Viimeisen RRP-vuoden tärkeimmät tapahtumat ja päivämäärät (17.1.2025)

Uuden vuoden myötä käynnistyy loppukiri RRP-hankkeissa ja -projekteissa. Viimeinen vuosi on täynnä tapahtumia, joissa tuomme esiin oppeja, onnistumisia ja pitkän kehittämistyön tuloksia niin hyvinvointialueilta kuin kansallisista projekteista. 

Kansalliset kehittämisprojektit etenevät ja niiden tuotoksia tullaan päivittämään alkuvuodesta RRP:n digitaalisten ratkaisujen tiekarttaan. 

Keväällä julkaisemme tulokset hyvinvointialueiden digitaalisten palveluiden nykytilasta ja kypsyystason arvioinnista. Selvitys antaa mielenkiintoista tilannekuvaa digitaalisten palveluiden kehittymisestä hyvinvointialueilla RRP-hankkeiden aikana.

Olemme listanneet joitakin vuoden 2025 tärkeitä tapahtumia, päivämääriä ja sisällöllisiä painopisteitä, jotka sinun on RRP-hankkeessa tai -projektissa työskentelevänä hyvä tietää. Toivottavasti pääset tapahtumiin myös mukaan! Ota seurantaan myös RRP:n kotisivut ja tapahtumakalenteri, josta saat yksityiskohtaisempaa tietoa ja osallistumisohjeita. 

Kansalliset RRP-webinaarit

RRP:n kansalliset webinaarit järjestetään entiseen tapaan teemoittain. Tänä vuonna webinaareissa keskitytään erityisesti kansallisten kehittämisprojektien tuloksiin ja vuoropuheluun ohjauksen ja kehittämisen kesken. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja kokemusten jakaminen ovat webinaarien keskeistä antia.

2.4. Kansallinen webinaari teemana digitaaliset palvelut ja tiedonhallinta: Millaisia ratkaisuja on kehitetty kansallisesti, millaisia työkaluja alueille tarjotaan käyttöön. 

10.6. Kansallinen webinaari teemana vaikuttavuus ja tietopohjan kehittyminen RRP:ssä: Miten vaikuttavuutta ja tietopohjaa on kehitetty kansallisesti, miten tietojohtamista kehitetään.

Webinaarien ohjelmat julkaistaan lähiaikoina RRP:n tapahtumasivulla.

Aluetuen tilaisuudet

Järjestämme hyvinvointialueille kevään ja syksyn aikana monipuolisia mahdollisuuksia vertaiskehittämiseen ja kokemusten jakamiseen. Laita kalenteriisi seuraavat päivämäärät ja seuraa myös tapahtumakalenteriamme.

Teemakohtaiset digityöpajat

Teemakohtaisia digityöpajoja digikehittämisestä vastaaville projektipäälliköille ja muille kehittämisessä mukana oleville asiantuntijoille (inv. 4). Työpajoja järjestetään seuraavasti, lisätietoja löydät klikkaamalla tapahtumaa:

24.1. RRP:n digitaaliset palvelut teematyöpaja: Ajanvaraus 
19.3. RRP:n digitaaliset palvelut teematyöpaja: Digituki - ammattilaiset ja asiakkaat
16.4. RRP:n digitaaliset palvelut teematyöpaja: Asiakaspalautteen keruu
21.5. RRP:n digitaaliset palvelut teematyöpaja: Terveys- ja hoitosuunnitelma

YTA-alueiden tilaisuudet

Järjestämme vuoden aikana noin 1-2 YTA-alue tasoista tilaisuutta, joista ensimmäinen on:
19.2. Sisä-Suomen YTA:n hankehenkilöstön tapaaminen.

Muiden tilaisuuksien päivämäärät julkaistaan lähiaikoina RRP:n tapahtumasivulla.

Hanketuen aamukahvit

RRP:n hanketuen aamukahvit hyvinvointialueiden edustajille jatkuvat myös vuonna 2025. Tarkista aamukahvien teemat ja ajankohdat RRP:n tapahtumasivulta. 

RRP Tapaamispaikat

Tapaamispaikat ovat matalankynnyksen tapahtumia tietyn aihealueen kehittäjille. Tarkista aiheet ja päivämäärät RRP:n tapahtumasivulta.

Juurruttamisen tuki -koulutukset helmi-huhtikuussa

Juurruttamisen tuen tilaisuudet ovat avoimia kaikille RRP:ssä toimiville. Webinaarit koostuvat esityksistä, joissa muun muassa hyvinvointialueet kertovat onnistuneesta juurruttamisesta sekä keskusteluosuudesta. Tutustu juurruttamisen tuen tilaisuuksiin hyvinvointialueilla RRP:n tapahtumakalenterissa.

RRP:n hankeuutiset

Joka kuukausi ilmestyvän uutiskirjeen avulla pysyt kartalla kaikesta RRP:ssä tehtävästä kehittämisestä niin hyvinvointialueilla kuin THL:n kansallisissa projekteissa. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tästä.

Annamme mielellämme lisätietoja tapahtumista tai muista sinua askarruttavista asioista. Olethan yhteydessä rrphanketuki@thl.fi.

Onnea ja menestystä viimeiseen RRP-vuoteen!

Sari Ullgrén-Lajunen
hankepäällikkö

Konstit on monet – digikyvykkyyden vahvistamiseen tarvitaan työyhteisöllisyyttä 

Digikyvykkyyksien vahvistaminen on koko työyhteisön asia. Digipalvelujen onnistumista parantaa monipuolinen osaaminen. Parhaimmillaan jokainen voi viedä muutosta eteenpäin. Vaikuttamisen paikkoja on paljon ja kaikille.

Yhteistyöosaaminen ja keskeneräisyyden sietokyky ovat tärkeitä digipalvelujen kehittämisessä. Sote-ammattilaiset ansaitsevat tukea, jotta työssä säilyy kiva uudistumisen draivi, ja samalla työn mielekkyys siltautuu perinteisten ja digitaalisten työmuotojen välillä.

Työyhteisössä voisi huomioida uusia, erilaisia rooleja. Uudentyyppisiä työnkuvia kuten hyvinvointianalyytikot, ensilinjan palveluneuvojat, laitevastuuhenkilöt, kirjaamisvalmentajat, chat-sairaanhoitajat ja digimentorit, on monissa organisaatioissa jo käytössä.

Uusia taitoja tarvitaan ammattiosaamisen rinnalle

Digipalveluissa vaaditaan monenlaista osaamista, joten koulutus on tarpeen. Osaamista kannattaisi vahvistaa lyhytkursseina ja työpaikkakoulutuksena, sillä ne ovat monille ammattilaisille mieluisia. Lisäksi digi-tsempparit tai muut lähitukihenkilöt voisivat sujuvoittaa digipalveluissa työskentelevien arjen työtä.

Osaamisen taso vaihtelee tutkimusten mukaan merkittävästi: joukossa on niitä, joilla on vahvaa osaamista vaativistakin digiasiakaspalvelutehtävistä. Noin kolmasosalla henkilöstöstä on puutteita digiosaamisessa, erityisesti perustaidoissa.

Päätöksentekoprosessit ja tekniset sekä vuorovaikutukselliset taidot ovat ihan keskeisiä vahvistettavia osaamisalueita. Tiedonhallintaa tai tiedolla johtamista pidetään perinteisesti tärkeämpänä kuin vaikkapa verkko-ohjausta tai vuorovaikutusta puhelimessa tai chat-kirjoitustaitona. Asiakaspalvelutehtävät on vaativia ja monipuolisia, ja moni onkin saanut työlleen uutta mielekkyyttä juuri digipalveluissa työskennellessään.

Tekoäly on tullut digipalveluihinkin tueksi ja avuksi. Kyvykkyyksien vahvistamisessa tekoälykoulutukset ovat  merkittäviä osa-alue, joka kuuluu kaikille. Jokaisen kannattaa taajaan kysäistä, miten voin hyödyntää  tekoälyä omassa työssäni tänään?

Muutosjohtamisella kulttuuria kehittämään

Johtamisen voisi mainita merkittävänä osaamisen vahvistumisen takeena. Digiosaamisen johtaminen on osa muutos- ja työkykyjohtamista – käytännössä siis vaikka lähijohtamista tai isommassa mittakaavassa koko organisaation digitalisaation johtamista. Työyhteisön kulttuuri vaikuttaa merkittävästi: vanhat asenteet ja käytännöt voivat estää järkevän toiminnan kehittämistä. Uusiutuminen ei onnistu ilman kuuluisaa ”johdon sitoutumista ja esimerkkiä”.

Osallistava työkulttuuri vahvistaa sitoutumista ja innovaatioita – saattaapa jopa innostaakin, jos vanhoja prosesseja päästään remontoimaan. Käänteinen mentorointi, jossa nuoremmat työntekijät opettavat digitaitoja vanhemmille kollegoilleen, on tehokas tapa välittää tietoa.

Digikehittäjän uusia duuneja?

Kansallisten materiaalien hyödyntäminen, hyvien käytäntöjen jahtaaminen ja henkilöstön osallistaminen kehitystyöhön – digikehittämisestä vastaavan perushommia, todellakin. Jokos digikehittäjäverkostot kokoontuvat aktiivisesti teidänkin alueella?

Kirjoittaja
Hilkka Miettinen
Viestinnän kehittämispäällikkö

Kiinnostuitko aiheesta? Lisää tietoa saat erinomaisesta käsikirjasta, joka on julkaistu STM:n julkaisusarjassa: 
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:37: Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen

RRP:n kehittämispäälliköt hakivat voimaa Hankevoimalasta ja parviälyä Pohjois-Savosta

Vierailimme Kuopiossa tutustumassa Pohjois-Savon Hankevoimalan työhön. Mukana olivat kehittämispäälliköt Hanna Hukari, Unto Raunio, Erja Heikkinen, Tarja Räty ja Hanne Vasankari, sekä koordinaattori Katja Pulli. Yhteinen tehtävä hyvinvointialueiden kehittämisen tukena vauhditti keskusteluja siitä, mitä menestyksekäs työ vaatii puolin ja toisin ja kuinka voisimme oppia toistemme kokemuksista Kestävän kasvun ohjelmassa.

Pääsimme kertomaan omasta työstämme Pohjois-Savon hankekehittäjille yhteisessä tapaamisessa. Kasvot olivat puolin ja toisin jo tuttuja lukuisista THL:n järjestämistä tilaisuuksista, mutta nyt pääsimme tutustumaan myös läheisemmin toisiimme ja toistemme työhön. Pohjois-Savon kehittäjät antoivat hyvää palautetta THL:n roolista siinä, että he avaavat näkymää kansalliseen tahtotilaan ja verkostoihin sekä tarjoavat areenan nähdä, mitä muualla Suomessa on meneillään.

Kehittämispäälliköiden työtä ohjaavia periaatteita ovat vuorovaikutus, luottamus, rohkeus, uskallus ja joustavuus. Tiimityössä piilee suuri voima – yhdessä saadaan enemmän aikaan. Parviäly auttaa löytämään parhaat ratkaisut. Lisäksi työn onnistumisen kannalta on olennaista osata organisoida ja ennakoida, jotta kehittämistyö sujuu tavoitteellisesti ja tehokkaasti.

Hyvän kehittämistyön ytimessä on ymmärrys siitä, että muutos vaatii aikaa ja armollisuutta itseä kohtaan – kaikkea vastuuta ei voi, eikä tule kantaa yksin. On tärkeää tunnistaa kansallisen ja alueellisen kehittämistyön yhteiset haasteet ja roolit: missä yhteistyötä tarvitaan, kenen kanssa ja millä tavoin. Tämä edellyttää myös kyvykkäitä ja päätöksentekoon valmiita johtajia, jotka tuntevat kentän reunaehdot ja osaavat hyödyntää koko tiimin potentiaalia. Vertaiskehittämiseen ja yhteistyöhön YTA:illa tulee jatkossakin satsata, hyvien toimintamallien leviäminen ja levittäminen on tärkeää. Jakamalla avoimesti tietoa oman alueen kehittämistyöstä ja osaamisesta laitetaan hyvä kiertämään.

Verkostotyö on tulevaisuudessa entistä keskeisemmässä roolissa. Luottamuksen rakentaminen, sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja kyky tehdä muutoksia tarvittaessa, ovat kehittämistyön edellytyksiä. Kehittäminen suuntautuu yhä enemmän YTA:iden laajuisiin hankkeisiin, mikä tarkoittaa leveämpiä hartioita ja vastuunkantoa kehittämisosaamisen vahvistamiseksi koko Suomessa. Samalla tiedonvälityksen ja viestinnän merkitys korostuu – kuinka tieto saadaan oikeille henkilöille ja miten sitoutuminen yhteiseen tekemiseen varmistetaan?

Tulevaisuuden kehittämistyössä tarvitaan myös nopeaa reagointikykyä ja uusien toimintamallien omaksumista ja nopeaakin suunnan vaihtoa. Selkeät kansalliset linjaukset sekä yhteinen päätöksenteko- ja sitoutumiskyky ovat avainasemassa kestävän kehityksen ja kasvun varmistamisessa.

Kiitos tuhannesti kutsusta aurinkoiseen Kuopioon Minna Tihinen ja Minna Rytkönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta!

Sari Ullgren-Lajunen: Hyvinvointialueiden ja THL:n yhteistyö on syventynyt RRP:n myötä (8.11.2024)

Hyvinvointialueiden ja THL:n välisen yhteistyön tiivistyminen on ollut yksi merkittävä aikaansaannos RRP-hankkeessa. Yhteistyön muotoja on monia. 

Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli THL:n ohjausvastuulla olevan tiedonhallinnan kehittämisessä. Ja voidaan todeta, että RRP-rahoituksen avulla tiedonhallinnan ja digitaalisten palveluitten kehittäminen on vauhdittunut koko maassa. 

Yhteistyöstä on syntynyt ja syntyy edelleen kansallisia tiedonhallinnan määrityksiä, joita noudattamalla asiakastietoja voidaan käsitellä ja hyödyntää organisaatioissa. Tätä kehittämistyötä on kuvattu RRP:ssä koottuun digitaalisten ratkaisujen tiekarttaan, joka kertoo mitä ja millä aikataululla tiedonhallinnan työkaluja ja tuotoksia tulee alueiden hyödynnettäväksi. 

Webinaareista koulutuksiin ja pilotointeihin

THL:n kansallisissa kehittämisprojekteissa tehdään myös pilotointia. Pilotointi on tärkeä osa kehittämistyötä, sillä sen avulla saadaan tietoa, miten kehitettävä asia toimii kentällä. THL määrittelee pilotoitavan kohteen sekä kerää ja kokoaa pilotoinnin kokemukset ja tulokset, jotta pilotoinnin kohde voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla.

Tuemme alueiden kehittämistyötä tarjoamalla kansallisia webinaareja, erilaisia foorumeita, koulutuksia, verkostoja ja Sujuvat palvelut -valmennuksia kehittäjille. Sujuvat palvelut -projekti tukee hyvinvointialueita myös uusien toimintamallien kuvaamisessa Innokylään, toimintamallien arvioinnissa sekä tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa. 

THL kokoaa tietoa digitaalisten palveluitten nykytilasta ja kypsyystasosta alueilla ja tuo sen alueitten käyttöön raportointityökalun avulla. Käynnistynyt toinen arviointi antaa alueille tärkeää informaatiota oman alueen tilanteesta suhteessa muihin alueisiin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä tuemme hyvinvointialueita, jotta hyte-työ saadaan osaksi sote-ammattilaisten työtä. Hyte-palvelukonseptin avulla hyvinvointialueet kehittävät monialaisiin palveluihin liittyen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalleja ja kokoavat palvelut digitaaliselle palvelutarjottimelle. Myöhemmin julkaistaan myös Innokylän yhteyteen hyte-toimintamallien arviointijärjestelmä, joka kokoaa tietoa systemaattisesti arvioiduista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleista ja niiden vaikuttavuudesta.

Kohti kestävää ja yhdenvertaista sote-palvelujärjestelmää

RRP:llä on ollut merkittävä rooli hyvinvointialueiden ja THL:n yhteistyön kehittymisessä. Ymmärrys hyvinvointialueiden haasteista ja toisaalta tarpeista on lisääntynyt hankekauden edetessä. Haluamme tehdä hyvää yhteistyötä ja yhteiskehittämistä alueiden kanssa myös jatkossa. Siten pääsemme yhdessä maaliin RRP:n tavoitteissa ja pitemmällä juoksulla kestävän ja yhdenvertaisen palvelujärjestelmän rakentamisessa. 
 

Sari Ullgren-Lajunen

hankepäällikkö
Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
 

Hilkka Miettinen: Kirjaaja luo laatua palveluihin (16.8.2024)

Kirjaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen keskeinen työtehtävä. Yhtenäiset käytännöt helpottavat kirjaamistyötä sekä varmistavat tiedon laadun. Yhtenäisyys luo edellytykset niin monialaiselle yhteistyölle kuin palvelujen kehittämiselle.

Kun asiakas- ja potilastiedot kirjataan tietojärjestelmiin hyvin, on ammattilaisen helpompi saada kokonaiskuva asiakkaan saamista palveluista ja hoidon jatkosuunnitelmista. Kirjaaminen on paljon enemmän kuin muistiinpanoja; se on systemaattista tiedon kokoamista ja tallentamista, joka mahdollistaa tiedon jakamisen ja hyödynnettävyyden monialaisessa yhteistyössä.

Laadukkaasti kirjattu tieto auttaa myös asiakasta ymmärtämään omaa tilannettaan, mikä lisää hänen osallisuuttaan. Keskustelu asioista ja siitä, miten ne sanoitetaan ja kirjataan asiakirjoihin, voi olla paikallaan. Asiakas voi myös oikaista mahdolliset virheelliset tulkinnat, mikä lisää dokumenttien kattavuutta ja objektiivisuutta.

Kirjaaminen selkeyttää asiakkaan tuen tarpeita ja työskentelyn tavoitteita. Kirjattu tieto on aina asiakkaan tietoa ja se kertoo hänestä, hänen tilanteestaan, saamastaan palvelusta tai hoidosta. Laadukkaasti kirjattuun tietoon sisältyy lainmukaisuus, tietojen minimointi ja täsmällisyys sekä käyttötarkoitussidonnaisuus.

Teknologian ja kirjaamisen yhteispeli

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja kehittyvät teknologiat, kuten tekoäly, vaativat toimiakseen laadukasta tietoa. Ylihyppääminen ei onnistu.

Digitalisaatio ja uudet teknologiat tarjoavat toki mahdollisuuksia tehostaa kirjaamista. Mobiililaitteet mahdollistavat nopean ja vaivattoman kirjaamisen. Kirjaamisen tulisikin olla reaaliaikaista ja täsmällistä, jotta muistivirheiden mahdollisuus vähenee ja kaikki oleellinen tulee kirjatuksi.

Kirjaamisen kansalliset käytännöt luovat pohjaa myös digitaalisten palvelujen kehittämiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos luo ja ohjaa kansallisia kirjaamiskäytäntöjä sekä ohjaa ja koordinoi kansallista digipalvelujen kehittämistyötä. Kun kansalliset ohjeet ja vaatimukset on toteutettu tietojärjestelmiin, ne voivat tukea ammattilaisen työtä ja parantavat uusien digipalveluiden laatua. Uusista palveluista saadaan oikeasti jo nyt hyötyjä, ja kirjaajan kannattaakin vaikuttaa laatuun käyttämällä kansallisia kirjaamisohjeita.

Kansalliset tietovarannot ja tiedonkeruut kokoavat tietoja hyödynnettäväksi palvelutoiminnan kehittämisessä. Rakenteinen kirjaaminen, eri luokitusten ja yhtenäisten asiakirjarakenteiden käyttöönotto parantavat tiedon laatua ja käytettävyyttä sekä helpottavat tietojen jakamista eri toimijoiden välillä.

Sosiaalihuolto harppoo ja kurottaa ennätyksellisesti

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan ruuhkavuodet ovat käynnissä. Rakenteinen kirjaaminen ja yhtenäisten asiakirjarakenteiden käyttöönotto etenevät vääjäämättömästi. Asiakastietojärjestelmiä uusitaan. Käytettävien termien ja rakenteiden yhtenäisyys on olennainen osa kirjaamista.

Sosiaalihuollon tiedonhallinta kehittyy lähivuosina kattavaksi ja yhdenmukaiseksi. Suomi on kansainvälisessä vertailussa edelläkävijä sosiaalihuollon tiedonkeruussa ja tiedon hyödyntämisessä.

Ammattilaisten olisi hyödyllistä saada säännöllisesti palautetta kirjaamisestaan. Kirjaamisen asiantuntijaverkostot vahvistavat alan ammattilaisten osaamista. Osallistumalla organisaation omaan tai alueen verkostoihin voi kukin jouduttaa yhtenäisten käytäntöjen leviämistä ja tuoreimpien ohjeiden hyödyntämistä. Palautteen kerääminen ja kirjaamisen laadun seuranta ovat tärkeitä kehittämistoimia kaikissa sote-palveluissa. Kirjaamiskäytäntöjen kehittämiseksi voisi järjestää esimerkiksi auditointeja ja vertaisarviointeja.

Jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa kirjaamisen laadun parantamisessa. THL tarjoaa kirjaamiskäytäntöjen materiaaleja, jotta alan ammattilaiset pysyvät kehityksessä mukana. Niitä hyödyntämällä kirjaaja luo laatua palveluihin ja varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot syntyvät ajantasaisina ja luotettavina.

Hilkka Miettinen
viestinnän kehittämispäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kehittämistyöllä luomme yhdessä tekemisen kulttuuria (16.2.2024)

Kehittäjän saattaa olla joskus vaikea nähdä omaa osuuttaan muutoksen aikaansaamisessa. Jos otetaan esimerkiksi hoitoonpääsyn nopeutumiseen liittyvät kehitystoimet, seurattaviin mittareihin vaikuttaa kehittämistyön ohella moni tekijä, kuten henkilöstön saatavuus, mittausajankohta ja tietojärjestelmien toimivuus.

Kehittämistyö tulisikin nähdä muutosajurina ja muutoksen vahvistajana. Kehittäjinä olemme omalla työllämme tekemässä muutosta. Strategia antaa kehittämistyöllemme raamit ja hanke toimeenpanee strategiaa. On selvää, etteivät kehittämisen keinot ole aina suoraan johdettavissa tavoitteista tai, että niiden vaikutukset olisivat aina ilmeisiä ja välittömiä.

Olennaista onkin ymmärtää ja sisäistää yhteiset tavoitteet, mihin pyritään ja millä keinoin. Kehittämisen on oltava mielekästä niin ammattilaisten, asiakkaiden kuin johdon näkökulmasta. Sen tulee näkyä arjen työssä, jota teemme asiakkaiden ja potilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

Teemme RRP:ssä valtavasti töitä sen eteen, että hoitoonpääsy ja palvelujen saatavuus sujuvoituisi. Tässäkin uutiskirjeessä voitte lukea innostavista esimerkeistä. Yhdessä tekemisellä luomme koko aika yhdessä tekemisen kulttuuria. Hankkeessa jaamme vertaistukea moninaisissa tapahtumissa ja verkostoissa, johon ovat kehittäjät tervetulleita. Alamme tekemään, yhdessä, asioita samaan suuntaan. Ja hankkeet näyttävät voimansa ja merkityksensä.

Järjestämme maaliskuussa webinaarin, jossa pyrimme luomaan kuvaa hoitoonpääsyn ja palvelujen saatavuuteen liittyvien kehittämistoimien tilanteesta sekä kansallisista tavoitteista. Jaamme tilaisuudessa tietoa ja kokemuksia aluehankkeiden ratkaisuista, kehittämistyön haasteista ja ennen kaikkea onnistumisista. Olethan jo ilmoittautunut yhteen kevään tärkeimmistä webinaareista – tervetuloa ja kuulemiin webinaarissa! 
Ilmoittaudu RRP-webinaariin 22.3.2024

Niina Haake
hankejohtaja, Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Niina Haake: Vuosi 2024 käynnistyy tiivistyvällä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla (19.1.2024)

Suomen kestävän kasvun ohjelmaa on toteutettu nyt kahden vuoden ajan. Mennyt hankevuosi 2023 oli monella tapaa merkityksellinen: hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa ja samaan aikaan siirryimme ohjelman hankkeissa monella osa-alueella suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Myös konkreettisia tuloksia alkoi syntyä.  

Kuten aina uutta käynnistettäessä haasteilta ei vältytty nytkään. Resurssivajeet muun muassa henkilöstössä ja tiukentunut taloustilanne vaikeuttivat hankkeiden etenemistä. Tästä huolimatta voimme olla ylpeitä kaikista edistysaskeleista, joita vuoden aikana olemme ottaneet! Tuotoksia olemme kirjanneet THL:n kansallisissa projekteissa lähes 100. Työtä tehtiin täällä THL:ssä 26 projektissa noin 200 asiantuntijan voimin. Merkittävintä muutosta on tietysti tehty hyvinvointialueiden 22 hankekokonaisuudessa. Niissä saavutettuihin tuloksiin voit tutustua uutiskirjeissämme.

Viime vuonna panostimme THL:ssä erityisesti alueellisen ja kansallisen hanketyön yhteneväisyyden varmistamiseen. Järjestimme alueille yhteensä noin 90 tapahtumaa, joihin saimme lähes 6000 osallistujaa. Saamamme palaute on ollut hyvää ja innostavaa! Tulemme jatkossakin vaalimaan hyvin käynnistynyttä yhteistyötämme. Vain tiivistämällä vuoropuhelua ja kuuntelemalla toistemme tarpeita, voimme oppia toimimaan paremmin ja vaikuttavammin.  

THL:n alueellisten kehittämispäällikköjen työ hyvinvointialueiden kumppanina ja tukena Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvien valtionavustushankkeiden toimeenpanossa jatkuu. Erilaisia tapahtumia, verkostoitumista ja muuta tukea on tiedossa runsaasti. Muistutamme myös, että STM:n hallinnonalalla käynnissä olevasta 4. valtionavustushausta on mahdollista hakea rahoitusta muun muassa digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoon sekä hoidon jatkuvuusmallin ja sitä tukevien digitaalisten ratkaisujen käyttöön.
STM:n 4. valtionavustushaku 9.1. - 15.2.2024 (stm.fi)

Alkuvuoden aikana selkeyttämme viestintää alueiden suuntaan muun muassa uudistamalla RRP:n verkkosivuja. Toivomme uudistuvan verkkosisällön palvelevan aluehankkeiden kehittäjiä ja päättäjiä entistä paremmin. Kerromme lisää, kun uudistetut sivut on julkaistu.

Tapahtumakalenterimme täyttyy vuosisuunnittelumme edetessä, olethan merkinnyt sinua kiinnostavat tapahtumat jo kalenteriisi.  

Toivotan kaikille RRP-kollegoille hyvää alkanutta vuotta!

Niina Haake
hankejohtaja, 
Suomen kestävän kasvun ohjelma

Aija Lähdesmäki: Seminaariterveisiä Digitaaliset palvelut hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä -päivästä

Perjantaina 8.9.2023 THL:n hanketoimisto järjesti alueellisille kehittämishankkeille kansallisen verkostotilaisuuden läsnätilaisuutena ensimmäistä kertaa hankkeen aikana. Teemana oli Digitaaliset palvelut hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä – Suuntaviivoja ja tukea digikehittämiseen RRP-ohjelmasta. Paikalle saapui lähes 180 ihmistä ympäri Suomen kuuntelemaan esityksiä, verkostoitumaan ja henkilökohtaisesti kohtaamaan toisiaan. Mukana oli myös yhteistyökumppaneitamme Työterveyslaitoksesta, Kelasta, Digi- ja väestötietovirastosta sekä DigiFinlandilta sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

STM:n terveisinä kuulimme hallitusohjelmavalmistelusta, kansallisesta digitalisaatio- ja tiedonhallintastrategiasta sekä tekoälyasetuksen tilanteesta EU:ssa. Keskustelua yleisössä herättivät erityisesti rahoitus sekä tekoälyasetukseen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset. 

Päijät-Hämeestä kuulimme hyvän esimerkin tekoälyn eli tukiälyn käytöstä sekä sen eri käyttötapauksista alueella. Uskon, että puheenvuoro kannusti usean kuulijan kokeilemaan esiteltyjä työkaluja oman arkensa helpottamiseen! THL:nkin tulisi hyödyntää tekoälyä seminaariesitysten saavutettavuustarkastuksiin.

Yhdenvertaisuuden huomioiminen nostetaan esille kaikissa RRP:n valtionavustuspäätöksissä. Siitä vinkkejä meille kertoivat THL:n asiantuntijat. DigiIN-hankkeen tutkimusperäinen tieto paljasti, mitä ammattilaisen tulisi ottaa huomioon arvioidessaan asiakkaan valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja. Keskustelussa kaivattiin yhteistä mittaria, mutta toisaalta mittareiden epäiltiin vaikeuttavan eri asiakasprosessien sisällä luontaisesti nousevien arviointitilanteiden hyödyntämistä. Yksittäinen mittari ei ainakaan toimi kaikissa tilanteissa.

Iltapäivä käynnistyi selvityksellä digitaalisten palvelujen vaikutuksista. Opimme, että digipalvelujen käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin ja asiakkaille tärkeintä on digipalvelujen saavutettavuus. Digipalvelut näkyvät palvelujärjestelmän tavoitteissa, mutta vaikutusten, etenkin vaikuttavuuden seuranta, koetaan hankalaksi. Selvitys julkistetaan 20.9., joten kannattaa pitää silmällä uutisointia aiheesta.

Tuoreena RRP-tuotoksena esiteltiin kansallinen hyte-palvelukonsepti. THL:n, aluehankkeiden ja useiden yhteistyökumppaneiden valmistelema konsepti on jo saanut positiivista palautetta mm. järjestökentältä. DigiFinland esitteli yhdessä aluehankkeiden kanssa kansallisesti kehitettävää Tarmoa-hytedigialustaa.

Monipuolisen ohjelman päätteeksi saimme kansainvälisen tuulahduksen Tanskasta, Kööpenhaminan tulevaisuudentutkimuksen instituutista. Johtaja Bogi Eliasen johdatti meidät pohtimaan laajemmaltikin hyvinvointia, terveyttä, digitalisaatiota ja dataa sekä suuntaa, johon palvelujärjestelmien tulisi kehittyä. Hän kannusti punnitsemaan, haluammeko maailman parhaimman palvelujärjestelmän vai maailman terveimmän kansan? Muistakaamme siis keskittyä preventionäkökulmaan, myös sekundääripreventioon!

Ohjelman päätyttyä tarjosimme vielä vapaamuotoisen afterwork-tilaisuuden. Tarjoilujen ohessa seurasimme hankejohtaja Niina Haaken hellää piinapenkkiä, johon STM:n Maarit Hiltunen-Toura ja Minna Lohtander uskaliaasti olivat lupautuneet. Moni osallistuja jäikin kuuntelemaan heidän ajatuksiaan seminaarista ja verkostoitumaan keskenään.

Tilaisuudestamme kotiutui varmasti hanketoimijoita, joilla oli uuden tiedon lisäksi myös uusia kontakteja, virkistäviä kohtaamisia ja hyviä oivalluksia. Ainakin saamamme palaute ”Hyvä ja mielenkiintoinen ohjelma sekä hienosti suunniteltu taukoja verkostoitumiseen. Kiitokset järjestäjille :)” viittasi siihen. Päivän esitykset, jotka saimme luvan julkaista, löytyvät tuttuun tapaan Innokylästä.

Tapahtumaterveisten myötä sanon Näkemiin! Suomen kestävän kasvun ohjelmalle, jonka hanketukea ja sisältöjä olen hankepäällikkönä saanut olla rakentamassa. Tukea jatkavat osaavat ja mahtavat alueelliset kehittämispäällikkömme, joihin voi aluehankkeista ottaa yhteyttä miltei asiassa kuin asiassa. Heidän taustatukenaan toimivat muutkin THL:n hanketoimiston asiantuntijat. Siirryn THL:n sisällä sote-tiedonhallinta ja ohjaus -tiimiin, jossa alueyhteistyömme tulee jatkumaan – tavalla tai toisella. Ollaan siis yhteyksissä jatkossakin!