehittäjille on luotu viime vuonna oma verkosto. Järjestämme tänäkin vuonna webinaareja sekä yhden läsnätapaamisen, joka on Helsingissä THL:n tiloissa Tilkanmäellä 1.2.2024 klo 9-15. Mikäli et ole vielä siihen ilmoittautunut, niin laita minulle tai oman alueesi hankejohtajalle viestiä, niin saat ilmoittautumislinkin tapahtumaan! Tulossa on mielenkiintoinen päivä ja saamme kuulla puheenvuoroja niin ministeriöstä kuin hyvinvointialueiltakin.
Kansalliset webinaarit tulevat myös jatkumaan tänä vuonna ja niistä löydät lisätietoa THL:n Kestävän kasvun ohjelman sivuilta.
Tsemppiä kuluvan vuoden työhön ja tapaamisiin tulevissa tilaisuuksissa!
Unto Raunio
Järjestimme RRP kehittämispäälliköiden kanssa 14.9.2023 Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) digiratkaisujen kehittämiseen keskittyvän investointi 4 projektipäälliköiden ja investoinnin vastuuhenkilöiden ensimmäisen verkostotapaamisen. Sen tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää alueiden välistä yhteiskehittämistä sekä kytkeä alueellista ja kansallista kehittämistä tiiviisti yhteen hankekauden aikana. Kultakin hyvinvointialueelta oli edustus paikalla. Verkostotapaamiset ovat jatkossakin vapaamuotoisia ja keskustelevia – toiveena olikin erityisesti yhteistyön ja osaamisen kasvattaminen yhdessä.
Tapaamisessa kuulimme esittelyt jokaisen hyvinvointialueen digikehittämisestä RRP:ssä sekä kehittämiskohteiden verkostoitumistoiveita. Keskustelu oli vilkasta ja kontakteja syntyi jo verkostotapaamisen aikana eri hyvinvointialueiden välillä. Alueilla on monenlaista ajankohtaista kehittämistä meneillään. Oli ilo huomata, miten esimerkiksi tekoälyä ja avointa dataa hyödynnetään jo aika sujuvasti!
Kansallisen yhteistyön jatkoa toivottiin ja säännöllisiä tapaamisia. Aihetoiveina nousivat mm. digihoitopolut, häiriökysyntä, puhelinrobotti, tekoäly ja hankintaprosessit. THL:n rooli on koordinoida tapaamisia, mutta tärkeintä jatkossakin on hyvinvointialueiden keskinäinen verkostoituminen ja vertaistuki.
Saatujen vastausten perusteella olemme suunnitelleet verkostotapaamisten jatkoa. Marraskuun tapaamisen aiheeksi valikoitui Kansalaisten etäpalvelut (chat, chatbot, etävastaanotto, etähoiva, etäkuntoutus, etädiagnosointi).
Joulukuussa perehdymme tarkemmin digitukeen, digitaalisten palveluiden käyttöönoton ja juurruttamisen malleihin ammattilaisten näkökulmasta. Tapaamisissa käsitellään aiheita erityisesti tietosuojan ja tietoturvan, teknologian, lainsäädännön ja jalkauttamisen näkökulmista. Ammattilaisten täytyykin olla motivoituneita ottamaan digitaalisia palveluita käyttöön ja asiakkaiden kannustaminen sekä tukeminen digipalveluiden käytössä on olennaista ottaa huomioon.
Helmikuussa, 1.2.2024, järjestämme kaikille digipalveluita kehittäville (investointi 4) läsnä-tilaisuuden Helsingissä. Silloin keskitymme erityisesti asioihin, joita digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida. Lisäksi tilaisuudessa on perusinfo digitaalisia palveluita koskevaan lainsäädäntöön. Käymme läpi myös Digitaalisten palveluiden opasta kehittämistyön tukena.
Aiheina ovat lisäksi uudistunut asiakastietolaki, sen tuomat muutokset sekä asiakastietolain vuoksi uudistetut THL:n sote-tiedonhallinnan määräykset. Jatkossa asiakastietolaki muodostaa selkeän, yhtenäisen ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka korjaa nykyisen sääntelyn puutteita ja vastaa paremmin myös EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.
Lakien tai ohjeistusten muutokset on perusteltua pitää mukana; esimerkiksi ensi keväänä mahdollisesti tuleva EU:n tekoälyasetus tulee olemaan tärkeä teema. Huomioimme tapaamisissa aina myös tietosuoja- ja tietoturva-asiat – etenkin digikehittämisen näkökulmasta. Hyvinvointialueen edustajana pääset keskustelemaan näistä aiheista kansallisesti ja kuulemaan kollegoilta uusimmista onnistumisista ja kehittämishaasteista.
Kevään 2024 aikana järjestämme verkostotapaamia toivotuista ajankohtaisaiheista: digitaaliset hoitopolut, johtamisen ratkaisut (johdon työpöytä, miten tiedolla johdetaan?), mobiilisovellusten kehittäminen, tekoäly ja robotiikka ja itse- ja omahoito. Digitaalisten palveluiden tuoma muutos näkyy parhaimmillaan asiakkaan mahdollisuutena valita myös digitaaliset palvelukanavat perinteisen kivijalkapalvelun tilalle.
Tulevat tapahtumat julkaistaan THL:n tapahtumakalenterissa. Digiverkostolle olemme lähettäneet tietoa tapaamisista jo etukäteen! Jos verkosto ja tulevat tapaamiset kiinnostavat, mukaan päästäksesi kannattaa olla yhteydessä oman alueen RRP-hankkeeseen tai suoraan meihin rrphanketuki@thl.fi.
Digitaalisin terveisin,
Hanna, Jaana, Unto ja Erja
Alueelliset RRP kehittämispäälliköt
Alueiden hankesalkkuraportit tarjoavat hyvän katsauksen projektien tilanteeseen ja saavutettuihin tuloksiin. Kehittäminen etenee vahvasti, alueilla ollaan oikealla tiellä tavoitteiden saavuttamiseksi ja hankkeet ovat edistyneet pääosin suunnitellusti.
Toimenpiteitä on pyritty nivomaan yhteen hyvinvointialueiden strategioiden toimeenpanosuunnitelmien kanssa, mikä luo synergiaa ja varmistaa, että tavoitteet ovat linjassa keskenään. Lisäksi digitaalisia palveluita on otettu käyttöön, mikä parantaa asiakkaiden saatavilla olevia palveluja ja tehostaa toimintaa.
Juurruttaminen jatkuu, mikä tarkoittaa, että saavutetut edut ja parannukset tulevat pysymään osana hyvinvointialueiden toimintaa pitkällä aikavälillä. Tämä takaa, että muutokset eivät ole vain hetkellisiä, vaan ne tulevat vaikuttamaan positiivisesti pitkälle tulevaisuuteen.
Lisäksi yhteistyö hyvinvointialueiden henkilöstön kanssa jatkuu, millä pyritään edistämään avointa kommunikointia ja parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä luo vahvan perustan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat mukana prosessissa.
Yhteenvetona voi todeta, että hankkeet etenevät suunnitellusti, digitaalisia palveluita on otettu käyttöön ja yhteistyö ja juurruttaminen jatkuvat vahvasti. Tämä kaikki edistää hyvinvointialueiden kehitystä ja parantaa palveluja kuntalaisille. Seuraavalle raportointikaudella asetetut toimenpidesuunnitelmat etenevät tätä kirjoitettaessa hyvää vauhtia ja hankkeissa seurataan tarkasti myös talouden tunnuslukuja. Joillakin alueilla on tehty talousarvioihin muutoksia rajojen sallimissa puitteissa ja tämä osoittaa hankehallinnoijilta hyvää reagointia hankkeiden etenemiseen.
Tiistaina 21.11.2023 järjestimme RRP:n kansallisen webinaarin. Sen aiheena oli Palvelutarve ja miten siihen vastataan vaikuttavasti. Aihe oli erittäin ajankohtainen ja selkeästi hyvinvointialueiden hankkeita kiinnostava. Linjoilla oli yhteensä 385 osallistujaa.
Webinaarissa tarjosimme tietoa ja näkökulmia mm. seuraaviin kysymyksiin:
Puretaanko hoito- ja palveluvelkaa etäpalveluilla vai lisäämällä lähipalveluja? Miten väestön palvelutarvetta voidaan ennustaa? Miten palvelujen vaikuttavuutta voidaan lisätä? Mitä on häiriökysyntä ja miten se voi vääristää palveluntarvetta?
Näihin kysymyksiin saimmekin hyviä vastauksia ja pohdintoja teemoista. Webinaarin alkupuolella kävimme läpi hoidon saatavuuteen liittyviä tilastoja ja ennustemallin kehittämistyötä liittyen kustannusvaikuttavuuteen. Tilastotiedot ja niiden hyödyntäminen onkin erittäin oleellista, kun lähdetään kehittämään palveluita hyvinvointialueilla.
Erityisesti Hermanni Hyytiälän (FCG) Häiriökysyntä - organisaatiolähtöisten toimintamallien kallis hinta sai osallistujat miettimään prosesseja eri tavalla asiakasnäkökulmaa hyödyntäen. Häiriökysynnällä tarkoitetaan sitä, kun asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua, vaan joutuu kyselemään sitä yhä uudestaan eri kanavia pitkin ja eri ammattilaisilta. Esimerkkinä hän kertoi sen, kuinka yhdestä puhelinnumerosta voi perua varatun ajan, mutta samasta numerosta ei saakaan varattua uutta aikaa vaan täytyy etsiä eri kanava ajan uudelleenvaraamista varten. Aihe herätti paljon keskustelua webinaarin aikana ja se koettiin erittäin tärkeäksi näkökulmaksi sote-palveluita kehitettäessä.
Kuulimme myös Kainuun hyvinvointialueen esimerkin siitä, miten heillä on lähdetty selvittämään häiriökysyntää ja minkälaisia kehittämistoimia sen taklaamiseen on suunnitteilla. Tärkeänä huomiona se, että myös sosiaalihuollon osalta on tärkeää tehdä aiheeseen liittyen selvitystä, eikä keskittyä pelkästään terveydenhuoltoon.
RRP rahoituksella THL:ssä kehitetään palveluketjujen ohjausta ja koordinaatiota. Jatta Kivelä esitteli kehittämistyötä, jossa tavoitteena on alueiden parempi palvelukokonaisuuksien ohjaus. Esityksessä käytiin läpi, mitä kaikkea tulisi olla ratkaistuna, ennen kuin palveluketjuja voidaan ohjata ja johtaa tiedolla ja mistä ylipäätään puhutaan, kun puhutaan palveluketjuista ja niiden ohjaamisesta ja johtamisesta.
Seminaarin lopussa kuulimme Tampereen yliopiston tutkijoiden esityksen liittyen vaikuttavuustiedon hyödyntämisen esteisiin ja edellytyksiin. Muutamana nostona voisi ottaa alustavista pohdinnoista asiakasnäkökulman ensisijaisuuden kehittämisessä sekä pidemmän ajan seurantatiedon tarpeen merkityksen.
Saimme erittäin hyvää palautetta webinaarista. Sitä suosittelisi kollegalle useampi henkilö, NPS oli 9,4. Tapahtuman sisältö arvioitiin hyödylliseksi arvolla 4,7 (maksimi 5). Palautteen antajat arvioivat pystyvänsä hyödyntämään tapahtumassa saamaansa tietoa työssään 4,6 arvolla (maksimi 5).
Osallistujat vastasivat palautteissa mm: ”Erittäin hyvät luennot ja sisällöt.” ”Esitykset saivat ymmärtämään häiriökysyntää sote palveluissa laajemmin.”
”Esityksistä sai hyödyllistä tietoa, jota voi käyttää asiantuntijatehtävissä hyvinvointialueen toimintaa kehittäessä.”
Kiitos kaikille tilaisuudessa olleille esiintyjille, sekä kaikille teille, jotka olitte mukana kuuntelemassa ja keskustelemassa! Seuraava RRP kansallinen webinaari tulee maaliskuussa, siitä lisää lähempänä.
Hanna Hukari
Jaana Halin
RRP:n alueelliset kehittämispäälliköt
Hankesalkkuraportit heinä-syyskuun ajalta osoittavat, että alueiden hankkeissa eteneminen on ollut pääsääntöisesti suunnitelmien mukaista. Hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiseen tähtäävät suunnitelmat hidastavat toimenpiteiden toteutusta. Osassa alueista on aloitettu tai ollaan aloittamassa muutosneuvottelut mm. palveluverkon muutosten ja henkilöstön uudelleen sijoittelun takia. Muutosneuvottelujen myötä alueilla on asetettu rekrytointikieltoja, ja kielto koskettaa osittain myös hankehenkilöstöä.
Hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisen suunnitelmissa painotetaan digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden suunnitelmien ja budjettien päivittämiset nivotaan entistä tiiviimmin hyvinvointialueiden omiin strategioihin ja toimeenpano-ohjelmiin.
Hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja tulee kuvata Innokylään. Sisä-Suomen alueelta on tallennettu jo 11 toimintamallia Innokylään. Aloitetut toimintamallit osoittavat, että suunnitelmina olleet toimintamallien kuvaukset ovat nyt edenneet. Odotettavissa on, että hyvinvointialueiden asukkaat saavat uusia digitaalisia sekä myös kivijalkapalveluita.
Sisä-Suomen alueen hankehenkilöstön kehittämis- ja verkostoitumispäivä on tulossa 12.12.2023 Seinäjoella. Tiedossa on jälleen vilkasta keskustelua ja kehittämismyönteistä tiedon jakamista. Tapaamisessa pyrimme yhdessä löytämään erityisesti koko yhteistyöaluetta hyödyttäviä näkökulmia juurikin digitaalisten ja kivijalkapalveluiden kehittämiseen.
Mukavaa talven odotusta!
Unto Raunio
Sisä-Suomen alueen kehittämispäällikkö
Kesälomien jälkeen on Etelä-Suomen yhteistyöalueella lähtenyt kehittäminen käyntiin vauhdilla!
Etelä-Suomen YTA on kaikista yhteistyöalueista suurin, se pitää sisällään seitsemän hyvinvointialuetta (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja Päijät-Häme) ja Helsingin. Lisäksi omat haasteensa alueelle tuo Uudenmaan erillisratkaisu ja Helsingin yliopistollisen sairaalan rahoitusvastuun jakautuminen eri hyvinvointialueille ja Helsingille.
RRP kehittämisessä alueella tehdään tiivistä yhteistyötä ja erilaisia yhteistyökuvioita ja verkostoja on jo luotu. Syyskuun 19. olemme tapaamassa yhteistyöalueen toisessa läsnätapaamisessa. Tällä kertaa isommalla joukolla, kun monille alueille on rekrytoitu uutta henkilöstöä myös kevään tapaamisen jälkeen. Näin etätyöaikana on aina hienoa päästä välillä näkemään toisia kasvotusten ja päästä kuulemaan, mitä kaikkea toisilla alueilla on meneillään.
Elokuussa on julkaistu Innokylässä RRP kansallinen raportointikooste huhti-kesäkuulta 2023. Seuraavaksi esittelen, mitä raporteista käy ilmi Etelä-Suomen yhteistyöalueella.
Aluehankkeet ovat edenneet mukavasti hankesuunnitelmien mukaan, jonkin verran on jouduttu hankesuunnitelmia kuitenkin päivittämään ja hiomaan ja tarkentamaan. Erityisesti hankerahoituksen jaksotus on aiheuttanut tarpeita muokata suunnitelmia alkuperäisistä. Hankehenkilöstöä on rekrytoitu kevään ja kesän aikana iso määrä ja myös syksyllä rekrytoinnit jatkuvat joillain alueilla. Moni projekti pääseekin vasta kunnolla käyntiin nyt syksyllä. Alueilla on osallistuttu aktiivisesti kansallisiin verkostoihin ja myös luotu omia tarpeellisia verkostoja. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi mobiilisovellusten ja hyte-palveluiden parissa.
Etelä-Karjalassa on käynnistetty nepsy-osaamiskeskus ja Itä-Uudellamaalla digitaalinen sote-keskus, näistä kuulimmekin jo kesäkuussa RRP:n kansallisessa webinaarissa. Innokylästä löytyy lisätietoa kehittämisestä.
Päijät-Hämeessä on jo keväällä käynnistetty psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalihuollon ammattilaisen monialainen työparimalli, jota hyödynnetään nuorten aikuisten palveluissa, iäkkäiden palveluissa sekä vammaispalveluissa. Lisäksi alueilla on jo käynnistynyt useita uusia chat-palveluita, chatbotteja on käynnistynyt ja erilaisia etäasiointipalveluita sekä laajennettu sähköistä ajanvarausta. Myös liikkuvia palveluita on kehitetty ja suunniteltu usealla alueella.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke on päättymässä. Raportoinneista ilmenee, että hankkeen päättyessä vuoden vaihteessa työntekijöitä siirtyy RRP:n hankkeisiin. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa aloitettua kehittämistä jatketaan siten soveltuvin osin RRP-hankkeissa. Tätä siltaamistyötä on tehty paljon alueilla jo tänä vuonna.
Omat haasteensa kehittämistyölle tuo hyvinvointialueiden käynnistyminen ja organisoituminen, samoin vasta tekeillä olevat hyvinvointialueiden palvelustrategiat haastavat. RRP kehittämisen nivominen osaksi hyvinvointialueen strategiaa ja palveluita on tärkeää ja tätä työtä alueilla on onnistuneesti jo tehtykin.
Erittäin hyvältä vaikuttaa ja mielenkiinnolla seuraan, mitä kaikkea kehittämistyöllä saadaan aikaiseksi. Kaikkien alueiden suunnitelmat löytyvät Innokylästä. Kannattaa käydä aika ajoin tarkastamassa, mitä muut alueet kehittävät!
Minuun voi rohkeasti olla yhteydessä, jos haluat tähän ajankohtaiskirjeeseen nostaa aiheen, jota juuri sinä kehität omalla hyvinvointialueella Etelä-Suomessa! 😊
Tarkastele huhti-kesäkuun 2023 kansallista seurantaraporttia: Q2 2023 kansallinen kooste (innokyla.fi)
Tutustu Innokylässä oleviin kehittämiskokonaisuuksiin
